MASSATUOTANTO JA KULUTUSYHTEISKUNTA Luku Tavaroiden tulva, s. 166–169

Massatuotannosta materialismiin 1800-luvulla alkanut tuotannon kiihtyminen jatkui 1900-luvulla. Esimerkkinä tästä oli Henry Fordin ajatus, jonka mukaan autoja tulisi tuottaa niin paljon ja niin edullisesti, että kaikki amerikkalaiset voisivat hankkia itselleen auton. 1920-luvulla syntyi käsite fordismi. Keskeistä: - Kansallinen massatuotanto - Kansallisen ostovoiman eli kysynnän turvaaminen (kohtuullisen palkkatason takaaminen työläisille) - Poliittisen yhtenäisyyden varmistaminen (tulojen kasvu takaa yhteiskuntarauhan). The Literary Digest -sanomalehti esitteli vuonna 1928 Fordin autotehtaita. Kuvatekstin mukaan auton kokoaminen sujui kuin tanssi.

Frederick W. Taylor pyrki rationalisoimaan tuotantoa. Taylorismi Amerikkalaisen Frederick W. Taylorin kehittämä tuotantotapa, jossa koko tuotantoprosessi on pilkottu osiin tehokkuuden lisäämiseksi. Pyrkimyksenä tuotannon rationalisointi eli järkiperäistäminen. Jokainen yksittäinen työsuoritus voidaan määrittää oikeudenmukaista palkanmaksua varten. Työntekijä harjaantuu tekemään oman työvaiheensa tehokkaasti. Tehokkuutta mitataan ajassa ja ns. kellokallet valvovat työntekoa. Tayloristinen ajattelu vahvasti kytköksissä fordismiin: työn osittaminen, standardisoidut tuotteet (T-Ford) ja liukuhihnat. Frederick W. Taylor pyrki rationalisoimaan tuotantoa.

Työ on mekaanista ja työtehtävät yksipuolisia. LOPPUTULOS? Nopea massatuotanto ja tuotteiden määrän kasvu laskevat hintoja. Hintojen lasku lisää myyntiä ja yrityksen tuottavuuden kasvua. Markkinat kasvavat. LOPPUTULOS TYÖNTEKIJÄN KANNALTA? Työ on mekaanista ja työtehtävät yksipuolisia. Vieraantuminen työn lopputuloksesta (vrt. seppä, joka tekee työnsä itse alusta loppuun). Itsenäisyyden menettäminen. Ihmisestä tulee entistä selkeämmin koneen jatke. Toisaalta massatuotanto mahdollistaa kuluttamisen ja kohtuulliset palkat nostavat elintasoa.

New Yorkin pörssiromahdus tapahtui vuonna 1929. 1930-luvun suuri lama Ensimmäinen maailmanlaajuinen suhdannevaihteluista johtuva kriisi sai alkunsa Yhdysvaltojen pörssiromahduksesta, joka käynnistyi mustana torstaina tunnettuna päivänä. Lama levisi myös Eurooppaan, kun vienti Yhdysvaltoihin väheni nopeasti. Lama aiheutti massatyöttömyyttä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Lama kasvatti yhteiskunnallista tyytymättömyyttä monissa maissa. New Yorkin pörssiromahdus tapahtui vuonna 1929.

Lama nähtiin kapitalismin kriisinä, mikä lisäsi vasemmiston kannatusta etenkin läntisessä Euroopassa. Lama mahdollisti myös oikeiston nousun muun muassa Italiassa ja Saksassa. Lama päättyi II maailmansotaan sodan kiihdyttäessä teollista tuotantoa. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloista tuli ylivoimaisesti merkittävin teollisuusmaa, joka hallitsi pitkään sodan jälkeistä maailmankauppaa. ”Kun Yhdysvallat yskäisee, niin Eurooppa sairastuu flunssaan.” Pitääkö tämä vanha sanonta vielä paikkansa? National Recovery Administration (NRA) -ohjelmalla luotiin optimismia, jotta talouden pyörät saataisiin taas pyörimään.

