Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet Kainuussa vuosina 1991-2003: Koulutusryhmien väliset erot 25-84 -vuotiailla Risto Kaikkonen TEROKA 2006-2007.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toimintaympäristö
Advertisements

Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2011 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2010 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.
Sairastavuusindeksi v. 2012
Terveytemme / Timo Koskela1 Terveytemme Tietoa väestön terveydestä alueittain ja väestöryhmittäin.
Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 2009 Tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä ja koulutuksesta vuoden 2009 lopussa (julkinen ja yksityinen.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Terveyspalvelut ja terveydentila. Yksityisestä sairaanhoidosta korvauksia saaneet helsinkiläiset, osuus % väestöryhmästä 2000– Naisten ja.
Liite 2: Tilastotietoa Tampereen kaupunkiseudusta, diat 1-5.
Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )
Sairastavuusindeksi v Lähde: Kela/Tutkimusosasto (Terveyspuntarin sairastavuus) Pohjois-Savon liitto 2012.
Terveyspalvelut ja terveydentila. Yksityisestä sairaanhoidosta korvauksia saaneet helsinkiläiset, osuus % väestöryhmästä 2000– Naisten ja.
Sosiaalinen hyvinvointi. Kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset Helsingissä % vastaavan ikäisestä väestöstä – Naisten ja miesten.
TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT vuotiaan väestön työllisyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2.
Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009 Satu Vuorio Riikka Väyrynen.
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Leena Salminen Muuttajien taustatiedot julkaistaan verotuksen valmistumisesta johtuen yli kahden.
Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta Lähde: Tilastokeskus PIENINMEDIAANISUURINKOKO MAA Väkiluku Sottunga Helsinki
ONKO SUKUPUOLELLA MERKITYSTÄ TYÖELÄMÄSSÄ? Korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten ja miesten työelämään sijoittuminen Päivi Vuorinen AMK-tutkimuspäivät.
Terveyden ja hyvinvoinnin alueelliset erot Suomessa (AVI-alueet, maakunnat, suuret kaupungit) - Esimerkkinä Etelä-Suomen AVI vs. koko Suomi Murto.
Toimintaympäristö Asuntokunnat ja perheet Leena Salminen.
Työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työura Mikko Laaksonen
Nuorisotakuun seuranta 2015 * Varsinais-Suomi ja naapurialueet Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Reijo Ailasmaa.
Kuvalähde: Risto Kaikkonen TEROKA Diabetes: Koulutusryhmien väliset erot Kainuun maakunnassa.
Tietoja Korson suuralueelta Tiedot päivitetty
Kohonnut verenpaine: Koulutusryhmien väliset erot Kainuun maakunnassa
Tietoja Hakunilan suuralueelta
Suuhygienia: Hampaiden harjaaminen vähintään kaksi kertaa päivässä
Suuhygienian koulutusryhmittäiset erot Kainuun maakunnassa: Vähintään kuusi puuttuvaa hammasta Risto Kaikkonen TEROKA Kuvalähde:
Painojakauma Suomessa ja maailmalla
Rasvattoman maidon juominen: koulutusryhmien väliset erot Kainuussa
Työvoiman saatavuus ja tulotaso
Nuorten siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle ja alueellinen hyvinvointi Sanna Ranto ja Pirjo Mattila.
Selkäkivut: Koulutusryhmien väliset erot Kainuussa
Kuntien lukumäärä 2017 asukasluvun* mukaan
Työttömät*, Kainuu *)Työttömät ilman lomautettuja
Merja Kauhanen (PT) ja Sami Napari (ETLA)
Koulutustaso ja osaaminen
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito vuosina 2015–2016
Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet kunnittain Turunmaan seutukunnassa 2015 Vuoden 2017 aluerajat Lähde: Tilastokeskus.
Elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kehitys
Väestö ja väestönmuutokset
20.
Koulutusrakenne 2015 Pohjanmaa.
Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Työvoiman saatavuus ja tulotaso
Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Tietoja Myyrmäen suuralueelta
Tietoja Aviapoliksen suuralueelta
Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2017
Tietoja Korson suuralueelta
Väestön koulutusaste kunnittain 2017
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö VPK toiminnan tunnettuus
Tietoja Koivukylän suuralueelta
Koulutusrakenne 2016 Pohjanmaa.
Väkiluvun kehitys kunnittain 2000–2017
Koulutusrakenne 2017 Pohjanmaa.
Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Pyhäjoella 2017
Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen
Väkiluvun kehitys kunnittain 2000–2018
Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2017 (Lähde: Kela/terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.
*Sisältää erikoisammattikoulutusasteen Vuoden 2018 aluerajat
HUMALAN VAIHEET (KALVO 1)
Esityksen transkriptio:

Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet Kainuussa vuosina 1991-2003: Koulutusryhmien väliset erot 25-84 -vuotiailla Risto Kaikkonen TEROKA 2006-2007 Kuvalähde: www.wikipedia.fi

Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet työikäisillä koulutusryhmittäin Kainuun maakunnassa, sen eri alueilla sekä muualla Suomessa.

