METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN ALUEYKSIKKÖUUDISTUKSEN KUULEMISTILAISUUS

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miksi aluekehitysohjelma käynnistettiin? Kansanedustaja Martti Korhonen.
Advertisements

Talous- ja strategiaryhmä Väkiluvun muutos tammi-elokuussa 2005 ja 2006 Tampereen seutukunta Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto Koko seutukunta yhteensä.
Talous- ja strategiaryhmä Väkiluvun muutos tammi-syyskuu 2006 Tampereen seutukunta Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto.
Helsinki AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON  Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden.
HEINÄVESI ELINVOIMASTRATEGIA 2016 Sisältö  Strategiset lähtötiedot ja johtopäätökset 2016 (liite)  Keskeiset tulevaisuuden kehitystrendit Heinäveden.
6AIKA-OHJELMAN TILANNE JulkICT-ohjausryhmälle Ville Meloni – 6Aika-toimisto.
Johtaja Leila Helaakoski Pohjois-PohjanmaanTE-keskus EAKR-seurantakomitea
Aluetilastojen mahdollisuudet yliopisto-opetuksessa Satakunta – Talousseminaari Teemu Haukioja Kansantaloustiede.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Seurantakomitea, Rovaniemi Kesäkuu 2010 Tilastokatsaus.
© Luonnonvarakeskus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus Packalen Tuula metsäsuunnittelun professori Talous ja yhteiskunta.
Luonnonvarat ja elintarviketuotanto maakunnan innovaatiokärkinä -avauspuheenvuoro Helmiseminaari Yrityspuisto Futuria Marko Korhonen, maakuntajohtaja.
NYKYTILAN KUVAUS Maaseudun kehittäminen
Energiavuosi 2016 Kaukolämpö
Suhdannekehitys Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2014 TRENDIT 2/2014 -julkistustilaisuus maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
Finanssialan henkilöstö
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN ALUEYKSIKKÖUUDISTUKSEN KUULEMISTILAISUUS
Hyvinvointi yhteisenä tehtävänä Paneelikeskustelu
Aluetalouden suhdanteet Keski-Karjalassa 7-12/2016
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Matkalla Meijän maakuntaan Maakuntavaltuusto
ALUESUUNNITTELU Miksi alueita suunnitellaan?
Esitys Pohjois-Karjalan toimialojen kehityksestä
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Lainsäädäntö ja sen merkitys
Yhteiskuntaoppi, oppitunti (Lesson) 2
Saapuneet vieraat ja yöpymisvuorokaudet 1995–2014
Pk-yritysbarometri, syksy 2016
Pk-yritysbarometri, syksy 2016
Suomi pärjää vain osaamisella
Pohjois-Karjalan Trendit Talouskatsaus 2/2017
Aluetalouden suhdanteet Keski-Karjala
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Toimipaikat päätoimialoilla Ilomantsissa 2014–2016
EDELLYTYKSET AVOIMEN DATAN HYÖDYNTÄMISELLE LIIKETOIMINNASSA
Esityksen nimi / Tekijä
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Luonnonvarakeskus – pohjaa biotaloudelle
Esityspaikka/tapahtuma pp.kk.vvvv
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle
Rail Baltica – edellytys Suomen isoille liikennehankkeille
AJANKOHTAISTA ELY-KESKUKSESTA
Etelä-Savon maakuntaliitto
Koulutus- ja talouspolitiikka Pohjois-Karjalassa
Arvot julkisten hankintojen taustalla
MTK-järjestön toimintasuunnitelma 2012
Kestävää kasvua ja työtä Mitä ohjelmasta rahoitetaan?
Maaseuturahaston kehittämishankkeiden vaikuttavuus
Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit vuosina
Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Ilomantsissa 2016
Päämajasymposium Mikkeli Reijo
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Turunmaan seutukunnassa 2016
Rakentamisen suhdanne maaliskuu 2017
Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2017 (milj.m3)
Työpaikkojen kehitys Pyhäjoella 2011–2016
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet saada osansa kasvavista metsäteollisuustuotteiden markkinoista Suomen mittava ja kasvava raaka-ainepotentiaali kestävästi.
Pohjois-Karjalan maakunta- ja soteuudistus
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Teollisuus Ilomantsissa 2013–2016
Työpaikat toimialoittain Pyhäjoella 2016
Osallisuuden toimintamalli
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Turunmaan seutukunnassa 2016
Väestönmuutokset Ilomantsissa 1990–2017
Teollisuus Ilomantsissa 2013–2017
Ajankohtaiskatsaus kasvupalveluihin
Suomen muuttoliike 2000-L YH9, YH1, tehtävä 3
Esityksen transkriptio:

