Kuopion kehitys vuosittain Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion kehitys vuosittain Kuopion kehitystä seurataan mm. väestömuutosten, asuntotuotannon, työllisyyden ja matkailun lukujen avulla. Tähän diasarjaan on koottu vuosittaista tietoa. Asuminen Rakenta- minen Rakenta- minen Väestö Työssä- käynti Työssä- käynti Elinkeino

Kuopion väestö vuoden 2015 alussa ( ) Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli , johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 koko Kuopion alueen väestömäärä kasvoi 1176 henkeä. Kuopion 1,1 prosentin väestökasvu oli pääkaupunkiseudun kaupunkien, Oulun ja Tampereen jälkeen kuudenneksi suurin. Kuopio on väkiluvultaan Suomen 8. suurin kaupunki. Kuopion seudun (Kuopio ja Siilinjärvi) väkiluku vuodenvaihteessa oli Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion väestönmuutokset olivat suurimmat Saaristo- kaupungin alueilla Lehtoniemi-Keilankannassa ja Rautaniemessä ja Savolanniemessa. Saaristokaupungin väestömuutos oli kokonaisuudessaan 1075 henkeä. Väestömäärä kasvoi myös keskustassa ja keskustan lähialueilla.

Väestönmuutokset 2014 Kuopion väestönmuutokset vuonna 2014 Väestönmuutosten osalta vuosi 2014 oli hyvin samankaltainen kahden edellisen vuoden kanssa. Syntyneiden ja kuolleiden määrät ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta luonnollisen väestönmuutoksen osuus kokonaismuutoksesta pieneni edelleen. Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä yli henkilöä vaihtoi asuinpaikkaa. Kuntien välinen muuttoliike jatkui vilkkaana ja siitä saatu nettomuutto oli noin 65 prosenttia väestön kokonaismuutoksesta. Kuntien välistä muuttoliikettä oli edelleen eniten Kuopion ja Siilinjärven välillä. Vertailukaupungeista eniten kuntien välistä muuttoliikettä oli Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Joensuun kanssa. Kuopion väestönmuutos 01-12/ / 2014 Väestönmuutos yhteensä Luonnollinen väestönmuutos Syntyneet lapset Kuolleet Muuttoliike yht Tulomuutto Lähtömuutto Kuntien välinen muutto yht Siirtolaisuus yhteensä Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Lähde: Tilastokeskus

Vuoden 2015 alussa Kuopiossa asui noin asukasta. Ennusteen väkiluku 2020 on ja Väestön ikärakenne vanhenee. Vuoteen vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 70 %, noin 6000 vanhusta lisää. Luonnollinen väestönkasvu asukasta/ vuosi. Syntyvyys noin 1200 – 1300 lasta/vuosi. Muuttovoitto noin 1000 asukasta / vuosi. Päivitetty 10/2015 Lähde: Kuopion oma vuonna tehty väestöennuste. KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2030 Kuopio population projection 2030

Lähde: Kuopion oma vuonna tehty väestöennuste. Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa lähes kaikilla suunnittelualueilla vuoteen Väestönkasvusta noin % on luonnollista väestönkasvua ja % muuttovoittoa. Väestöennuste perustuu alueen myönteiseen kehitysoletukseen. Työpaikkakasvun oletaan jatkuvan hyvänä ja työllisyystilanteen paranevan. Asuntotuotannon tason edellytetään toteutuvan lähellä tavoiteltua 800 asunnon tasoa. Ennusteen mukaan nuorten tulomuutto säilyy korkeana ja nuorten työllistymismahdollisuudet hyvänä. Muuttovoiton odotetaan olevan positiivinen lähes kaikissa ikäryhmissä. Asunto- tuotanto Väestö Väestö- ennuste 2025 Väestönkasvu vuoteen 2025 KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET Keskusta, Niirala, Haapaniemi, Rönö LÄNTINEN PUIJO Puijonlaakso,Julkula, Niuva-Lansipuijo-Rypysuo KOILLINEN ALUE mm. Puijonsarvi,Inkilänmäki,Pihlajalaakso,Itk., Linnanp. Kettulanlahti, Kelloniemi SAVILAHTI-NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI- JYNKKÄ Neulamäki, Savilahti, Särkiniemi, Levänen, Jynkkä ETELÄINEN KAUPUNKIALUE Pirtti, Lehtoniemi, Rautaniemi, Pitkälahti HILTULANLAHTI Hiltulanlahti, Vanuvuori, Kiviharju ENT. KUNTAKESKUKSET, MAASEUTUALUEET Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka Päivitetty 10/2015 KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2025 Kuopio population projection 2025

