1.1 Suurvallat pyrkivät voimatasapainoon

Esitys aiheesta: "1.1 Suurvallat pyrkivät voimatasapainoon"— Esityksen transkriptio:

1 1.1 Suurvallat pyrkivät voimatasapainoon
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. I 1800-LUVUN POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ Tehtävien vastaukset 1.1 Suurvallat pyrkivät voimatasapainoon 1.2 Imperialismin teoria ja käytäntö Kokoavat tehtävät

2 SUURVALLAT PYRKIVÄT VOIMATASAPAINOON
SISÄLLYSLUETTELOON SUURVALLAT PYRKIVÄT VOIMATASAPAINOON Luku 1, s. 25

3 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Wienin kongressissa luotiin nykyiset kansainvälisen politiikan pelisäännöt. Arvioi väitteen todenperäisyyttä. Väitteen puolesta Napoleonin voittaneet suurvallat pyrkivät luomaan kansainvälistä oikeutta, joka takaisi pysyvän rauhan valtioiden tasa-arvoisuuden valtioiden rajojen pysyvyyden tuen laillisille hallituksille. Nämä ovat edelleen kansainvälisen oikeuden periaatteita, jotka takaavat valtioiden itsenäisyyden (suvereenisuuden). Väitettä vastaan Wienin järjestelmä takasi hallitsijoiden henkilökohtaiset oikeudet suurvaltojen puuttumisen muiden valtioiden asioihin mahdollisuuden rajoittaa kansalaisoikeuksia mahdollisuuden väkivalloin säilyttää valtioiden välisen voimatasapainon. Nämä periaatteet rikkovat nykypäivän kansainvälisoikeudellisia käsityksiä.

4 2. Mitä tasapainopolitiikalla tarkoitettiin?
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Mitä tasapainopolitiikalla tarkoitettiin? Kaikkien suurvaltojen tulee olla yhtä vahvoja. Jos jokin valtio pyrkii ylivaltaan, muut nujertavat sen. Aluksi tasapainon uhkaajana pidettiin Ranskaa, jota vastaan solmittiin ns. neliliitto (Iso-Britannia, Itävalta, Preussi ja Venäjä). Myöhemmin estettiin Venäjän vallan kasvu Turkin kustannuksella. Yhdistynyt Saksa alkoi 1800-luvun lopulla uhata tasapainoa.

5 SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miten nationalismi näkyi 1800-luvun Euroopan kansainvälisessä politiikassa? Kansallisten vähemmistöjen vaatimukset aiheuttivat levottomuuksia ja kapinoita useissa maissa. Kapinoiden kukistaminen väkivalloin aiheutti kansainvälisiä protesteja. Monikansalliset suurvallat Itävalta-Unkari ja Venäjä heikkenivät. Turkin alueet Balkanilla (Bulgaria, Kreikka, Montenegro, Romania ja Serbia) itsenäistyivät. Itävalta-Unkari ja Venäjä pyrkivät hyötymään Turkin ongelmista, mikä aiheutti sodan vaaran valtioiden välille. Italia ja Saksa yhdistyivät. Yhtenäisestä Saksasta tuli Euroopan uusi voimatekijä. Suurvaltojen kilpailu lisääntyi. Kansallisen yhtenäisyyden nimissä harjoitettu nationalistinen propaganda lisäsi eri valtioiden keskinäistä epäluuloa.

6 SISÄLLYSLUETTELOON 4. Miten Saksan keisarikunnan synty vaikutti Euroopan suurvaltapolitiikkaan? Saksa syrjäytti Ranskan Manner-Euroopan johtavana valtiona 1870–1871 sodassa, joka teki valtioista perivihollisia. Saksan kanslerin Otto von Bismarckin ulkopolitiikka pyrki estämään Ranskan liittoutumisen Venäjän kanssa. Saksan keisari Wilhelm II erotti Bismarckin vuonna 1890, ja Saksa alkoi pyrkiä maailmanvallaksi. Siirtomaahankkeet ja sotalaivaston kasvattaminen heikensivät Saksan suhteita Britanniaan.

7 IMPERIALISMIN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ
SISÄLLYSLUETTELOON IMPERIALISMIN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ Luku 1, s. 34

8 Määrittele käsitteet a) Monroen oppi b) imperialismi
SISÄLLYSLUETTELOON Määrittele käsitteet a) Monroen oppi b) imperialismi Yhdysvaltain presidentin James Monroen 1823 antama julistus, jonka mukaan eurooppalaisten vaikutusvallan Amerikassa on väistyttävä. Tarvittaessa Yhdysvallat käyttää sotilaallista voimaa. Vastaavasti Yhdysvallat ei puutu Euroopan asioihin. Poliittisen ja taloudellisen vallan vahvistaminen toisia kansoja alistamalla. Ero kolonialismiin on valloitettujen alueiden hallinnollinen liittäminen osaksi emämaan imperiumia.

