Ulkoasu viestin välineenä

Esitys aiheesta: "Ulkoasu viestin välineenä"— Esityksen transkriptio:

1 Ulkoasu viestin välineenä
Tapani Huovila VieA020 Visuaalisuus: Ulkoasu viestin välineenä Kevät 2007

2 ”Look” Visualista viestisi Infor 2006
Tapani Huovila FT, dosentti, Graafisen viestinnän lehtori Jyväskylän yliopisto Julkaisuja: Layout as a Message. University of Jyväskylä, (1996) Sanomalehden ulkoasuopas. Suomen Sanomalehtien Liitto ”Look” Visualista viestisi Infor 2006

3 Oppia ymmärtämään visuaalisen viestinnän keskeisiä vaikuttamistapoja
- ulkoasun käytön periaatteet - kuvasommittelu - eri elementtien yhdistäminen * kuva-analyysi Matti Taipale: - perusteos niille, jotka ovat vasta aloittamassa viestinnän visualisoinnin kanssa - Toivon kirjalle käyttöä juuri niiden parissa, jotka tilaavat visualisointia nettiin ja printtiin. Kirja lukemalla on toivoa suunnittelijan ja tilaajan paremmasta yhteisymmärryksestä

4 0. Visuaalisuuden tutkimus
1. Viesti – ulkoasu viestin välineenä 2. Muoto ja sommittelu 3. Typografia – elementit ja tila 4. Koonti – taitto

5 Tutkimus

6 Visuaalisen kulttuurin tutkimus (LUONNOS)
Odotettiin yhtenäisteoriaa, mutta kehitys II ms:sta eriytyvä a. yhteiskuntatietiessä informaation siirtomalli (prosessikoulukunta) => b. tulkintapainotteiseen ja kulturelliseen tutkimukseen - kulttuurisidonnaiset, erilaisissa diskursseissa syntyvät merkitykset (representaatiot) - kuvien ja visuaalisuuden kyky välittää merkityksiä ja muokata todellisuutta - merkitykset eivät siirry, vaan ne luodaan yhdessä a + b täydentävät toisiaan

7 1. Taidehistoria - kuva-analyysi (muoto- ja merkitysanalyysi) Semiotiikka (merkkioppi) mikä tekee merkeistä sanoman Peirce: * tulkinta - ikoni, indeksi, symboli de Saussure: struktualistinen merkkiteoria * nimeäminen - kielijärjestelmä (yhteinen) - puhuja (yksilö)

8 3. Hahmopsykologia - miten ihminen ryhmittelee ja jäsentää näkemänsä - miten yksittäisistä elementeistä muodostuu kokonaisuuksia, esim kuvioiden ryhmittely sekä kohteen ja taustan periaate * pragmaattislähtöiset kuvaluokittelut, esim Harris 1996, Tufte 1997 (1991), Arola-Anttila ym. 1981 4. Psykoanalyysi - elämyksien ja tunnekokemusten välittäminen vs tiedon välittäminen

9 5. Dekonstruktio - pyrkii erottamaan tekstin rakenteen ja sen metafyysisen merkityksen (metafysiikka = oppi olemassaolosta) - viesti ei ole yksiselitteinen, vaan konflikteja tietyssä kulttuurissa / maailmankuvassa - dekonstruktoitu viesti paljastaa erilaisia yhtäaikaisia näkökulmia, jotka saattavat olla tiukassa ristiriidassakin keskenään * kognitiivinen paradigma (viestin vaikutus valikoivia, koska vastaanottajalla on ennestään tietorakenteita, arvoja, asenteita, tarpeita jne) - esim. Kress & van Leeuwen 2001 (Reading images. Grammar of visual design)

10 6. Sosiologia - tutkii taiteen merkityksiä erilaisten sosiaalisten käytänteiden, esim valtasuhteiden ja yhteiskunnan toimintojen osina 7. Sukupuoli - design - esineen suku (une voiture, feminiininen). Auto voi olla myös maskuliininen - Hollywood-elokuvat tehty yleensä maskuliinisesta näkökulmasta

11 Viesti – ulkoasu viestin välineenä
1 Viesti – ulkoasu viestin välineenä

12 Päämäärät

13 Viestin välitys: 1. Jutun eri osat: - Teksti - Visuaalisuus: kuvat, graafit, grafiikka 2. Tilan (sivun) suunnittelu - Yksittäinen juttu - Koko sivu - Julkaisun suunnittelu