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan Väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan Kuopiossa asui vuoden 2015 alussa 2516 ulkomaan kansalaista, 2,3 % väestöstä. Vuoden 2014 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi 230 hengellä. Venäläiset ovat suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ja heitä asuu Kuopiossa noin 600 henkeä. Seuraavaksi eniten asuu virolaisia ja myanmarilaisia asuu kumpaakin kansalaisuutta noin 200 henkeä. Kuopion ulkomaalaisilla oli vuoden 2015 alussa kaikkiaan 95 eri kansalaisuutta. Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Kuopion väestöstä lähes 3600 henkilöä puhui äidinkielenään muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Muina äidinkielinä puhuttiin 72 eri kieltä, lisäksi noin 200 hengellä kieli oli jokin muu tai äidinkieli ei ollut tiedossa. Vieraskielisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan Kuopiossa ja koko maassa ulkomaan kansalaisten määrää nopeammin.

Ulkomaan kansalaiset Kuopiossa ja Pohjois-Savossa Kuopio ja vertailukaupungit Kuopiossa ulkomaalaisten osuus väestöstä on pieni samoin kuin monissa muissa sisämaan kaupungeissa. Kuopiossa ulkomaan kansalaisten määrän lisäys 230 hengellä vastaa noin 10,0 kasvua ja oli noin viidennes väestönlisäyksen kokonaismäärästä. Vantaalla ja Espoossa noin puolet väestönlisäyksestä oli ulkomaan kansalaisia. Porissa ja Lappeenrannassa ulkomaalaisten määrä kasvoi, mutta muu väestömäärä väheni. Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Lähde: Tilastokeskus Vertailukaupungeissa ulkomaan kansalaisuusryhmien painotus vaihtelee. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ovat virolaiset. Venäläiset ovat yleensä toiseksi suurimpana ryhmänä, mutta viiden suurimman ryhmän kansalaisuuksina vaihtelevat mm. somalit, irakilaiset, kiinalaiset, turkkilaiset, intialaiset, thaimaalaiset ja ruotsalaiset.

Ulkomaan kansalaiset Kuopiossa alueittain ja ikäryhmittäin Ulkomaan kansalaiset Kuopiossa alueittain ja ikäryhmittäin Ulkomaan kansalaisia asuu Kuopiossa eniten alueilla, joilla väestömäärät ovat muutenkin suurimmat. Asuminen ei muuten ole keskittynyt millekään alueella. Vuoden 2014 lopussa ulkomaalaisia asui lähes kaikilla suunnittelualueilla. Ulkomaan kansalaisten ikärakenne on kuopiolaisten keskimääräistä nuorempi. Nuorempaa ikärakennetta selittää työikäisten eli vuotiaiden suurempi osuus väestöstä, sekä vanhusväestön pieni määrä. Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Ulkomaalaisten määrät Kuopion alueilla, joilla eniten Suunnittelualue YHT. Litmanen Neulamäki Puijonlaakso-Taivaanpankko Keskusta Saarijärvi-Rahusenkangas Särkiniemi-Särkilahti Pirtti Niuva-Länsipuijo-Rypysuo Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto Jynkkä Kelloniemi-Likolahti Nilsiä Haapaniemi Lähde: Kuopion kuntarekisterit Lähde: Tilastokeskus

