Vajaakykyisen aikuisen oikeudellinen toimintakyky ja sen arviointi (23

Esitys aiheesta: "Vajaakykyisen aikuisen oikeudellinen toimintakyky ja sen arviointi (23"— Esityksen transkriptio:

1 Vajaakykyisen aikuisen oikeudellinen toimintakyky ja sen arviointi (23
Oikeudellinen toimintakyky ja vajaakykyisen aikuisen oikeusturvaa koskevat periaatteet Oikeudellisia kelpoisuuksia Vajaakykyinen aikuinen ja hoitoa koskeva suostumus Oikeudellisen toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi Maallikon suorittama arviointi © Perheoikeuden dosentti Anna Mäki-Petäjä-Leinonen

2 Aikuisen oikeudellinen toimintakyky
Määritelmä: Kyky tehdä itseään ja omaisuuttaan koskevia määräämistoimia. Voidaan menettää jo elinaikana: esim. mielisairaus, muistisairaus. Muistisairauden vaikutus oikeudelliseen toimintakykyyn: Toimintakyvyn lasku etenevää -- menetys jossakin sairauden vaiheessa. Oikeudellinen toimintakyky ei joko-tai asia. Ns. valoisien hetkien vaikutus? ”Valoisat hetket muistisairauksissa suhteellisen harvinaisia. Niitä voi esiintyä lähinnä Lewyn kappale-tautia sairastavilla, etenkin sairauden alkuvaiheessa.” (MPL-Juva-Pirttilä; LM 6/2006) Ks. myös KKO:2004:8: Neurologian erikoislääkärin mukaan Alzheimerin taudille on tyypillistä, että ns. valoisia hetkiä ei juuri esiinny.

3 Vajaakykyisen aikuisen oikeusturvaa koskevat periaatteet
Itsemääräämisoikeus Oikeus tehdä päätöksiä niin pitkään kuin kykenee Terveenä ilmaistu tahto Oletettu terve tahto: elämänhistoria, asenteet Suojaaminen Kun suojaamisen tarvetta ilmenee Keinoja Edunvalvojan määrääminen Oikeustoimen julistaminen pätemättömäksi Fyysisen vapauden rajoittaminen (Mäki-Petäjä-Leinonen 2003)

4 Oikeudellisia kelpoisuuksia
Oikeustoimikelpoisuus Sitovan oikeustoimen ehdoton edellytys Normaalisti täysi oikeustoimikelpoisuus alkaa 18-vuotiaana ja päättyy kuolemaan. Puuttumisen keinoja: Toimintakelpoisuuden rajoittaminen HolTL 18 §:n nojalla. Oikeustoimen julistaminen pätemättömäksi: oikeustoimilain väärinkäytösperusteet (OikTL 31 tai 33 §) Testamentintekokelpoisuus Kelpoisuus arvioidaan testamentintekijän kuoleman jälkeen, nostamalla testamentin moitekanne. Voidaan julistaa pätemättömäksi ymmärryskyvyn puutteen ja/tai väärinkäytöksen vuoksi (PK 13:1) Vajaavaltaiseksi julistaminen ei esteenä sille, etteikö henkilö voisi tehdä pätevää testamenttia. Hoitosuostumuskelpoisuus

5 Vajaakykyinen aikuinen ja hoitoa koskeva suostumus
Täysivaltaisen potilaan suostumus on hoidon luvallisuuden edellytys (PotilasL 6.1 §). Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista (PotilasL 5.1 §) Kuka päättää, kun potilas ei enää pysty? Potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä kuultava ennen tärkeää hoitopäätöstä potilaan tahdon selvittämiseksi. Tärkeään hoitopäätökseen potilaan laillisen edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. (PotilasL 6.2 ja 6.3 §)

