RAAKAÖLJY JA SEN JALOSTUS Öljyn jalostus.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Jokapäiväiset hyödykkeet
Advertisements

Uusiutuvat energialähteet
Paine p.
BIOCLEANER Mullistava jäteveden puhdistusmenetelmä.
Polttoleikkaus (kaasuleikkaus)
O3 Well purifier Puhdistaa avokaivosi tehokkaasti käyttäen luonnon menetelmiä veden puhdistuksessa. Crystal Air O3 Well purifier puhdistaa kaivosi veden.
Atte Järvinen Julia Martikainen Jani Grönlund
Jätteiden lajittelu ja kierrätys
Alkuaine, yhdiste vai seos?
SUOJAINMATERIAALIEN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAIMIEN VALINTA
6. Energia ja olomuodot.
Heterogeeninen tasapaino
Puhtaat aineet ja seokset
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
Muovien kierrätys.
Säätötekniikan käsitteitä
Fossiilit Fossiilit.
Fotosynteesi.
Rikki
Typpi.
ISLANNIN LUONNONOLOT.
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
Tehtävät s.35.
Ympäristön myrkyttyminen. Orgaaniset ympäristömyrkyt  Orgaanisilla ympäristömyrkyillä tarkoitetaan hiiliyhdisteitä, jotka ovat vahingollisia eläimille.
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
Fysiikan ja kemian sanaston luomiseen ja käsitteiden selventämiseen tähtäävä harjoitus. VUOSILUOKILLE 7-9 OTSO JARVA, SAARNILAAKSON KOULU AVAINSANAT Euroopan.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
BI1 - Eliömaailma.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
LP 1 Liimat. Kertamuoviliimat Urealiima Melamiiniliima Fenoliliima Resorsinoliliima Polyuretaaniliima Isosyanaattiliima Kestomuoviliimat PVAC – liima.
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Vedytetyn kasvidieselin valmistus
Öljyn jalostus.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Savonia-ammattikorkeakoulu,
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Eliöt rakentuvat soluista
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Sp2-HYBRIDISAATIO.
by Amanda Auvinen & Santeri Neuvonen
Olomuodosta toiseen.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Eroosio.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Tulevaisuuden energiantuotanto
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
2. Elintarvikkeiden hygieniaa uhkaavat tekijät
Kemialliset yhdisteet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
15. Hiilihydraatit ovat hiilen, hapen ja vedyn yhdisteitä
1.Kemiaa kaikkialla Kemia on kokeellinen luonnontiede, jossa tutkitaan aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita Tutkimuksia tehdään.
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
Jaksollinen järjestelmä
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
2,4-dimetyylipentaani 3-bromi-2-metyylipentaani.
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
Esityksen transkriptio:

RAAKAÖLJY JA SEN JALOSTUS Öljyn jalostus

Raakaöljy Raakaöljy on erilaisten hiilivetyjen seos. Se on muodostunut miljoonien vuosien saatossa maaperässä muinaisista kasveista ja eliöistä, jotka ovat hautautuneet sedimentin alle. Jäännökset ovat paineessa ja kuumuudessa muuttuneet nestemäisiksi ja kaasumaisiksi hiilivedyiksi jonka jälkeen se on kasautunut huokoisiin kiviin ja onkaloihin, joista se voidaan pumpata.

Öljyn jalostus Koska Suomessa ei ole raaka öljyvarantoja, sanotaan Suomessa öljynjalostuksen alkavan satamasta Öljynjalostus prosessi voidaan esittää yksinkertaistettuna kolmessa vaiheessa 1. Raakaöljy jaetaan tislaamalla jakeiksi, esim. bensiinit, petrolit, pohjaöljyt… 2. Erilaisten reaktioiden avulla jakeiden kemiallisia rakenteita ja jalostus arvoa muutetaan 3. Jakeiden käyttöominaisuuksia parannetaan eri jalostusprosesseissa mm. rikin poisto Lopputuotteet on taas jaettu ryhmiin (kevyimmästä raskaimpaan): jalostamokaasut (polttokaasut), Nestekaasut, Moottoribensiinit, Liuottimet, Petrolit, Dieselöljyt, polttoöljyt ja bitumituotteet