Ulkomaan kansalaiset ja vieraskieliset Kuopiossa Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Vieraskielisten pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopion 15 vuotta täyttäneestä vieraskielisestä (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) väestöstä kuului työvoimaan noin 62 %; työllisiä heistä oli 44,4 %, työttömiä 17,7 % ja työvoiman ulkopuolella 37,9 %. Työn saaminen on vieraskieliselle vaikeampaa kuin suomenkieliselle. Vieraskielisillä samoin kuin ulkomaalaisillakin vanhusväestön osuus on muuta väestöä pienempi. Lähde: Tilastokeskus Ulkomaan kansalaisten työttömyys Kuopiossa on kuukausittain ulkomaan kansalaisia työttömänä henkilöä. Maaliskuun lopulla ulkomaan kansalaisia oli työttömänä 383 henkilöä ja heidän osuutensa ulkomaisesta työvoimasta oli 33,3 %. Ulkomaalaisten työvoima lasketaan vuoden 2013 työssäkäynnin ennakkotiedoista.

Kuopion työttömyysaste oli joulukuun 2014 lopussa 13,9 prosenttia. Työttömyys lisääntyi nopeasti vuoden loppua kohden koko maassa. Edellisen kerran työttömyys oli samoissa lukemissa 2000-luvun alkupuolella. Työttömyys kasvoi kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin alle 25-vuotiailla. Miesten työttömyysluvut kasvoivat enemmän kuin naisten. Kuopion työttömyysaste nousi marras- ja joulukuussa samalle tasolle kuin koko maassa. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 13,9 prosenttia. Työttömyys vuonna 2014 Päivitetty 02/2015 Kuopion työttömyys kasvussa Kuopion työttömyys Muutos Työttömyysaste12,5 %13,9 %1,4 %-yks Työttömiä yht Naiset Miehet Nuorisotyöttömiä (alle 25-v.) vuotta täytt. työttömiä Pitkäaikaistyöttömiä Vertailukaupunkien joukossa Kuopion työttömyysaste oli edelleen viidenneksi pienin pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen. Vuonna 2014 työttömyys nousi Kuopiossa hieman vähemmän kuin koko maassa tai vertailukaupungeissa keskimäärin. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu

Väestön pääasiallisen toiminta 2013 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller -palvelu Kuopion väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopion työvoima oli vuoden 2013 lopulla 53077, joista työllisiä oli henkilöä. Työvoiman ulkopuolelle jääviä oli henkeä. Heidän osuutensa väestöstä oli 51,8 prosenttia. Huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolelle jäävien määrä sataa työllistä kohden oli 135,3 nousi edellisen vuoden vastaavasta kolmella huollettavalla.

Työssäkäynti 2013 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Taloudellinen huoltosuhde heikentyi vuonna 2013 Vuonna 2013 Kuopiossa oli sataa työssäkäyvään kohden oli 136 ei-työssäkäyvää henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 132. Ajanjaksolla huoltosuhde oli korkein lamavuonna 1993 (184) ja matalin vuonna 1989, jolloin jokaista sataa työssäkäyvää kohden oli 116 ei-työssäkäyvää. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetaan positiivisena ja nousua negatiivisena kehityksenä. Koko maassa sataa työssäkäyvää kohden oli 137 ei työssäkäyvää henkilöä vuonna Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihteluiden lisäksi muun muassa syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike.

Työssäkäynti, pendelöinti vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Ty ö ss ä k ä yntiliikenne (pendel ö inti) 2012 Työpaikkakehitys vuonna 2012 Tilastokeskus on julkistanut vuoden 2012 ty ö ss ä k ä yntiliikenteen tiedot. Vuonna 2012 Kuopiossa oli ty ö paikkaa, joissa ty ö skenteli kuopiolaista ja muiden kuntien asukasta. Vuoden aikana työpaikat lisääntyivät vajaalla 900 työpaikalla, mikä vastaa noin 1,8 prosentin työpaikkakasvua. Kuopiolaisista k ä vi t ö iss ä Kuopion ulkopuolella. Kuopion ty ö paikkaomavaraisuus oli 108,9 % ja nettopendel ö inti henkil öä. Kuopion ja Nilsiän työpaikat Kuopiolaiset työntekijät Maaninkalaiset työntekijät Muut työntekijät Työpaikat yhteensä Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu

Kuopion rakentaminen Vuoden 2014 aikana Kuopiossa valmistui 590 uutta rakennusta, joissa oli 768 asuntoa. Lisäksi Turon vanhaan tehdasrakennukseen valmistui 68 asuntoa. Eli yhteensä uusia asuntoja valmistui 836. Valmistuneiden asuntojen määrä ylsi viisivuotiskaudelle arvioituun noin 800 uuden asunnon vuositasoon. Uusiin rakennuksiin valmistuneista asunnoista noin 70 % oli kerrostaloissa ja 33 % erillisissä pientaloissa ja rivitaloissa. Valmistuneiden rakennusten kerrosala ja tilavuus jäivät edellisvuotta matalammalle tasolle, koska suuria liike-, teollisuus- ja varastorakentamisen kohteita ei valmistunut vuonna Uudet rakennukset 01-12/ / 2014 Valmistuneetasuntoja kpl rakennuksetrakennusten lkm kerrosala m tilavuus m Myönnetyt rakennusluvatasuntoja kpl kerrosala m tilavuus m Asuntorakentamiseen myönnettyjen lupien määrä kasvoi edellisvuodesta; muiden rakennuslupien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Rakentaminen 2014

Asuminen Asuntojen hinnat Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu hiipui Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat 0,5 % vuonna 2014 Kuopiossa. Vastaavasti hinnat nousivat 3,5 % vuonna Kuopion kerrostaloasuntojen neliöhinnat olivat korkeat vertailukaupunkien joukossa. Koko vuoden 2014 keskimääräinen neliöhinta oli 1987 euroa ja viimeisen neljänneksen 1972 euroa. Vertailukaupungeista esim. Oulussa, Jyväskylässä ja Turussa viimeisen neljänneksen neliöhinta oli alempi kuin Kuopiossa. Koko maan keskineliöhinta oli 2427 e/m 2 vuonna 2014.

Asuminen Vuokrat Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Vuokrat nousivat vuodessa 3,6 % Kuopiossa Kuopiossa asuinhuoneistojen vuokrat nousivat keskimäärin 3,6 % vuonna Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 3,2 % ja ARA-asuntojen 4,3 %. Koko maassa vuokrat nousivat keskimäärin 3,2 %, vapaarahoitteisten asuntojen osalta 3,3 % ja ARA-asuntojen osalta 3,0 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskineliövuokra oli Kuopiossa 12,5 e, Tampereella 13,2 e, Jyväskylässä 12,4 ja Turussa 12,3 e. Ara-asuntojen keskineliövuokra oli Kuopiossa 10,5 e, Tampereella 11,6, Jyväskylässä 11,0 ja Lahdessa 11,1 e.

Kuopio on suosittu matkailukaupunki Kuopio on kuudennella sijalla majoitusliikkeiden yöpymisissä kaupunkien joukossa vuonna Yöpymisten määrä väheni Kuopiossa -5.9 % ja koko maassa -2,3 % edellisvuoteen verrattuna. Kuopiossa vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisten osuus oli noin 65 % ja ammattiin liittyvien osuus 31 % kaikista yöpymisistä. Kuopion majoituskapasiteetti oli keskimäärin 3882 vuodetta vuonna Majoitusmyynnin arvo oli 25,7 milj. euroa. Tämä oli noin 1,95 miljoonaa (7%) vähemmän kuin vuonna Matkailun tunnuslukuja 2014 Lähde: Tilastokeskus / Kuopio-Tahko Markkinointi Oy Päivitetty 02/2015 Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Yöpymiset Muutos Kuopio yhteensä ,9 % Tahko ,6 % Muu Kuopio ,0 % Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Muutos Kuopio yhteensä ,9 % Vapaa-aika ,6 % Ammattiin liittyvä ,6 % Muu tarkoitus ,9 % Tilastoinnin piiriin kuuluvat rekisteriöityneet majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Koko maa: Suomi 70 %, Ulkomaat 30 % Yöpymiset asuinmaan mukaan Muutos % Kuopio yhteensä ,9 % Suomi ,5 % Ulkomaat - yhteensä ,9 % Ulkomaalaisten osuus kaikista yöpymistä14,5 %14,2 %-0,3 %-yks. Venäjä ,9 % Saksa ,7 % Viro ,6 % Muu ulkomaat ,5 %