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN ALUEYKSIKKÖUUDISTUKSEN KUULEMISTILAISUUS 13.5.2008 Maakunta-asiamies Kimmo Niiranen

Pohjois-Karjala – vahvaa metsäosaamista Pohjois-Karjala – Euroopan metsämaakunta Joensuu – Euroopan metsäpääkaupunki Kansainvälisessä mitassa ainutlaatuinen metsäntutkimuksen keskus Metlan tutkimuskeskus Euroopan metsäinstituutti EFI Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta Muut koulutusorganisaatiot (PKKY, PKAMK) Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus – Forest Industry Future Energiateknologia Asuminen, tuotteistuva rakentaminen

Metsän merkitys aluetalouden ja aluekehittämisen kannalta Mittavat metsävarat 168 milj. m3 Metsäklusteri maakunnan talouden tukijalka metsätalous mekaaninen ja kemiallinen puunjalostus metsäkoneteollisuus energiantuotanto Metsä- ja puuklusteri maakunnan kehittämisen keskeinen painopisteala ”todellinen tuohentuoja” huomattavia panostuksia korkeaan metsäosaamiseen ja kehittyviin yrityksiin

Metla Joensuussa Menestyneitä ja metsäpoliittisesti tärkeitä tutkimuspainoaloja ja -teemoja keinoja ja vaihtoehtoja mm. metsäbioenergian lisäämiseen ja kotimaisen puun lisäkäyttöön tuontipuun käytön vaikeutuessa Malliesimerkki pitkäjänteisestä kehittämisestä ja alueellistamisesta 1973, 1981, 1982, 1985-1986, 2000, 2004 Poliittiset linjaukset / lupaukset hallituksen iltakoulu 2000: Joensuun tutkimuskeskuksen vahvistaminen, 100 vakinaista tutkijapaikkaa ei ole unohtunut

Alueellistaminen Alueellistaminen vs. tuottavuusohjelma, sektoritutkimusuudistus ja SHOKit tuottavuusohjelma vie 154 työpaikkaa, osan alueilta selkeä ristiriita Alueellistamisen periaatteet ”…valtion toimintojen sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle toteutetaan maan tasapainoista kehitystä edistäen, alueiden olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen ja tukien.” Metla Joensuussa oppikirjaesimerkki Kytkentä alueyksikköuudistukseen? Win-win -tilanne?

Työpaikkojen määrän kehitys 1990–2005 Lähde: Tilastokeskus

Valtion työpaikat 1990–2004 Lähde: Tilastokeskus

Työpaikkakehitys 1990–2004 Lähde: Tilastokeskus   1990 1997 2004 90-04 90-04 % 97-04 97-04 % Koko maa kaikki työpaikat 2 332 282 2 037 997 2 262 359 -69 923 -3,0 224 362 11,0 valtio 216 445 141 918 147 885 -68 560 -31,7 5 967 4,2 Uusimaa 653 212 596 715 699 180 45 968 7,0 102 465 17,2 69 032 53 700 59 455 -9 577 -13,9 5 755 10,7 Muu maa 1 679 070 1 441 282 1 563 179 -115 891 -6,9 121 897 8,5 147 413 88 218 88 430 -58 983 -40,0 212 0,2 Itä-Suomi 252 325 206 177 217 640 -34 685 -13,7 11 463 5,6 25 511 14 662 14 229 -11 282 -44,2 -433 Pohjois-Karjala 71 498 57 821 61 604 -9 894 -13,8 3 783 6,5 7 858 4 594 4 163 -3 695 -47,0 -431 -9,4