9 SISÄLLYSLUETTELOON 2. Miksi Euroopan suurvallat alkoivat 1870-luvulta lähtien kilpailla Afrikan ja Aasian alueista? Motiivit taloudellisen hyödyn tavoitteleminen (teollisuuden raaka-aineet) suurvaltojen nationalistinen kilpailu vaikutusvallasta imperialismin kokeminen oikeutetuksi (nationalismi, kristillinen lähetystehtävä, rotuopit) Teknologinen ja tieteellinen etumatka höyrylaivat, rautatiet, lennätin aseet lääketiede

10 3. Miten imperialismi toteutui Japanissa ja Kiinassa?
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Miten imperialismi toteutui Japanissa ja Kiinassa? Japani Yhdysvallat pakotti vuonna 1858 Japanin avaamaan satamansa kaupalle. Uudistusmielisten vallankaappaus 1867 johti maan nopeaan kehitykseen läntisten esikuvien mukaiseksi. Japanista kehittyi nopeasti imperialistinen suurvalta, joka kilpaili muiden suurvaltojen kanssa vaikutusvallasta Kiinassa ja Koreassa. Sota Kiinaa vastaan 1894–1895 ja Venäjää vastaan 1904–1905. Kiina Kiina joutui avautumaan kaupalle 1840-luvulla. Suurvallat valloittivat Kiinan alueita, mutta Kiinan alistaminen kokonaan oli maan koon ja väkiluvun vuoksi vaikeaa. Suurvallat tyytyivät taloudellisiin etupiireihin ja ”sopimussatamiin” kuten Shanghaihin. Ulkomaalaisia vastaan suuntautuneet kapinat kukistettiin.

11 4. Miten siirtomaakilpailu vaikutti Euroopan suurvaltasuhteisiin?
SISÄLLYSLUETTELOON 4. Miten siirtomaakilpailu vaikutti Euroopan suurvaltasuhteisiin? Afrikan ja Aasian alueita koskevat kiistat ratkaistiin pääsääntöisesti neuvotellen. Iso-Britannia ja Ranska olivat vähällä joutua vuonna 1898 sotaan Sudanin kiistan vuoksi (Fashodan kriisi). Siirtomaakilpailussa myöhästynyt Saksa vaati osuuttaan siirtomaista, mikä huolestutti Britanniaa ja Ranskaa. Marokon kriisit huononsivat entisestään Ranskan ja Saksan välejä, mutta kiistoissa päästiin neuvotteluratkaisuun. Venäjä joutui sotaan Japania vastaan Koreassa ja hävisi. Venäjän arvovalta sai pahan kolauksen.

12 Sivun 27 kuvatehtävä: Uganda railway
SISÄLLYSLUETTELOON Sivun 27 kuvatehtävä: Uganda railway Mainos houkuttelee siirtolaisia ja turisteja safareilla suurriistan metsästyksellä terveellisellä ilmastolla kohteen uutuudella (kaiken nähnyt turisti).

13 SISÄLLYSLUETTELOON Sivun 31 tehtävä: Miten oheiset aikalaiskommentit perustelevat siirtomaavalloituksia? Karl Marx ja Friedrich Engels, Kommunistinen manifesti 1848 teollisuuden raaka-aineet globalisaatio kulutusyhteiskunnan tarpeet James Anthony Froude 1870, Patriotismista liikaväestön purkaminen siirtomaihin nationalismi (englantilaiset perheet) Cecil Rhodes 1877 englantilaisten rodullinen ylemmyys kristillinen lähetystehtävä eurooppalaiset arvot ts. ”valkoisen miehen taakka”

14 KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET
SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 1, s. 36–37

15 1.a) Minkälaisena piirrokset kuvaavat eri Euroopan kansojen
SISÄLLYSLUETTELOON 1.a) Minkälaisena piirrokset kuvaavat eri Euroopan kansojen ja afrikkalaisten kohtaamisen? (2 p.) Saksalaiset järjestävät Afrikan eläimet sotilaallisten periaatteiden mukaan. Englantilaiset puristavat rahaa afrikkalaisista lähetyssaarnaajan siunatessa toimitusta. Ranskalaiset solmivat suhteita afrikkalaisiin naisiin. Belgialaiset (kuningas Leopold) syövät afrikkalaiset illalliseksi. Hyvä vastaus Saksalaiset pilakuvat arvostelevat imperialistien toimia Afrikassa. Lähtökohtana ovat yleistetyt ”kansalliset ominaisuudet”. Kuville on yhteistä myös afrikkalaisten kuvaaminen toiminnan kohteena.

16 1.b) Miten eurooppalaisten siirtomaakilpailu toteutui
SISÄLLYSLUETTELOON 1.b) Miten eurooppalaisten siirtomaakilpailu toteutui Afrikassa 1800-luvulla? (4 p.) Siirtomaakilpailu-käsitteen määrittely Euroopan suurvaltojen kilpailu Afrikan ja Aasian alueista 1870–1914. Valloituksen vaiheista esimerkiksi Britannia piti 1800-luvun alussa hallussaan Etelä-Afrikkaa ja Ranska Algeriaa. Britannia ja Ranska ehtivät 1800-luvun lopulla kaapata suuren osan Afrikasta. Britannia pyrki luomaan yhtenäisen vyöhykkeen Kapkaupungista Kairoon. Ranska yritti ottaa haltuunsa alueet Senegalista Sudaniin.

17 Eurooppalaisten tavoitteet, mm. Afrikan mittavat luonnonvarat.
SISÄLLYSLUETTELOON Kongo oli aluksi Belgian kuninkaan Leopoldin yksityisomaisuutta, mutta myöhemmin alue annettiin kansainvälisen painostuksen vuoksi Belgian valtiolle. Siirtomaakilpailussa myöhästynyt Saksa sai haltuunsa esimerkiksi nykyisen Namibian alueen (Saksan Lounais-Afrikka). Yhdysvaltain vapauttamien orjien asuttama Liberia ja kristittyjen asuttama Etiopia jäivät itsenäisiksi. Hyvä vastaus Eurooppalaisten tavoitteet, mm. Afrikan mittavat luonnonvarat. Menettelytavat, mm. alkuperäisasukkaiden vastarinnan murtaminen modernin aseteknologian avulla. Seuraukset, mm. siirtomaiden mielivaltaisten rajojen nykypäivänä aiheuttamat ongelmat.

18 SISÄLLYSLUETTELOON 2.a) Erittele vuodelta 1900 peräisin olevan brittiläisen postikortin antamaa kuvaa eurooppalaisten ja kiinalaisten suhteesta. (2 p.) Pilakuvamainen postikortti ”idän kutsu” voidaan tulkita joko humoristiseksi tai arvostelevaksi. Eurooppalainen mies makaa kantotuolissa ja kutsuu kiinalaista ”poikaa”, joka kiidättää hänelle juomista. Eurooppalaiset pitivät itseään kiinalaisia arvokkaampina. Kiinalaiset kelpasivat vain palvelijoiksi. Postikortti kertoo myös eurooppalaisten valta-asemasta 1900-luvun taitteen Kiinassa. Muuta Eurooppalaiset saattoivat kutsua myös aikuisia miehiä pojiksi. Myöhemmin tavasta tuli eurooppalaisten rasististen asenteiden vertauskuva.

19 SISÄLLYSLUETTELOON 2.b) Miten Euroopan suurvaltojen imperialistiset pyrkimykset toteutuivat Kiinassa ja muualla Kaukoidässä? (4 p.) Kiinassa Kiina joutui avaamaan satamansa eurooppalaisille 1840-luvulla. Euroopan suurvallat hankkivat rannikolta sopimussatamia, joissa heillä oli erityisoikeudet. Kiina jaettiin taloudellisiin etupiireihin. Hyvässä vastauksessa huomioidaan esimerkiksi Kiinan valtava koko ja väkiluku valloituksen esteenä tai eurooppalaisia vastaan suuntautuneet kansannousut (esim. boksarikapina). Muualla Kaukoidässä Japanin avautuminen ja nopea uudistuminen. Japanin imperialistiset pyrkimykset Kiinassa ja Koreassa. Hyvässä vastauksessa huomioidaan Ison-Britannian ja Ranskan valloitukset ja etupiirijaot Kaakkois-Aasiassa. Intian käsittely tässä yhteydessä ei ole virhe, mutta Hollannin Itä-Intian (Indonesian) voi jättää pois, koska se ei ollut suurvalta.

20 3. Suurvaltojen keskinäinen kilpailu kiristyi
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Suurvaltojen keskinäinen kilpailu kiristyi 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien. a) Mitkä olivat suurvallan tunnuspiirteet 1800-luvun ajattelun mukaan? sotilaallinen voima (maavoimat ja laivasto) vahva teollinen perusta (teräksen tuotanto, rautatiet, koulutusjärjestelmä) siirtomaat kansallinen yhtenäisyys tai kyky hallita sisäisiä ristiriitoja b) Mitä edellytyksiä eri Euroopan suurvalloilla oli tavoitella suurvallan asemaa? Parhaat edellytykset olivat Isolla-Britannialla ja Saksalla. Ranska ei kyennyt kilpailemaan teräksen tuotannossa. Itävalta-Unkari oli maatalousvaltainen ja sillä oli vähemmistöongelmia. Venäjän armeija oli suuri (väkiluku), mutta se oli monikansallinen ja kehittymätön. Italian voimavarat olivat muita heikommat.