6 Vajaakykyinen aikuinen ja hoitoa koskeva suostumus
Kuka on laillinen edustaja? Valtuutettu, edunvalvontavaltuutettu tai edunvalvoja, jolla on oikeus tehdä myös sellaisia päämiehen ”henkilöä koskevia” päätöksiä, joiden merkitystä päämies ei itse kykene ymmärtämään. Laillisen edustajan kelpoisuus ei yksinomainen vaan rinnakkainen potilaan (tai asiakkaan) läheisen kanssa. Tähän viittaa PotilasL 6.3 §: ”Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen etunsa mukaisena.” (Ks. Mäki-Petäjä-Leinonen 2003, Antila 2007, Välimäki 2008.) Toisaalta ”puollettavissa on tulkinta, jonka mukaan suostumuksen antaminen kuuluisi ensisijaisesti sellaiselle edunvalvojalle, joka on määrätty hoitosuostumuksen antamiseksi tai henkilölle, jonka kompetentti henkilö on nimennyt läheisekseen”. (Ks. Helin 2003).

7 Vajaakykyinen aikuinen ja hoitoa koskeva suostumus
STM:n potilaslain uudistamishanke Vireillä jo vuodesta 2003 STM:n työryhmämuistioita 2003:25. Potilaslain 6 §:n uudistamistarpeita selvittäneen projektiryhmän muistio. Ehdotuksia lakiin: Potilaan aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaiseman hoitotahdon ensisijaisuus. Etusijajärjestys hoitopäätösten tekemisessä. Henkilöä koskevia asioita varten määrätty edunvalvoja Potilaan nimeämä henkilö Omaiset ja läheiset

8 Vajaakykyinen aikuinen ja hoitoa koskeva suostumus
Potilaan puolesta suostumuksen antava voi joko suostua tai kieltäytyä ehdotetun hoitotoimenpiteen tekemisestä potilaalle. Ei kuitenkaan oikeutta kieltää potilaan henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. (PotilasL 9.4 §) Potilaan puolesta suostumuksen antavaa sitoo potilaan aiemmin vakaasti ja pätevästi ilmaisema tahto. PotilasL 6.3 §: Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen tulee suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto tai, jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa.

9 Vajaakykyinen aikuinen ja hoitoa koskeva suostumus
Hoitotahdon sitovuuden juridinen perusta: Potilaslaki 8 §, Kiireellinen hoito: Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. Hoitotahdon ilmaiseminen mahdollista: Suullisesti Kirjallisesti esim.: Hoitotahdossa Edunvalvontavaltuutuksessa Suoraan valtakirjassa tai esim. määräyksenä: ”Tehdessään hoitoani koskevia päätöksiä X noudattakoon hoitotahdossani antamiani määräyksiä.”

10 Vajaakykyinen aikuinen ja hoitoa koskeva suostumus
Hoitotahdon kirjaaminen ja säilyttäminen: STM:n asetus potilasasiakirjoista (298/2009), 18 § Suullisesta selkeä, potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin. Kirjallinen liitteeksi potilasasiakirjoihin. Hoitotahtolomakkeita: Muistiliitto: Sitovat tahdonilmaukset Hoitoa ja hoivaa koskevat toiveet Ks. myös: Suomen muistiasiantuntijat: Elämänlaatutestamentti Exitus ry: Hoitotahto

11 Oikeudellisen toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi
Lääkärinlausunnon merkitys oikeusprosessissa Suomessa vallalla ns. vapaa todistusteoria: ”Tuomioistuimen tulee, harkittuaan huolellisesti kaikkia esiin tulleita seikkoja, päättää, mitä asiassa on pidettävä totena” (OK 17:2,1). Kun kysymys henkilön psyykkisistä ominaisuuksista ja niiden vaikutuksesta kelpoisuuteen -- lausunnolla usein ratkaiseva merkitys! Lääkäri todistajana tai asiantuntijana.

12 Oikeudellisen toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi
Missä tilanteissa lääkärinlausuntoa pyydetään? Oikeustoimen tai testamentin pätevyyden arviointi Etukäteen Jälkikäteen Edunvalvojan määrääminen Tuomioistuimelle Maistraatille Edunvalvontavaltuutus Tehtäessä Vahvistettaessa Suositeltavaa ainakin jos: Toimintakykyä heikentävä sairaus diagnosoitu. Pienikin epäilys oikeustoimen tekijän toimintakyvystä. Kysymyksessä hyvin iäkäs henkilö jolla huomattava omaisuus. Nähtävissä, että omaisuudesta tulee syntymään riita.