14 * Luokittelu * Arvo * Viesti

15 Suunnittelun päämäärät:
a. Vahvistaa viestiä b. Antaa identiteetti yhteisölle, julkaisijalle, julkaisulle ja jutulle c. Antaa informaatiolle järjestys d. Pitää yllä mielenkiintoa

16 Mitä olemme nyt? Mitä olemme olleet? Mitä haluamme olla?

17 Identiteetin 1. Määritteleminen 2. Pelkistäminen 3. Visuaalinen muoto

18 Mitä kuva viestii? Yhteisön tunnistettavuus, eri julkaisujen välinen yhtenäisyys

19 Typografia - typo = merkki, merkin malli ja merkin tyyppi
grafia: liittyy kirjoittamiseen ja merkitsemiseen 1. muoto-oppi – kaunis ja luettava kirjain 2. elementit ja säännöt, jotka luovat tunnistettavuutta * laajennettuna liikkuvan kuvan käyttöön

20 Yhtenäisyys Kaikki tukevat yhteisön identiteettiä
- logot, käyntikortit, autojen värit, kirjekuoret, paperit - julkaisut, kirjat, lehdet - toimitilat ja niiden sisustus - käyttöesineetkin - jne

21 Julkaisun yhtenäisyys Historia

22 Tunnus (1960-luvulta) - yhteisö- ja tavaramerkki - yhdistävä elementti tuotteen, viestinnän ja ympäristön välillä * muoto, väri * typografia * ympäristö Brandi (1980-luvulta) - tavaramerkin yläkäsite - yhdistetty tuote ja identiteetti Tunnuksen monikäyttöisyys vaihtelevissa yhteyksissä - tuotteiden, viestinnän ja ympäristön eri sovellutuksia Tyyli : Vastaanottajalähtöisyys (1990-luvulla) - pysyvää tunnusta ei ole, vaan - identiteetti rakennetaan yhtenäisen tyylin pohjalle * tavaramerkki (ja tunnus) yhdistetään esim. kuluttajan aktiviteetteihin (harrastukset)

23 2 Sommittelu ja elementit

24 (viiteraami, luokittelu)
Kestokulutus (viiteraami, luokittelu) vai kertahyödyke (jutun viesti)

25 Kerran, mutta... Jatkuvuutta, Tyyliä ja Tasapainoa Kunnolla

26 Oma ympäristö visuaalisuuden lähtökohtana a : b = b : (a + b) Likiarvot 3 : 5 : 8 : 13 : 21 : 34 jne Sommittelutilan suhteet vastaavat kultaista leikkausta

27 Sommittelutilan jako kahteen osaan
kultaisen leikkauksen suhteen mukaisesti

28 A B C D E F Grid 6 x 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

29 Kuvan kielioppi - mitä on teksti - mitä on kuva

30 Viivan viesti Horisontaalinen - rauhallinen, maisemaa hallitseva
Pystysuora - juhlallinen, kohottava; putoava Vino - dynaaminen, liikettä ilmaiseva Kaari - sisäinen jännite, yhdistävä Aalto - rauhallinen, sisältää rytmin Murtoviiva - aggressiivinen, dynaaminen, levoton Koukero - spontaani, orgaaninen Viivan viesti

31 Ympyrä: - jatkuvaa liikettä, mielenkiinnon kehä, voiman keskitys - häilyvä, kevyt, kohoava ja helposti liikkuva - suljettu, painostava ja vakaa, elegantti - liikkuva, kaunis, naisellinen ja katseen kestävä

32 - voimakas, yksiselitteisesti kiinnostava ja
keskittävä - suuntaa, liikettä, jännitystä ja mielenkiinnon keskitystä - päättymätön, ovela ja kokeileva - pehmeä, kaunis ja jatkuvuus - syvyyssuhteet

33 Jännite Koossa Välimatkassa Muodossa Suunnassa
Tummuusasteessa (värissä) Määrässä Jännite

34 Väri - herättää huomiota - on viesti

35 CMYK RGB C cyan R red M magneta G green Y yellow B blue K key

36 Värien psykologia Kylmä Puhdas Tyhjä Tulevaisuus Onnellisuus
Kunnianhimo Toiminta Jännittävyys Kilpailu Jämerä Muutosta vastustava Neutraali, mutta itsenäinen Turvallisuus Sosiaalisuus Mukavuus Tyyni Tyytyväinen Järjestys Kiehtova Mystinen Ilahduttava Kohtalo Järkkymätön Moderni Värien psykologia