KUOPION SEUDUN YRITYSTEN LIIKETOIMINTA 2014 Liikevaihto Kuopion seudun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto väheni vuoden 2014 aikana 1,8 % ja oli vuoden lopulla milj. euroa. Vähennystä oli noin 90,6 milj. euroa. Vastaavasti koko maassa liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Palkkasumma Yritysten palkkasumma kasvoi Kuopion seudulla vuodessa 0,2 % ja oli milj. euroa. Kasvu oli noin 4,3 milj. euroa. Koko maan palkkasumma kasvoi noin 0,6 %. Toimialojen kehitys Mukana olevista toimialoista liikevaihto kasvoi lähinnä metalli- teollisuudessa ja tietojenkäsittelypalveluissa. Teollisuuden liike- vaihto supistui eniten sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa. Liikevaihto supistui myös kuljetuksen, varastoinnin, posti-, tele- ja kustannustoiminnan alalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Suurten yritysten liikevaihto lähti kasvuun maaliskuussa Koko maassa suurten yritysten liikevaihtoennakko kasvoi 0,3 prosenttia maaliskuussa, kun vielä tammi- ja helmikuussa indikaattori oli joulukuun tasolla. Suurten yritysten liikevaihtoennakko on merkittävimpien yritysten liikevaihdon kehitystä kuvaava ennakollinen indikaattori. Ulkopuolelle jäävät alkutuotannon sekä pankki- ja vakuutustoiminnan yritykset. Pienempien yritysten suhdannekehitys voi poiketa suurista yrityksistä. Vienti Kuopion seudun vienti väheni edellisvuodesta 2,4 %. Viimeisellä vuosineljänneksellä vienti kääntyi kasvuun ja oli 4,7 % edellisvuoden vastaavaa suurempi. Vientiliikevaihdon määrä oli vuoden lopulla noin 160 milj. euroa ja sen osuus koko liikevaihdosta noin 12 %. Kuopion seudun vienti on teollisuusvetoista. Teollisuuden viennin arvo oli noin 121 milj. euroa ja sen osuus seudun viennistä oli noin 75 %..

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu LIIKETOIMINNAN TRENDIT KUOPION SEUDULLA JA KOKO MAASSA KUOPION SEUTUKUNTA (milj. euroa) Liikevaihto Palkkasumma Vienti535,6566,6569,2555,7 Vienti (C Teollisuus)413,6434,5440,6421,8 Vuosimuutokset (%) Liikevaihto5,94,61,9-1,8 Palkkasumma62,83,40,2 Vienti18,35,80,5-2,4 KOKO MAA Liikevaihto7,81,7-2,10,0 Palkkasumma4,73,410,6 Vienti9,3-0,1-3,61,4

