SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kehäantennit Looppi, silmukka
Advertisements

Komponenttien rakenteellinen tärkeys
ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 10 – Juho Kokkala Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Kernel-tasoitus.
Tiedonsiirronperusteet
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT
JOHDANTO VIRHEENKORJAAVAAN KOODAUKSEEN ─ KANAVAKOODAUSMENETELMÄT
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
TURBOKOODAUS.
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II A KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs.
RADIOKANAVAT.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 27 1 (12) KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Timo Mynttinen1 Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Tähän asti on kerrallaan käytetty yksinomaan joko amplitudia, taajuutta.
M-ary Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Phase Shift Keying M-ary FSK:ssa huomattiin, että on mahdollista lähettää kaksi tai useampi symbolitila.
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
TCP/IP:n soveltuvuus langattomiin verkkoihin Pekka Vanhoja, TITE4.
TIETOKONEOHJELMAN RAKENNE OHJELMALLA ON KAKSI OSAA  MÄÄRITYSOSA TIETOJEN KUVAUKSIA VARTEN  SUORITUSOSA TIETOJEN KÄSITTELYÄ VARTEN.
FSK-Frequency Shift Keying
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
K-moduuli Luento 5: Desibelikäsite, teknisistä määräyksistä
Johtokoodaus Historia, toiminnalliset syyt ja toteutustapojen hintaerot ovat johtaneet eri johtokoodaustapojen kehittämiseen. Hyvälle johtokoodaukselle.
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Virheenpaljastus- ja korjauskoodit tMyn1 Virheenpaljastus- ja korjauskoodit Virheen havaitseminen Tässä vaaditaan ainoastaan se, että pystytään toteamaan.
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 18 – Otto Sormunen Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Tukivektorikoneet.
5. Lineaarinen optimointi
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 11 – Tuomas Nummelin Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Lokaalit uskottavuusmenetelmät.
Todennäköisyyslaskentaa
1 OH6KVP Heijastinantennit Heijastinantennit ovat yleisimpiä korkean vahvistuksen antenneja niillä saavutetaan yleisesti yli 30 dB vahvistuksia mikroaaltotaajuuksilla.
Koska toispuoliset raja-arvot yhtä suuria, niin lim f(x) = 1
Valintarakenne valintarakenne alkaa aina kysymyksellä eli ehdolla ehto tarkoittaa, että muuttujan sisältöä verrataan toisen muuttujan sisältöön tai vakioon.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Potentiaalien kertaus ja.
Kappale 8 - Ad-Hoc verkkojen tehokkuus Tietoliikennetekniikan seminaari – Markku Korpi.
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM
BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA ― SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaisia.
MONIVAIHESIIRTOAVAINNUS — MPSK Yleistys: BPSK  QPSK  MPSK A Tietoliikennetekniikka II Osa 13 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
TURBOKOODAUS Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT A Tietoliikennetekniikka II Osa.
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ Miten todellinen kanava poikkeaa AWGN-kanavasta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 8 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439
LÄHTEENKOODAUS Mikä on lähteenkoodauksen perusidea? A Tietoliikennetekniikka II Osa 20 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Tiedonsiirtotekniikka 2
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Edellisen kerran yhteenveto
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: kustannuskäyrät
VaR-mallien toimivuuden testaus historian avulla (backtesting)
9. Aritmeettiset operaatiot
14. Hyvä ohjelmointitapa.
JOHDANTO VIRHEENKORJAAVAAN KOODAUKSEEN ─ KANAVAKOODAUSMENETELMÄT
Luku 8 binääriset tiedonsiirtomenetelmät
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM) A Tietoliikennetekniikka II Osa.
Esityksen transkriptio:

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN Miten modulaation PS  PB? 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

SEP vs. BEP 2D-signaaliavaruudessa Kullekkin modulaatiolle johdetaan optimaalisen MF-periaatteen perusteella aluksi PS-kaava, jonka jälkeen muunnoskaavalla lasketaan PB-kaava/arvo, joka varsinaisesti kiinnostaa. Tarkastellaan aluksi 2D-signaaleja. log2M = log22k = k bittiä/symboli. MASK/MPSK/QAM-tapauksissa Gray-koodausta käytettäessä symbolivirhe aiheuttaa todennäköisesti vain yhden bittivirheen. Gray-koodauksella ja 1 bittivirhe/ symboli oletuksella saadaan helposti alaraja-arvio: PE,bit  PE,symbol/log2M. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

PB 2D-signaaliavaruudessa Kun M kasvaa suorituskyky huononee vakio-Eb/N0-arvolla Samaan suorituskykyyn pääsemiseksi tarvitaan enemmän lähetystehoa. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

MFSK PS  PB MFSK-tapauksessa symbolien kytkentä taulukon 9.3 mukainen. Joka sarakkeessa on M/2 kpl {1} ja {0}. Symbolivirheen sattuessa, kussakin bittipaikassa binäärisessä esityksessä on M/2 mahdollisuutta kaikkiaan M–1 tavasta, että valittu bitti on virheellinen (yksi M:stä mahdollisesta on oikein). Siksi todennäköisyys, että kukin bitti on väärin, kun symboli otetaan väärin vastaan, on: P(B|S)=(M/2)/(M–1) Huomaa! MFSK:n tapauksessa ei ole vierekkäisiä signaalivektoreita kuten MASK/MPSK/QAM-tapauksissa, koska signaalit eri ulottuvuuksissa ja yhtä etäällä toisistaan (eukl. et. = 2Es) 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