Aineistot REDD Tutkimusaineistot on muodostettu yhdistelemällä väestö-, sosiaalivakuutus- sekä valtakunnallisia ja kunnallisia terveydenhuollon rekistereitä. Yksilötason aineistot käsittävät sosiodemografisia tietoja väestölaskennoista ja työssäkäyntitilastoista, rinnakkaissairauksia ja lääkkeiden käyttöä koskevia tietoja Kelan rekistereistä, terveyspalvelujen käyttöä koskevia tietoja hoitoilmoitusrekisteristä ja erikoissairaanhoidon benchmarking -tietokannasta, kuolintietoja kuolinsyyrekisteristä, sekä eläketietoja Kelasta ja Eläketurvakeskuksesta.

Luokittelut 25-84 -vuotiaat on jaettu koulutusvuosien mukaan kolmeen ryhmään: Perusaste: enintään n. 9 vuotta koulutusta Keskiaste: n. 10–12 vuotta koulutusta Korkea-aste: vähintään n. 13 vuotta koulutusta

Kainuun työikäisten koulutusrakenne Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus: 25-64 -vuotiaiden koulutusrakenne Kainuussa vuonna 2005.

Vertailtavat alueet Kainuun maakunta Oulun lääni Itä-Suomen lääni Koko Suomi Kajaanin ja Kehys- Kainuun seutukunnat

Menetelmät Tulokset esitetään ikävakioituina, jolloin alueiden ikärakenteiden erot eivät vaikuta tuloksiin. Tulokset esitetään tapausten yleisyytenä suhteessa 10 000 tai 100 000 henkilövuoteen Kaikille tuloksille esitetään 95 %:n luottamusvälit, jotka antavat kuvan siitä, miten varmoja tulokset ovat. Kuvioissa katkoviiva kuvaa luottamusväliä.

25-64 -vuotiaat Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeus Kainuussa yleisempää kuin koko Suomessa. Varsinkin naisten välillä suuria koulutusryhmittäisiä eroja

Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeus Kainuulaisnaisilla koko Suomea yleisempää, mutta samalla tasolla vertailualueiden kanssa. Miehillä kehitys tasaisen kasvavaa kaikissa koulutusryhmissä Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeuden ikävakioidut osuudet 10 000 henkilövuotta kohden 25–84-vuotiaista Kainuussa ja vertailualueilla vuosina 1991–2003 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Vähiten koulutetut ovat useimmin diabeteslääkkeiden erityiskorvaushoidon piirissä. Miehillä korkeammin koulutetut kuuluvat keskiasteen koulutettuja useammin korvaushoidon piiriin. Miehillä perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus on kasvanut tarkasteluvälillä eniten. Naisilla suurimmat erot väestöryhmien välillä Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeuden ikävakioidut osuudet 10 000 henkilövuotta kohden 25–84-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa vuosina 1991–2003 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Kainuun tilanne poikkeaa koko Suomen tilanteesta korkeammin koulutettujen miesten osalta. Myös vähiten koulutettujen naisten osuus on koko Suomea korkeammalla Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeuden ikävakioidut osuudet 10 000 henkilövuotta kohden 25–84-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa ja koko Suomessa vuosina 1991–2003 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Kainuun sisällä alueelliset erot pieniä, mutta vähiten koulutetuilla naisilla Kehys-Kainuun stk:ssa osuus selvästi Kajaanin stk:n vastaavaa lukua suurempi Diabeteslääkkeiden erityiskorvaushoidon ikävakioidut osuudet 10 000 henkilövuotta kohden 25–84-vuotiaista koulutusvuosien mukaan Kainuussa ja sen seutukunnissa vuosina 1991–2003 Naiset Miehet Lähdeaineisto: AVTK 1996-2005, sisältäen Kainuun erillisotokset.

Yhteenvetoa Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeus Kainuulaisnaisilla koko Suomea yleisempää, mutta samalla tasolla vertailualueiden kanssa. Miehillä kehitys tasaisen kasvavaa tarkasteluvälillä kaikissa koulutusryhmissä Vähiten koulutetut ovat useimmin diabeteslääkkeiden erityiskorvaushoidon piirissä. Miehillä korkeammin koulutetut kuuluvat keskiasteen koulutettuja useammin korvaushoidon piiriin. Miehillä perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus on kasvanut tarkasteluvälillä eniten. Naisilla kaksinkertaiset erot alimman ja ylimmän koulutusryhmän välillä Kainuun tilanne poikkeaa koko Suomen tilanteesta korkeammin koulutettujen miesten osalta. Myös vähiten koulutettujen naisten osuus on koko Suomea korkeammalla Kainuun sisällä alueelliset erot pieniä, mutta vähiten koulutetuilla naisilla Kehys-Kainuun stk:ssa osuus selvästi Kajaanin stk:n vastaavaa lukua suurempi

Yhteistyössä Yhteystiedot: Risto Kaikkonen Kansanterveyslaitos Terveyden ja toimintakyvyn osasto risto.kaikkonen@ktl.fi p. 09- 4744 8176