37 Värien symboliikka Viattomuus, puhtaus, avioliitto, kunnia
Nimettömyys, kunnioitus, yhtenäisyys Petollinen, mustasukkaisuus, viisaus Vaara, lujuus, onnellisuus Vallankumous, hedelmällisyys, rohkeus, rakkaus Kateus, tasapaino, terveys, luonto Viileä, usko, lojaalisuus, harkitsevaisuus, taivas Nöyryys, kirkollinen, kuninkaallinen Kuolema, high-tech, auktoriteetti, valta Värien symboliikka

38 Metallit: * kulta * hopea Värit: - punainen - sininen - musta - vihreä => kaksi väriä, joista toinen metalli Visuaalisuus ja käyttötarkoitus

39 KUVASOMMITTELU Rytmi - kiinnostavuus - järjestys TASAPAINO - staattinen - dynaaminen IDEA VIIVAN KIELI JÄNNITE vaakasuora - koossa pystysuora - välimatkassa vino - muodossa kaari - suunnassa aalto - tummuusasteessa - murto - värissä - koukerteleva - määrässä

40 IDEA 2 Mielikuva ja assosiaatio

41 Hyvä visuaalisuus Kuva tulkitaan omien kokemuksien ja
kulttuuriin liittyvien sopimusten pohjalta. Kaikki eivät siis ymmärrä kuvaa samalla tavalla. Ulkoasun tehtävä helpottaa asian ymmärtämistä ja viestin perille menoa. Visuaalinen viesti menee parhaiten perille pelkistettynä. Kaikki ylimääräinen karsitaan pois ja jäljelle jää vain olennainen. Mahdollisimman moni ymmärtää sen myös samalla tavalla.

42 Mielikuva - mielessä muodostettu käsitys, joka perustuu omiin kokemuksiin - tieto, jota ei ymmärretä kokonaan Assosiaatio mm. - samankaltaisuus - vastakohtaisuus - samanaikaisuus ja - perättäisyys Ongelma: Kulttuurista riippumattomasti vaikuttavat yksilön tarpeiden ja asenteiden mielleyhtymät

43 Kuvan tulkintaa 1. esittävä kuva (ikoni)
= kuvaa suoraan kohdetta, todistaa, uutiskuva 2. Vihje, viite (indeksi), 3. Sopimus, tunnus kuvituskuva (symboli) *. arkistokuva = kuvaa asiaa, parempaa ei ollut... Parhaimmillaan - välittää tietoa, älyllistää asian - havainnollistaa, luo mielikuva,

44 Kyyhkynen 1. Lintu 2. Viestinviejä 3. Rauha

45 Mielikuvia Esimerkkejä * Tarina * Mainonta - myytit - ryhmittely
- Benetton * Sos. ja pol. julisteita * Kuva ja teksti

46 a Tarina Mainonta * myytti myy tuotetta - Historia - Sivilisaatio
- Taideteos - Tiede ja teknologia - Harrastukset - Seksi Myytti on tehokas niin kauan, kun muut eivät sitä käytä a

47 b Ryhmä - selviää ulkoasusta Erottuvuus ja viesti * Värit
* Kirjasinlajit * Muodot Ostaja ohittaa ruokakaupassa yhden minuutin aikana 500 pakkausta... Kauppoihin tulee 80 uutta tuotetta joka viikko... ...silti tunnistamme, mitä eri pakkaukset sisältävät b

48 Valmistaja ja viestin lähettäjä
paljon toimijoita, erilaisia yhteisöjä - ”Sanomien markkinat” - Ydin = miten erottua

49 Benetton 1. yhteiskunnallinen viesti (tasa-arvo, huoli maailman tilasta) ja 2. sille kuvallinen symboli yhdistää kuva ja viesti niin, että se häkellyttää vastaanottajaa, viestii ongelman ja herättää vastaanottajan pohtimaan vastausta c

50 d e Sosiaalisia ja poliittisia julisteita Kuva ja teksti
- kuva, teksti ja viesti d e

