YK 10 Filosofia ja etiikka 7,0 op

Esitys aiheesta: "YK 10 Filosofia ja etiikka 7,0 op"— Esityksen transkriptio:

1 YK 10 Filosofia ja etiikka 7,0 op
Kurssin johdantoluento 4. syyskuuta 2014

2 Tämän luennon asioita Kurssin tavoitteet, rakenne, sisältö, arvostelu, käytännön järjestelyt Vaihtoehtoinen suoritustapa Kurssin korvaamisesta

3 Opintojakson tavoite Kurssin suoritettuaan
opiskelija tuntee filosofian ja etiikan peruskysymyksiä ja historiallisia suuntauksia Kurssilla harjoitellaan (ja harjoitetaan) luentojen seuraamista, muistiinpanojen tekemistä ja niistä oppimista argumentointia keskustelua ryhmätyötaitoja tieteellistä kirjoittamista kirjallisuuden lukemista

4 Miksi yleisopinnoissa on YK10?
Teologian kandidaatin/maisterin odotetaan olevan kristinuskon ja uskonnon asiantuntija etiikan asiantuntija maailmankatsomuksellisten asioiden asiantuntija Filosofian ja etiikan perustiedot kuuluvat akateemiseen yleissivistykseen Suurelle/suurimmalle osalle opintojakso ainoa mahdollisuus perehtyä filosofiaan ja etiikkaan

5 Apuvälineitä Weboodi (haku: Filosofia ja etiikka, 10507)
Kurssin kotisivut blogissa

6 YK10-kurssin rakenne sl 2014 syyskuu lokakuu marraskuu 4.9. info
Filosofian luennot Fil. tentti Saarisen kirja Filosofian ryhmät Etiikan ryhmät Etiikan luennot Tentti 28.11

7 Suoritusaika Koko opintojakso suoritettava lukuvuoden kuluessa (vaihtoehtoisena tentti ) Kevätlukukaudella on enää vain filosofian luentojen, Saarisen kirjan ja etiikan luentojen rästitenttimahdollisuudet ja kesäkuun 2015 kesätentissä Opintojaksoa tai sen osia ei voi suorittaa yksilöllisesti sovitulla tavalla

8 Filosofian luennot ja filosofian tentti
filosofian luennot alkavat ma 8.9. ilmoittautuminen WebOodissa aineistoa Blogissa: lisätään kurssin edistyessä suoritetaan tenttimällä filosofian tentti (rästi ja 1. kesätentti) kaksi osiota, jotka tentitään samalla kertaa (osasuoritus ei mahdollinen) 1. filosofian luennot, 2. Esa Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin Rästitentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa

9 Filosofian tentin rakenne
filosofian luentoja koskeva osio sarja lyhyitä kysymyksiä kysymykset koskevat keskeisiä filosofisia käsitteitä Saarisen kirjaa koskeva osio esseetehtävä (voi valita kahdesta) esseetehtävät ovat kurssikotisivulla olevasta luettelosta

10 Filosofian luentojen aihepiirejä
Mitä filosofia on? Nykyajan filosofia Metafysiikka Epistemologia eli tietoteoria Logiikka ja argumentaatio Tieteenfilosofia Uskonnonfilosofia

11 Ryhmät Sekä filosofian osuuteen että etiikan osuuteen kuuluu ryhmätyöskentelyä Ilmoittautuminen WebOodissa HUOM: ELIMINOI PÄÄLLEKKÄISYYDET MUUN OPETUKSEN KANSSA ryhmiin osallistuminen on pakollinen osasuoritus ryhmiä ei voi korvata osasuorituksena millään tavalla

12 Ryhmäohje (tarkennus)
Ryhmissä perehdytään filosofian ja etiikan kysymyksiin lukemalla kirjallisin töin keskusteluin ryhmäharjoituksin Tapaamisiin kuuluu valmistavia tehtävä Läsnäolo ryhmissä on pakollista yksittäisiä poissaoloja voi korvata vain lisätehtävillä Teologinen tiedekunta / Jaana Hallamaa / YK 10 Etiikan luento

13 Filosofian ryhmät Aikataulu 17.9.-15.10
Aineisto jaossa filosofian luennolla perjantaina ja/tai on haettavissa systemaattisen teologian osastolta kopiokoneen vierestä (Vuorikatu 3 ,4 krs).

14 Etiikan ryhmät Aikataulu 29.10.- 26.11.
Aineisto jaossa luennolla maanantaina ja/tai on haettavissa systemaattisen teologian osastolta kopiokoneen vierestä (Vuorikatu 3 ,4 krs).

15 Etiikan luennot ja tentti
etiikan luennot alkavat ma klo 12-14 ilmoittautuminen WebOodissa etiikan luentojen tentti rästi ja 1. kesätentti kesällä 2015 Rästitentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa Huom: 1. etiikan luento: ja 2. luento: 3.11. to ja pe ei ole luentokertaa ohjeet annetaan ma

16 Etiikan luentojen lähtökohta ja luonne
Etiikan luennot pohjaksi edellytetään lukion etiikan (uskonto tai elämänkatsomustieto) kurssin tiedot – kerrataan keskitytään eettisten peruskäsitteiden opiskeluun perehdytään käsitteelliseen ajatteluun tarkastellaan peruskysymyksiä, jotka valottavat metaetiikkaa teologista etiikkaa

17 Etiikan luennot etsivät vastausta kysymyksiin:
Kuinka etiikasta on eri aikakausina ajateltu: miten käsitys etiikasta on kehittynyt Mikä on ihmisten moraalikäsitysten perusta: onko moraali relatiivista / objektiivista Miten vakaumukset vaikuttavat moraaliin: moraalin ja uskonnon suhde