13 Oikeudellisen toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi
Etukäteen pyydetyn lausunnon painoarvo KKO 2004:8, jossa lausunto testamentintekohetkeltä Testamentintekokelpoisuuden todennut lääkäri ei ollut aiemmin tavannut testamentintekijää. Neljän muun lääkärin lausunnot keskenään samansuuntaisia. Testamentinsaaja oli osallistunut lääkärin ja potilaan keskusteluun. Lausunnon merkitystä vahvistavia tekijöitä: Lausunto lääkäriltä, joka tuntee arvioinnin kohteena olevan; omalääkärin lausunto. Lausunto erikoislääkärin antama; esim. geriatri tai neurologi. Haastattelu suoritetaan kahden kesken arvioitavan kanssa; ei ainakaan edunsaajaa läsnä! Arvioinnin suorittavalla lääkärillä on kokemusta lausuntojen antamisesta. (Mäki-Petäjä-Leinonen – Kiukkonen –Juva. DL 5/2011)

14 Oikeudellisen toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi
Mitä hyvältä lausunnolta on lupa odottaa? Otsikko: esim. ”Lausunto tuomioistuimelle oikeustoimikelpoisuutta koskevassa asiassa”. Johdanto: tutkittavan henkilötiedot + kenen pyynnöstä ja suostumuksella lausunto annetaan + tutkimuspaikka- ja aika. Esitiedot: omat ja muualta saadut tiedot ja tutkittavan itsensä antamat tiedot tutkittavan terveydentilasta ja elämänolosuhteista. Tutkimushavainnot: Lääkärin omat potilaan terveydentilaa ja henkistä suoriutumiskykyä koskevat havainnot ja tutkimustulokset mahdollisimman seikkaperäisesti. JOHTOPÄÄTÖKSET: perustellut johtopäätökset siitä kysymyksestä, johon lausunnossa otetaan kantaa. Esimerkiksi: onko henkilö ollut oikeustoimikelpoinen oikeustoimen tekohetkellä, onko henkilö kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista (Ks. STM:n määräyskokoelma 1999:51. Lääkärinlausunto holhousasioissa) onko henkilö testamentintekokelpoinen.

15 Maallikko toimintakykyä arvioimassa
Arvioitava, kykeneekö henkilö ymmärtämään aikomansa oikeustoimen merkityksen ja seuraukset. Asiakkaalle tulee kertoa keskustelun tavoite. Vapaa keskustelu: Asiakkaaseen itseensä/oikeustoimeen liittyvät kysymykset. Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttaa: asiakkaan ikä, terveydentila, asiakassuhteen kesto. Todistuslausuman merkityksestä edunvalvontavaltuutuksessa ja testamentissa: Ei pätevyyden edellytys. Suotavaa kiinnittää lausumassa erityistä huomiota tahdonmuodostuskykyyn. Fraasiin puettu lausuma, esim. ”huolellisesti asiaa harkittuaan” – muistiinpanojen merkityksen korostuminen. Tietojen kirjaamisen tärkeys ja muistiinpanojen säilyttäminen Myöhemmin todistajan kertomuksen tukena tai tarvittaessa niiden sijasta.

16 Lakimiesarvioitsijan muistilista
Lääkärinlausunto syytä pyytää aina: Epäselvissä tapauksissa Jos asiakkaalla on muistisairauden diagnoosi Lääkärin tulee saada tietää, minkä tyyppisestä oikeustoimesta on kysymys, jotta voi arvioida kelpoisuutta luotettavalla tavalla. Aina vakuututtava toimintakyvystä myös itse. Haastattelu aina kahden kesken oikeustoimen tekijän kanssa. Hälytyskellot soimaan, jos oikeustoimen edunsaaja on hyvin aktiivinen asiassa. (Mäki-Petäjä-Leinonen – Kiukkonen –Juva. DL 5/ 2011)