MFSK PS  PB Koska symboli on väärin, jos yksikin bitti taulukon 9.3 esityksessä on väärin, niin siitä seuraa, että P(S|B) = 1 (ts. symboli virheellinen jos bitissä virhe). Bayesin kaavalla saadaan MFSK -tapauksessa: PE,bit = {P(B|S)PE,symbol}/P(S|B) = {M/[2(M–1)]}PE,symbol Järjestelmien vertaamisessa on muistettava, että joko symbolien tai bittien energioiden on oltava kiinnitettyjä. ES = [log2M]EB. Tarkka arvo, jota ei saada suljettuun muotoon, vaan laskettava numeerisesti. Löysä yläraja-arvio Tarkka arvo suljetussa muodossa 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Esimerkki 1: MFSK PB 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Esimerkki 1: MFSK PB Kun M kasvaa, PB –suorituskyky kuten myös PS paranee vakio-EB/N0-arvolla, koska vastaavasti ES/N0 –arvo kasvaa Samaan suorituskykyyn pääsemiseksi tarvitaan siis vähemmän lähetystehoa kuin MASK/MPSK/QAM 2D-menetelmillä 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

M-Tilaisten MODULAATIOIDEN VERTAILU 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

M-tilaisten järjestelmien vertailu PE,bit huononee MASK/MPSK/QAM-modulaatioilla, koska signaalivektorit ovat M:n kasvaessa yhä lähempänä toisiaan, jos samanaikaisesti lähetysamplitudia/tehoa ei kasvateta. MFSK-modulaatioilla myös avaruuden dimensio kasvaa M:n kasvaessa, jolloin signaalit sijoittuvat uusiin dimensioihin euklidisen etäisyyden säilyessä vakiona. Signaalit eivät periaatteessa vaikuta mitenkään toisiinsa (sopivan taajuuseron omaavat ortogonaaliset signaalit). MFSK:n PE,bit pienenee ilman signaalien tehon lisäämisen tarvetta läheten teoreettista Shannonin –1,6 dB:n vesiputousrajaa, kun M    kiinnitetyllä vakio-PE,bit –arvolla tarvittava EB/N0 = ES/kN0 –arvo pienenee, kun M  . Shannonin raja on teoreettinen minimi SNR:n (Eb/N0:n) arvo, jolla modulaatio- & koodausmenetelmä voi toteuttaa Shannonin 2. teoreeman mukaisen ominaisuuden: PE,bit  0 (ts. voidaan saavuttaa virheetön siirto, kun aikaa on rajattomasti käytettävissä). MFSK:n vakava haitta on, että kaistanleveys kasvaa lineaarisesti M:n funktiona kantoaaltojen määrästä/ortogonaalisuudesta johtuen. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

M-tilaisten vertailu — MPSK vs. MFSK 16-QAM 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

M-tilaisten järjestelmien vertailu — CMPSK 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

M-tilaisten järjestelmien vertailu — CMPSK 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

M-tilaisten järjestelmien vertailu — CMFSK Löysä yläraja-arvio Tarkka arvo jota ei saada esitettyä suljetussa muodossa (laskettava numeerisesti) Tarkka arvo suljetussa muodossa 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

M-tasoisten järjestelmien vertailu — CMFSK MFSK-järjestelmän PB -virhetodennäköisyys pienenee M:n kasvaessa vakio Eb/N0 –arvolla, koska ES/N0 –arvo puolestaan kasvaa parantaen symbolien ilmaisun luotettavuutta. –1,6 dB Shannonin vesiputousraja 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

M-tilaisten vertailu — CMFSK vs. NCMFSK Koherentin ja epäkoherentin ero on pieni (1 dB)  NCMFSK sovelletaan käytännössä toteutuksen vuoksi 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

KAISTAN KÄYTÖN TEHOKKUUS Tehorajoitetut vs. kaistarajoitetut 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Kaistan käytön tehokkuus — MPSK vs. MFSK Kaistankäytön tehokkuus (bandwidth efficiency) yksikössä [bit/s/Hz] kuvaa bittinopeuden ja amplitudispektrin pääkeilan (null-to-null) lähettämiseen tarvittavan kaistanleveyden suhdetta. Joissakin oppikirjoissa myös Rb/Rs = k –arvoa käytetään usein karkeana tehokkuusmittana QAM/MASK/MPSK-tapauksissa. Tarkat laskentakaavat ao. taulukossa. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Kaistan käytön tehokkuus — MPSK vs. MFSK 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Kaistan käytön tehokkuus — MPSK vs. MFSK MPSK on kaistarajoitettu menetelmä: tarvitaan suurempi lähetysteho kompensoimaan M:n kasvaessa huononeva PE – suorituskyky. Tuolloin on mahdollista toteuttaa suuri bittinopeus pienemmällä kaistanleveydellä (signalointinopeudella). MFSK on tehorajoitettu menetelmä: sillä on hyvä PE- suorituskyky jo pienellä lähetysteholla, mutta se tarvitsee enemmän siirtokaistaa suurempaan siirtonopeuteen pääsemiseksi. Kanavan kaistanleveys [Hz] määrää signalointinopeuden [symb/s], eli maksiminopeuden, jolla symboli vaihtuu. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Vuokralinjamodeemien kehitys (S) 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Tilaajajohtomodeemien kehitys (S) Tilaajajohto = parikaapeliyhteys keskuksesta kotiin. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 14 Kari Kärkkäinen Syksy 2015