51 2.3 Kuva

52 Kuva * vaaka- vai pystykuva * lähi- vai yleiskuva

53 Mitä kuvasta huomataan?

54 Silmä pyrkii etsimään kuvasta vain mielenkiintoiset kohteet.
Tätä ominaisuutta hyväsi käyttäen valokuvaaja (ja taittaja) voi johdatella katsojaa löytämään kuvasta juuri niitä asioita, joita pitää tärkeänä. Kuvatutkimuksia hyödynnetty esim. internetin aloitussivujen suunnittelussa, automainonnassa jne. Lähteet: Tutkija: Jussi Virkkala, Työterveyslaitos Sakari Mäkelä & Timo Suvanto; Katseen polut paljastavat, mikä kuvassa kiinnostaa. Kameralehti 2000/11 JV

55 Koska silmä voi kerrallaan havaita vain pienen
yksityiskohdan kuvasta, silmä myös etsii yksityiskohtia. Tehokkaita silmän vangitsijoita - suoraan kameraan katsovat silmät (vrt. mainonta) - ihmis- ja eläinhahmot - väreiltään muista poikkeavat kohdat - kuvan vaalein kohta - tutut hahmot - kuvaan selvästi kuulumattomat hahmot - kuvassa olevat linjat Kuvan lukemine riippuu monesta seikasta. Kuvaaja ei voi päättää, miten kuvaa katsotaan. Kuvaaja voi sommitella asioita, joiden hän toivoo ohjaavan katsetta. JV

56 3 1 Kivijalka 2

57 Valokuva 1. Mitä kuvassa on - mitä elementit ja tausta kertovat (aika, kulttuuri, tilaisuus jne) - mitä tapahtuu - miten elementit sijoittuvat - sommittelu 2. Rajaus 3. Mitä teksti ohjaa kuvasta ymmärtämään

58 4. Tulkinnat - ikoni - symboli - indeksi 5. Assosiaatiot - samankaltaisuus, vastakohtaisuus, samanaikaisuus, perättäisyys 6. Miten sommittelu tukee kuvan viestiä 7. Järjestys

59 3 Ulkoasu 1. Typografia - työkalut 2. Koonti - Taitto (Layout)
- sijoittelu => Lopputulos 3

60 Typografia - Identiteetti - Sivukoko - Nimiö - Kirjasinlaji - Opasteet
- Tehosteet

61 Vauhdikas Kauneussalonki Taidekoulu Aistikas Luonnollinen Hiilivarasto Taskuvaras

62 Sivukoko Vapaa x A

63 Paperin paino * sanomalehtipaperi g/m2 - parannettu g/m2 * kopiopaperi 80 g/m2 päällystämätön * aikakauslehtipaperi g/m2 - päällystetty g/m2 * arkkikone - päällystetty g/m2 - päällystämätön g/m2

64 Paperin laatu * kansi 120 -> - sisäsivut 80 -> * läpinäkymättömyys * kansi riittävän ryhdikäs - kosteuden kestävyys * matta (silk) = hyvä luettavuus * kiiltävä (gloss) = näyttävä

65

66 Kirjaintyylit

67 T Serif, Antiikva T Sans Serif, Groteski Egyptienne Old face, Fraktura, Taltta T T Other, Muut

68 Kirjasinleikkaukset (korostukset)
Suora Lihava Kursiivi (älä käytä kallistettua) VERSAALI gemena KAPITEELI (käytä vain aitoa = gemenan kokoinen ja levyinen)

69 T Maltillinen, Spekulatiivinen
T Aggressiivinen, Kulturelli Teollinen, Graafinen

70 Pelkistetyssä taitossa valitaan yksi kirjasinlaji ja siitä erilaisia
leikkauksia eri tarkoituksiin, jotka määritellään. Jos valitaan useampia kirjasinlajeja, on varmistettava niiden yhteensopivuus ja määriteltävä niille oma tehtävänsä, viestinsä, taitossa. Leipätekstin osalta on kiinnitettävä huomiota sen hyvään luettavuuteen. Yleisin leipätekstin kirjasinlaji on Times. Antiikvaa pidetään yleensä Groteskia luettavampana.