Länsimaisia yhteiskuntia kutsutaan usein kulutusyhteiskunniksi Länsimaisia yhteiskuntia kutsutaan usein kulutusyhteiskunniksi. Keskustelkaa ryhmissä, mistä nimitys tulee. Kootkaa lista kuluttamisen hyvistä puolista sekä sen haittapuolista. Miksi kuluttamista tarvitaan? Mitä haittoja kuluttamisella on? _________________ _________________

Miten lamasta yritetään nousta, jos käytetään ”keynesiläisiä keinoja”? Määrittele taloudellinen lama. Rakenna miellekartta lama-käsitteen ympärille. Mitkä ovat taloudellisen laman yhteiskunnalliset seuraukset? Lama Miten lamasta yritetään nousta, jos käytetään ”keynesiläisiä keinoja”?

Tehtävä 2, s.169: 1930-luvun talouslama Ylituotanto ja taloudellinen keinottelu Euroopassa Levisi maailmanlaajuiseksi, kun Yhdysvaltojen ulkomaankauppa ja rahanlainaus loppuivat. Lisäsi totalitarististen liikkeiden kannatusta Euroopassa ja edesauttoi diktatuurien syntymistä. Tuotannon huima kasvu johti ylitarjontaan Yhdysvalloissa. 1930-luvun talouslama Vuoden 1929 pörssiromahdus Yhdysvalloissa ajoi pankit, yritykset ja kotitaloudet vararikkoon. Yhdysvalloissa ryhdyttiin noudattamaan uutta talouspolitiikka: M. Keynesin teorian pohjalta laadittiin New Deal -suunnitelma.

Globalisaatio Globalisaatio = maapalloistuminen, kansainvälistyminen. Ihmisten ja yhteiskuntien yhteyksien kasvu sekä taloudellisten toimijoiden verkostoituminen ja toiminta eri maanosien välillä. Juuret 1500-luvulla, löytöretkien aikakaudella, jolloin mannertenvälinen yhteys sai alkunsa ja Eurooppa ryhtyi sitomaan muita maanosia itseensä. Globalisaatiota ovat edesauttaneet tekniset keksinnöt, jotka ovat tehneet maapallosta ”pienemmän”: höyrylaiva, höyryjuna, auto, lentokone, lennätin, puhelin. Viime vuosien tieto- ja informaatiotekninen kehitys on kiihdyttänyt globalisaatiota. Globalisaatio on yleiskäsite etenkin taloudessa, jossa se viittaa markkinasuhteiden maailmanlaajuiseen laajenemiseen ja syvenemiseen (yritykset, valtiot, maanosat). Talouden lisäksi globalisaatio ilmenee poliittisessa toiminnassa, kulttuurissa sekä erityisesti kaikkia ihmisiä ja maanosia koskettavissa ympäristökysymyksissä. Globalisaatioon kytkeytyy usein maailmankylä-ajatus. Mitä se tarkoittaa? Perustele konkreettisilla esimerkeillä.

Miten globalisaatio vaikuttaa omaan arkielämääsi? Perustele. Globalisaatio ilmenee jo usealla eri tasolla: Miettikää pareittain/ryhmissä esimerkkejä eri tasojen globalisaatiosta. talous politiikka informaatio kulttuuri ympäristö rikollisuus Miten globalisaatio vaikuttaa omaan arkielämääsi? Perustele.

Globalisaatiokritiikki Moraalinen kritiikki Globalisaatio johtaa maalliseen ja rationaalisen yhteiskuntaan, jossa uskonnolliset ja kulttuurilliset arvot hautautuvat taloudellisten arvojen alle. Sosiaalinen ja poliittinen kritiikki Globalisaation myötä alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa, ihmisoikeuksia poljetaan ja hyvinvointivaltio-ajattelu vähenee. Ympäristökritiikki Globalisaatiossa vapaakauppaa ihannoidaan ympäristön kustannuksella ja kehityshankkeet tuhoavat ympäristöä. Kapitalismin kritiikki Globalisaatio on kapitalismin ilmentymä. Kritiikki liitetään amerikkalaisen elämäntavan ja vaikutusvallan arvosteluun. Lukuvinkki: Globalisaatiokriittistä kirjallisuutta on julkaistu viime vuosina paljon. Esimerkiksi Naomi Klein: No Logo (2000).

Eri näkökulmia globalisaatioon Yhdistä kuviossa mainitut globalisaation haitat sopivaan kritiikkiin. Perustele valintasi. Moraalinen kritiikki Sosiaalinen ja poliittinen kritiikki 3. Ympäristökritiikki 4. Kapitalismin kritiikki