18 Arvostelu Kurssi koostuu kolmesta pääosasta:
1. Filosofian luennot ja Saarisen kirja + tenttiminen 2. Etiikan luennot + tenttiminen 3. Filosofian ja etiikan ryhmät Osan 1. osuus on 3,49 op (n. 50%) Osan 2. osuus on 1,75 op (25%) Osan 3. osuus 0,88 op + 0,88 op = 1.76 (n. 25%) Opintojakson loppuarvosanaksi tulee näille osille kuuluvien opintopisteiden mukaan painotettu keskiarvo pyöristettynä kokonaislukuun osiot arvostellaan asteikolla 0-5 jokainen osio on suoritettava hyväksyttävästi (vähintään arvosana 1)

19 Vaihtoehtoinen suoritustapa
Koko opintojakson voi suorittaa kirjatenttinä Tentittävä yhtenä kokonaisuutena rästitenttipäivät , ja kesäkuun I kesätentti v. 2015 ilmoittautuminen WebOodissa kohdassa Filosofia ja etiikka (YK10), vaihtoehtoinen suoritustapa. tentissä esseekysymys/-kysymyksiä + sarja osakysymyksiä.

20 Vaihtoehtoinen suoritustapa kirjallisuus
P. Määttänen, Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin (282 s.) E. Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (420 s.) D. Papineau (toim.), Filosofia johdatus peruskysymyksiin (215 s.) M-L Kakkuri-Knuuttila & K. Heinilahti (toim.), Mitä on tutkimus. Argumentaatio ja tieteenfilosofia (7-179, yht s.) J. Baggini & P. S. Fosl, Etiikan pikkujättiläinen (333 s.) P. Järveläinen (toim.), Kristinusko ja moraali (111 s.)

21 Kurssin korvaamisesta
Ohjeet kurssin korvaamisesta muilla opinnoilla löytyvät Flammasta Teol. tdk ->Opinnot, opiskelu, valmistuminen b=true&_pageLabel=P & contentId=HY295936&placeId=HY294149 Ohjeet koskevat niitä, jotka ovat aiemmin suorittaneet filosofian ja/tai etiikan kursseja yliopistossa.

22 Kurssista voi antaa palautetta
Palautetta suoraan opettajille opetustilanteiden yhteydessä Opettajien vastaanottoaikoina

23 Kysymykset ja tiedustelut
Jos yleistä kysyttävää, saa kohta kysyä Yksittäistapauksia koskevat kysymykset luennon päätyttyä Yleiset tutkintoon liittyvät kysymykset (esim. ILMOITTAUTUMISTA KOSKEVAT ASIAT)  opintotoimisto tai amanuenssi Myöhemmin voi kysyä opetuksen yhteydessä . Vältä sähköpostin käyttöä: monet kysymykset koskevat kaikkia Intoa ja sinnikkyyttä opiskeluun!

24 Filosofian ja etiikan kurssi ja klassiset yliopisto-opinnot
Koulutuksen perustana keskiaikaisissa luostari- ja kaupunkikouluissa septem artes liberales (seitsemän vapaata ”taitoa”): trivium (kolme tietä) (vrt. triviaalikoulu) grammatiikka (latinan kielioppi) retoriikka (puhetaito) dialektiikka (logiikka) quadrivium (neljä tietä) aritmetiikka geometria musiikki astronomia

25 Filosofian ja etiikan kurssi ja klassiset yliopisto-opinnot
Yliopisto syntyi 1200-luvun kuluessa oppineiden ja opiskelijoiden yhteenliittymänä ammattikuntalaitoksen mallin mukaan Pariisissa, Bolognassa ja Oxfordissa. Yliopistossa oli neljä tiedekuntaa: perusopetusta antava artistinen tiedekunta (vrt. Faculty of Arts) filosofian maistereille jatkokoulutusta antavat, soveltavia tieteitä edustavat tiedekunnat teologinen oikeustieteellinen lääketieteellinen

26 Artistisen tiedekunnan opinto-ohjelma
Artistinen eli filosofinen tiedekunta opetti seitsemää vapaata tiedettä (septem artes liberales) kolmea filosofista ainetta: metafysiikka luonnonfilosofia moraalifilosofia Kouluopintojen jälkeen 8-10 vuotta opintoja artistisessa/filosofisessa tiedekunnassa Opintonsa hyväksyttävästi suorittaneet olivat filosofian maistereita (mestareita).

27 Maisterintutkinnon jälkeen?
Filosofian maisterit siirtyivät hallinnon palvelukseen tai jatkoivat opintojaan. Osa maistereista jatkoi opintojaan ylemmissä tiedekunnissa lisensiaatiksi tai tohtoriksi. Lisensiaatilla oli oikeus antaa yliopisto-opetusta (opetuslisenssi) Tohtori oli oman alansa oppinut, joka oli julkisessa väitöstilaisuudessa osoittanut kyvykkyytensä. Nykyisessä teologian maisterin tutkinnossa voi nähdä heikkoja jäänteitä filosofisista ja artistisista perusopinnoista.

28 Klassinen yliopistoihanne
Keskiajalta lähtien oppineiden ja opiskelijoiden yhteisö ymmärrettiin vapaaksi. Vain yliopistossa on säilynyt keskiaikaiseen ammattikuntalaitokseen perustuva sisäinen rakenne: oppilas, kisälli, mestari. Yhteistä työtä määrittää tiedonhalu ja älyllinen uteliaisuus. Opiskelu ei tähtää (vain) ammattiin vaan sivistymiseen (lat. civis, kansalainen). Tausta-ajatus: Yhteiseen aate- ja oppiperintöön perehtyminen muuttaa ihmistä. Opinnoille ei aseteta (tutkinnon suorittamisen lisäksi) tarkoin määriteltyjä tavoitteita.