71 T Vaikea leipätekstissä
T Helppo lukea - kirjain helposti tunnistettavissa, koska eri osat eripaksuisia - pääte muodostaa alleviivauksen T Vaikea leipätekstissä - vaatii isomman pistekoon - on myös luettavia groteskeja - kuvatekstit, faktalaatikot

72 Suosi avointa leipätekstissä:
e suljettu e avoin

73 x -korkeus Xx k k erilainen x-korkeus

74 Typografinen mittajärjestelmä:
Pistejärjestelmä Kymmenjärjestelmä 12 kokonainen 10 6 puolet 5 4 kolmasosa 3 neljäsosa viidesosa 2 2 kuudesosa kymmenesosa 1 1 kahdestoistaosa

75 Pistekoko Millimetriä
1p. Piste 0,376 2p. Neljännespetiitti 0,752 8p. Petiitti 3,008 10p. Korpus 3,761 12p. Cicero 4,513 24p Kaksi Ciceroa 9,025

76 Tämä teksti on keskitetty eli siinä on molempien reunojen liehu.
Tämä teksti on tasattu molemmista reunoista. Tämä teksti on tasattu molemmista reunoista. Tämä teksti on tasattu vasemmalle eli siinä on oikean reunan liehu. Tämä teksti on tasattu oikealle eli siinä on vasemman reunan liehu. Tämä teksti on keskitetty eli siinä on molempien reunojen liehu.

77 60 mm 1 / 12 palstaleveydestä Palstaleveys: Palstaväli:
Palstaleveyden kasvaessa pitäisi myös leipätekstin pistekoon kasvaa

78 1. Rivivälin pitää aina olla suurempi kuin sananvälin
2. Palstaväli on aina suurempi kuin rivinväli ________ ________ ________ ________ 3. Osittainkin harvennetussa tekstissä pitää aina olla isompi riviväli kuin ei-harvennetussa 4. Palstarivi lyöntiä / Rivi (Peter Bange) *. Muoto pitää uhrata luettavuuden eduksi

79 Opasteet 2. AJANKOHTAISTA Pääkirjoitus Kolumni Puheenvuoro Yleisöltä
12. PALVELUT Opasteet Ostetaan Myydään

80 Opaste A. Yksi opaste koko lehteä varten vai B. Erilainen fakta-aineistolle ja muulle aineistolle? C. Tarvitaanko muuta? Tarvitaanko palstaopasteita? Tarvitaanko alaopasteita?

81 Otsikko

82 Otsikkoporrastus ja palkki

83 Otsikkorakennelma Sisennykset Lihavointi Väliotsikot Tyhjä tila

84 Leskirivi Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Tässä on tekstiä. Orporivi

85

86 Tehosteet

87 Esirivi tukee pääotsikkoa
Pääotsikko kertoo, mitä on tapahtunut Jälkirivi täydentää pääotsikkoa Väliotsikot jäsentävät tekstiä ja kertovat tarkemmin: mitä on tapahtunut ja miksi

88

89

90 A A - vaihtoehto väliotsikolle - osoittaa, mistä teksti alkaa nfangi
on nostettu. - vaihtoehto väliotsikolle - osoittaa, mistä teksti alkaa nfangi on upotettu

91 Väri - lähtökohtana harmonia - yhdistää - rakentaa kerroksia

92

93 Yksiväriharmonia Sama neljännes Viereisestä neljänneksestä Vastakkaisesta neljänneksestä

94 Goethen värioppi: väriarvo pinta-ala-arvo

95 Sivuformaatit

96

97

98 Noudata identiteettiä, ’talotyyliä’
- typografiaohje - tyylikirja

99 Typografia ohje Sivu A4 Palstajako, pohjana Grid 9 x 12 yleinen 3; mielipiteet 2 Sivunimiö Times 15 pist. Kirjasinlajit - fakta-aineisto Times - mielipiteet Times kallistettu - kuvateksti Helvetica

100 Pistekoot * esirivi 1/2 (jälkiriviä ei käytetä) * otsikko 1/1 - Arvot: Normaali ”Pitkä ots.” ”Lyhyt ots.” 1p 20 pist 2p 30 pist 3p 40 pist tai 50 1p 3 rivinen 2p 2 rivinen 3p 1 rivinen 1(-2) -

