Ikäihmisten yliopisto, Espoo Sarja: Näkökulmia Euroopan politiikkaan Maailmansotien aika II – miten toisen maailmansodan seuraukset vaikuttavat vieläkin? Seppo Hentilä Professori emeritus Helsingin yliopisto

Lännen ja Neuvostoliiton epäpyhän liiton seuraukset Kaksi paradoksia: ensin työväenliikkeen kahtiajako sosialidemokratiaan ja kommunismiin pelasti länsimaisen demokratian vuoden 1918 jälkeen … ja – toiseksi liittoutumalla lännen kanssa Hitleriä vastaan kommunismi oli mukana pelastamassa demokratiaa jo toisen kerran

Jossittelua: ilman Neuvostoliiton sotaponnistuksia Saksa olisi ehkä kyennyt lyömään myös Ison-Britannian Missä ”Normandian maihinnousu” olisi silloin tapahtunut? (tosin, muista Italian luhistuminen jo 1943 ja liittoutuneiden tunkeutuminen Afrikan puolelta Eurooppaan)

Sotaa rintamien ulkopuolella -Partisaanit -Vastarintaliikkeet -Kollaboraatio -Sotavangit -Orjatyövoima -Juutalaisten rotumurha - tuhoamisleirit -Siviiliväestöön kohdistetut terroripommitukset -Väestönsiirrot

Hobsbawm: ”Fasismi liukeni kuin jokeen heitetty multakokkare” Se katosi politiikan näyttämöltä ikiajoiksi Se haihtui saman maailmanpoliittisen kriisin mukana, joka oli tehnyt sen syntymisen mahdolliseksi Se ei ollut koskaan varteenotettava ”universaali poliittinen projekti” Miten niin? Aika pahasti meni arvio pieleen

Toinen maailmansota ”jatkuu” yhä – miten? Se, millä puolella rintamaa sotaakäyvä maa taisteli, ja ennen kaikkea se, kenen miehittämäksi se sodan jälkeen joutui, näkyy yhä sen politiikassa Vain kolme sotaakäyvän eurooppalaisen valtion pääkaupunkia ei joutunut missään vaiheessa vihollisen miehittämäksi – tiedättekö mitkä?

Erityisesti tämä pätee Neuvostoliiton valloittamiin ja siihen neuvostotasavaltoina liitettyihin maihin, kuten Viro, Latvia ja Liettua, mutta myös muihin entisiin neuvostotasavaltoihin sekä entisen Varsovan liiton maihin Kaikissa Euroopan maissa historiankuvaa hallitsee yhä se, millä tavalla toista maailmansotaa muistetaan Pari esimerkkiä: Viron pronssisoturikiista 2008, Voiton päivän juhlien boikotti 2015

Euroopan rajat – niin sanottu Jaltan järjestelmä Kylmän sodan aikana rajojen siirtäminen oli ajatuksenakin mahdoton Merkittävin ongelma olivat Saksan rajat – ns. Oderin- Neissen linja Saksan ja Puolan välisenä rajana Länsi-Saksa ei sitä koskaan tunnustanut, mutta solmiessaan ns. itäsopimukset Neuvostoliiton ja Puolan kanssa 1970 se luopui väliaikaisesti tavoittelemasta itäalueita takaisin Helsingin ETYK huippukokouksessa 1975 vuoden 1945 rajat vahvistettiin – ja Neuvostoliiton pitkään ajama status quo siunattiin

Eurooppa 1945 Eurooppa 2008-

Kylmä sota toisen maailmansodan pakastimena Maailmansodan jälkiselvittely joutui ikään kuin pakastimeen Itäblokin maissa oli sallittua vain Natsi-Saksan rikosten ja omien oppositioiden tuomitseminen Lännessä jälkiselvittely hidastui ja Länsi-Saksankin osalta siitä miltei luovuttiin, koska kommunismin vastaisessa taistelussa tarvittiin vahvaa ja yhtenäistä länttä Saksan kurittamisen sijaan sitä oli ryhdyttävä vahvistamaan

Mitä tapahtui, kun pakastin Berliinin muurin murtumisen jälkeen suli ? Kiinnostavaa on, ettei Saksan rajoihin koskettu muuten kuin tietenkin niin, että Saksat yhdistyivät Oder-Neisse jäi, vaikka erityisesti Puolassa pelättiin pitkään, että Saksa alkaisi vaatia entisiä alueitaan takaisin Muilta osin Euroopan kartta uudistui rajusti Neuvostoliiton imperiumin hajotessa Toinen rajoja muuttanut prosessi oli Jugoslavian hajoaminen nyttemmin seitsemäksi eri valtioksi

Ihmisoikeuskysymyksistä on tullut koko kansainvälisen yhteisön asia Holokaustin oikeudellinen, historiallinen ja moraalis- eettinen jälkipyykki muodostui kaikkialla esikuvaksi Nürnbergin tuomioistuin, jossa tuomittiin johtavia natsirikollisia 1946 Käsite rikokset ihmisyyttä vastaan määriteltiin ensi kertaa YK:n ihmisoikeuksien julistus 1945

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 1950 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 1959 Strasbourgissa Kansainvälinen rikostuomioistuin Haagissa 2002 (Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole ratifioineet liittymissopimusta – miksi?)

Holokaustin jälkipyykkiä eri tahtiin Eri maissa holokaustin ja muiden ihmisoikeusrikosten jälkipyykin tahti on ollut kovin erilainen Saksa, Japani? Entä voittajavallat Ranska, Iso-Britanniakin, mutta erityisesti Venäjä Holokaustin toimeenpanon kotimaiset apurit Saksan miehittämissä maissa

Toisen maailmansodan muistaminen jakaa Eurooppaa Erityisen syvä on Venäjän ja entisten neuvostotasavaltojen välinen kuilu Venäjä katsoo vapauttaneensa nämä maat Hitlerfasismista Suuressa isänmaallisessa sodassa Esimerkiksi Baltian maat tulkitsevat saman asian niin, että ns. vapautuksesta alkoi yli 40 vuotta jatkunut neuvostomiehityksen aika julmuuksineen

Historiakiistoja on myös Saksan ja Puolan ja Saksan ja Tsekin tasavallan välillä Kuuluuko holokausti yhteiseen eurooppalaiseen historiaan? Mikä on sen merkitys, kun Euroopan unioni yrittää perustella legitimiteettiään yhteisen historian avulla? Uusnatsit, muukalaisviha ja jyrkentyneet asenteet pakolaisia kohtaan