Kuopion tilinpäätöksen 2014 ylijäämä on 118 milj. e. Ylijäämä sisältää satunnaisia tuloja 125 milj. euroa, jossa on mukana Kuopion Energia Liikelaitoksen (108 milj. e) ja Savonia ammattikorkeakoulu ky:n (14,5 milj. e) yhtiöittäminen. Ilman satunnaisia eriä Kuopion alijäämä on 6,8 milj. e alijäämä. Kuopion tuloveroprosentti nousi vuoden 2014 alusta 19,5 %:sta 20,5 %:iin. Verotulot kasvoivat 22 milj. e (6 %). Valtionosuudet puolestaan pienenivät 4 milj. e (3 %). Kuopion lainakanta kasvoi 57 milj.e (23 %) ja lainoja oli 2843 euroa asukasta kohti. Talouden sopeuttamisen seurauksena menojen kasvu jäi 2,1 %:iin. Talouden tunnuslukuja - Tilinpäätös 2014 Lähde: Kuopion kaupungin tilinpäätös 2014 Päivitetty Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu, tieto- ja controller-palvelu Tilinpäätös 2014TP 2013TP 2014Muutos % Koko kaupunki Tilikauden tulos, milj. e*1 118 Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä*0,6-6,8 Menojen kasvu-% 2,1 % Tuloveroprosentti19,5 %20,5 %1 %-yks. Verotulot, milj.e % Valtionosuudet, milj. e % Lainakanta, milj. e248,7305,823 % Lainat €/asukas % Investointimenot, milj.e **75,2190,4 Investointien tulorahoitus-%54,7 %23,0 % * Vuoden 2014 tilinpäätöksen satunnaiset erät sisältävät mm. Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia ammattikorkeakoulu ky:n yhtiöittämisen sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n yhtiöjärjestelyt. ** Investointimenot ilman em. järjestelyjä olivat 72 milj. e vuonna 2014.

Tilinpäätöksen 2014 tunnuslukuja Päivitetty Lähde Kuopion kaupungin tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2014TP 2013TP 2014Muutos % Koko kaupunki Tilikauden ylijäämä, milj. e*1 118 Tilikauden yli-/alijäämä ilman satunnaisia eriä*0,6-6,8 Menojen kasvu-% 2,1 % Tuloveroprosentti19,5 %20,5 %1 %-yks. Verotulot, milj.e % Valtionosuudet, milj. e % Lainakanta, milj. e248,7305,823 % Lainat €/asukas % Investointimenot, milj.e **75,2190,4 Investointien tulorahoitus-%54,7 %23,0 % * Vuoden 2014 tilinpäätöksen satunnaiset erät sisältävät mm. Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia ammattikorkeakoulu ky:n yhtiöittämisen sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n yhtiöjärjestelyt. ** Investointimenot ilman em. järjestelyjä olivat 72 milj. e vuonna 2014.

Henkilöstökertomuksen 2014 tunnuslukuja Päivitetty Lähde Kuopion kaupungin henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 / Koko kaupunki Muutos Henkilötyövuodet yht. 5690,2 5673,0 -17,2 - Palvelualueet, htv4675,04671,6-3,4 - Liikelaitokset, htv422,6411,1-11,5 - Taseyksiköt, Pelastuslaitos, Tilakeskus, Isäntäkunta htv460,3475,415,1 - Työllist-, oppisopimussuht., kesätyöntek., htv132,3114,9-17,4 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 47,9 v Sairaus- ja tapaturmapoissaolot kal.pv. / htv 16,6 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet henkilöt Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet henkilöt3025 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä62,4 v62,3 v Talousarvion 2014 tavoitteita / Koko kaupunkiHenkilöstökertomuksen toteuma 2014 Henkilötyövuodet vähenevät -75 htv-17,2 htv (ydinkaupunki -3,4 htv) Palkkamäärärahojen sopeutustavoite 4,6 milj. e.Toteutui Lomapalkkavaraus €, pieneneeKasvoi Sairauspoissaolot vähenevät 1 kpv/htv Lisääntyi 0,5 kpv/htv Työmatka- ja tapaturman aih. työkyvyttömyyspäivien määrä laskee Lisääntyi 0,3 kpv/htv Varhaiseläkemaksut vähenevät -110 e/htv Kasvukehitys pysähtyi ( e)

Vuosikate, poistot,nettoinvestoinnit, milj.€ Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Päivitetty Lähde Kuopion kaupungin tilinpäätös 2014 * Vuoden 2014 nettoinvestoinnit (5,1 milj. e) sisältävät Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia ammattikorkeakoulu ky:n yhtiöittämiseen sekä Kuopion Pysäköinti Oy:n yhtiöjärjestelyihin liittyviä tuloja. Ilman näitä eriä nettoinvestoinnit ovat 64,5 milj. e.