101 Juttu - kärki 11 pist., lihava, Times - palstateksti 9 pist. - väliotsikko 11 pist., Times (2 - 3 / 2) - rivinväli auto - kirjoittaja 9 pist, vers., loppuun, vasen liehu - tekstilaatikko hiuslinja, faktatiedot - anfangit taiton apuna

102

103 Värikartta % 00 50 100 100 50 00

104

105 Typografia hyödyntää parhaimmillaan vastakohtia:
* groteski-antiikva * versaali-gemena * pystykirjain-kursiivi * laiha-lihava * harmaa-täysimusta * väri-mustavalkoinen * pieni-suuri

106 Tarkasteluvaihe: - toimiiko juttuennakkosuunnitelman mukaan
Pekka Lehtinen AD, SK Ennakkosuunnittelu Jutun tekovaihe Taitto Aikataulu Tarkasteluvaihe: - toimiiko juttuennakkosuunnitelman mukaan - muutetaanko jutun painopistettä - tarvitaanko materiaalia lisää - toimiiko juttu sille suunnitellussa tilassa - aikataulut Kritiikki: Plussat ja miinukset (Mikä juttukokonaisuudessa toimii, mikä ei)

107

108

109

110 Keep it simple !

111 3 Taitto (Layout) - ryhmittelee lukijalle lehden sisällön
- kertoo lukijalle, mistä sivu / juttu alkaa - rakentaa polun, jota lukija seuraa - pitää yllä lukijan mielenkiintoa - on viesti 3

112 Taiton elementit Sivu Typografia Jutut Kuvat Graafit Grafiikka

113 Taitto: 1. Tee luettelo käytettävissä olevista jutuista
(Varaudu taiton aikana tulevaan uuteen aineistoon) 2. Tee luettelo kuvista, graafeista ja grafiikasta 3. Tee sivusuunnitelma, (varmista yhteensopivuus viereisen sivun kanssa) 4. Tarkista ja suunnittele otsikot Tarkista ja/tai suunnittele tehosteet Rajaa kuva tarvittaessa (neuvottele valokuvaajan ja graafikon kanssa) 5. Noudata typografiaa, luo selkeät taittopolut. Muista: Taitto ylläpitää myös mielenkiintoa

114 Rajaus

115 Sisältö ja ulkoasu

116 Kuva ja otsikko

117 Otsikko Kuva Asia

118 Kuvitusidea 1. Juttuaiheen ytimen määrittely = Otsikko
2. Ytimen symboli, assosiaatio 3. Ytimen visuaalinen sovellutus

119 Lukijan ohjaus

120 Poynter 2005

121

122 Nimiö Pää- elementti Väliotsikko Väliotsikko

123 Nimiö Pää- elementti Väliotsikko Väliotsikko

124 Pääkuva aloittaa Kuvan suunta 3 d

125

126 Väri - yhdistää rakentaa kerroksia - vaihtoehtoja

127 Juttupolku 1. Pääkuva aloittaa 2. Otsikot luovat järjestyksen
jutusta aina seuraavaan jne.

128 3 1 2

129

130

131

132

133

134 Pääsäätöisesti isot, seitsenpäiväiset lehdet käytävät mallia E ja G ja
3 9 5 8 11 11 14 14 31 39 3 12 33 7 WebMallit (%) A B C D E F G Pääsäätöisesti isot, seitsenpäiväiset lehdet käytävät mallia E ja G ja 1-3 päiväiset malleja B, C ja D.

135 1. M&V-lehti 2. M&V + lisäväri (pääkuva) 3. Kaikki kuvat värillisinä 4. Väri typografian osana

136 Nimiö Sisältö Metsämansikat ovat kypsyneet

137 Rakenna mielenkiintoa
Yllätä lukija

138 Grafiikka - onko visuaalinen viesti selvä - onko graafi ymmärrettävä - otsikko, graafiteksti (?), - symbolien selitykset, mittakaava - toimiiko kokonaisuus - sopiiko lehden typografiaan - tyyli - dramatisoiko sopivasti - onko päällekkäisyyttä tekstin kanssa

139 1. Mistä sivu alkaa Pääkuva
2. Miten viestii Pääkuva + otsikko 3. Jutun alku Kärki + ots. + kuvaa 4. Juttupolku Kaikki jutut 5. Linjat Miten linjakas sivu - pysty- ja vaakasuorat 6. Muuta ?

140 Keep it simple !