Tilastokuvaajien tulkinta Talouden ilmiöitä kuvataan usein tilastokuvaajilla eli diagrammeilla. Niiden avulla on kätevää tehdä huomioita talouden ilmiöiden suurista linjoista. Kun tulkitset tilastokuvaajaa: Lähde liikkeelle kuvaajan otsikosta: mistä kuvaajassa on kyse, ja mitä mittayksiköitä siinä on käytetty.
Hahmota tilastokuvaajan päälinja ja selitä, mistä se johtuu. Kiinnitä huomioita siihen, onko kyse absoluuttisista yksiköistä, kuten eurot, vai suhteellisista yksiköistä, kuten prosentit tai indeksipisteet. Pohdi, onko kuvaajassa useampia toisiinsa vaikuttavia käyriä. Selvitä, mikä on käyrien suhde toisiinsa. Hahmota tilastokuvaajan päälinja ja selitä, mistä se johtuu. Kiinnitä huomiota poikkeamiin päälinjasta ja selitä, mistä ne johtuvat.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen? Seuraava kuvio kertoo julkisen talouden vajeesta ja velkaantumisesta vuosina 1975–2013. Miten julkisen talouden vaje ja velkaantuminen ovat kehittyneet kuvion osoittamana aikana? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen? (Yo-tehtävä, kevät 2013)
Vihje opettajalle: Kuvasta paljastuu klikkauksella 1) Julkisyhteisöihin kuuluvat valtio, kunnat sekä esimerkiksi työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot 2) Kuvio esittää alijäämää ja velkaa suhteessa BKT:hen. Näin ollen vaikka kuvion käyrä kulkisi alaspäin, velan absoluuttinen euromäärä ei laske, jos bruttokansantuote samanaikaisesti kasvaa. 3) Vaikka tilastokuvion otsikossa puhutaan alijäämästä, ovat nollan yläpuolelle menevät kohdat julkisyhteisöjen ylijäämää.
s. 98-99 Vastauksen tueksi Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pysyi alle 20 prosentissa vuoteen 1990 saakka. Vuoden 1991 jälkeen se kipusi lähes 60 prosenttiin, josta se laski vähitellen vuoteen 2008 saakka. Tämän jälkeen se on taas noussut.
s. 98-99 Kehityksen tekijöitä käsitellessä voisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin: Julkisyhteisöjen velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi erityisesti 1990-luvun laman ja vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena. Laskusuhdanteessa julkisyhteisöjen menot vähenevät, ja tätä pyritään paikkaamaan velanotolla. Näin voidaan vähentää paineita nostaa veroja tai leikata palveluista. Heikkenevää taloutta voidaan myös koettaa elvyttää velkarahalla. Erityishuomiona voisi vielä mainita tilastokaavion ulkopuolelta, että myös BKT laski taloustaantuman aikaan, jolloin suhde julkisyhteisöjen velkaan näyttää dramaattisemmalta.
s. 98-99 Kokeile itse Tutki tilastokuvaajia inflaatiosta ja kotitalouksien velkaantumisesta. Perehdy myös tilastoihin Suomen bruttokansantuotteesta asukasta kohden oppikirjan sivulta 52 sekä vaihtotaseesta ja kauppataseesta oppikirjan sivulla 118. Pohdi tilastojen perusteella Suomen kansantalouden tilaa vuosina 2000–2015. Kuinka paljon tilastot kertovat samoista ilmiöistä ja kuinka paljon ne poikkeavat toisistaan?
s. 98-99 Kotitalouksien velkaantuneisuusasteella kuvataan luottojen suhdetta kotitalouden käytettävissä olevaan tuloon vuodessa.
s. 98-99 Kyseessä on suhteellinen vuosimuutos Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin.
s. 98-99 Kauppatase kuvaa tavaraviennin ja tavaratuonnin erotusta; osa vaihtotasetta Vaihtotase on kauppa- ja palvelutaseen sekä ulkomaisten korkojen, osinkojen sekä tulonsiirtojen kuten kehitysavun summa Kuvaaja kuvaa miljardeja euroja eikä suhteellista muutosta.
s. 98-99 Kuvio kuvaa absoluuttisia euroja, mutta on suhteutettu Suomen asukaslukuun