Suolanpoisto Suolanpoisto on ensimmäinen vaihe öljynjalostusprosessissa ja näin saadaan pois öljyn kiinteitä epäpuhtauksia ja suoloja Esilämmitettyyn raakaöljyyn lisätään voimakkaasti sekoittaen vettä, öljy ohjataan suolanpoistimen sähkökenttään. Vesi liuottaa suolat raakaöljystä ja. Sähkökentän vaikutuksesta vesi painuu pohjalle samoin kuin erilaiset kiinteät epäpuhtaudet. Liete poistuu veden mukana ja vesi johdetaan jäteveden käsittelyyn.

RAAKA ÖLJYN TISLAUS Tislaamalla jaotellaan öljy jatkoprosessointia varten Tislauskolonni on korkea lieriömäinen torni, jossa on useita kymmeniä päällekkäisiä välipohjia Öljy lämmitetään ensin öljynkuumennusuunissa ja ohjataan tislauskolonniin Höyrystyneempi osa kohoaa tornin ylä-osaa kohti ja nestemäinen osa valuu alas Kolonnissa on useita ulos otto putkia sijoitettuna eri kohtiin riippuen mitä tuotetta siitä tullaan muokkaamaan jatkossa Tislaus on vasta jalostamisen alkua, melkein kaikki tislaus tornista saadut aineet kulkevat vielä monen jatkojalostusyksikön läpi

Krakkaus Krakkaus voidaan suorittaa neljällä eri tavalla Lämpökrakkauksena Lämpökrakkausyksikössä kuumennetaan tyhjötislausyksiköiden pohjaöljyä niin, että sen molekyylit pilkkoutuvat sopivasti ja öljyn viskositeetti alenee Leiju krakkauksena Tapahtuu reaktorissa n. 500 C kuumuudessa ja 1,5 bar paineessa Tuottaa nestemäisten ja kaasumaisten tuotteiden lisäksi koksia, joka hyödynnetään myöhemmin polttamalla Katalyyttisenä krakkauksena Regeneraattori ja reaktori ovat vierekkäin Käytetään katalyyttia ja lämpötila on n. 700 C Vetykrakkauksena Käytetään lämpö- tai katalyyttisessä krakkauksesta seuraavan olefiinin ehkäisyyn Poistaa tuotteesta rikin

Lämpö ja katalyyttinen krakkaus

Rikinpoisto Rikki poistetaan sillä se muodostaisi palaessaan rikkihappoa, mikä syövyttäisi kattiloita Rikinpoisto toteutetaan korkeassa vetypaineessa (30-100bar) tietyssä lämpötilassa Rikki yhdisteet muuttuvat tällöin rikkivedyksi ja samalla hiilivetyjen kaksoissidokset hydrautuvat kemiallisesti stabiileimmiksi Reaktio tuotteista erotetaan vielä jäännösvety ja rikkivety, jotka pestään, minkä jälkeen öljy voidaan tislata uudelleen

Lopputuotteet Öljyn tuotteet jaetaan kevyihin ja raskaisiin öljyntuotteisiin Kevyitä öljytuotteita ovat mm. bensiinit, petrolit, dieselöljyt ja kevyet polttoöljyt Raskaita öljytuotteita, mm. raskaat polttoöljyt ja bitumit Yleiset jalostusprosessit eri tuotteille Bensiinit: rikinpoisto, reformointi, tislaus Dieselit: suoraan kaasuöljystä tai tislaamalla ja rikinpoistolla pohjaöljystä Petroli: Suoraan suoratislauksesta tai tislaamalla ja krakkaamalla pohjaöljyä Bitumi: suoraan pohja öljystä

http://media. zenfs. com/en- US/video/video. pd2upload. com/video http://media.zenfs.com/en- US/video/video.pd2upload.com/video.yahoofinance.com @4306d1e8-7c11-3d62-a625-f69fd6822d66_FULL.jpg http://prosessitekniikka.kpedu.fi/doc-html/oljynjal.html www.seppo.net http://www.oil.fi/fi/oljytuotteet/oljynjalostus https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljynjalostus