YK 10 Filosofia ja etiikka 7,0 op

Esitys aiheesta: "YK 10 Filosofia ja etiikka 7,0 op"— Esityksen transkriptio:

1 YK 10 Filosofia ja etiikka 7,0 op
Kurssin johdantoluento 5. syyskuuta 2013 Teologinen tiedekunta / Jaana Hallamaa / YK 10 Etiikan luento

2 Tämän luennon asioita Kurssin tavoitteet, rakenne, sisältö, arvostelu, käytännön järjestelyt Vaihtoehtoinen suoritustapa Kurssin korvaamisesta

3 Opintojakson tavoite Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee filosofian ja etiikan peruskysymyksiä ja historiallisia suuntauksia. Kurssilla harjoitellaan ja harjoitetaan luentojen seuraamista, muistiinpanojen tekemistä ja niistä oppimista argumentointia keskustelua ryhmätyötaitoja tieteellistä kirjoittamista kirjallisuuden lukemista.

4 Miksi yleisopinnoissa on YK10?
Teologian kandidaatin/maisterin odotetaan olevan kristinuskon ja uskonnon asiantuntija etiikan asiantuntija maailmankatsomuksellisten asioiden asiantuntija YK10 osaltaan tuottaa, vaatimattomalla tavalla, näihin rooleihin liittyviä valmiuksia. Filosofian ja etiikan perustiedot kuuluvat akateemiseen yleissivistykseen tavoite sinänsä tarvitaan myöhemmin opinnoissa. Suurelle/suurimmalle osalle opintojakso on ainoa tutkinnon tarjoama mahdollisuus perehtyä filosofiaan ja etiikkaan.

5 Apuvälineitä Weboodi (haku: Filosofia ja etiikka) Kurssin kotisivut Blogissa HUOM: EI LÖYDY GOOGLAAMALLA

6 YK10-kurssin rakenne sl 2013 syyskuu lokakuu marraskuu 5.9. info
Filosofian luennot Fil. tentti Saarisen kirja Filosofian ryhmät Etiikan ryhmät Etiikan luennot Tentti 25.11.

7 Suoritusaika Koko opintojakso on suoritettava lukuvuoden kuluessa. Kevätlukukaudella on enää vain filosofian luentojen, Saarisen kirjan ja etiikan luentojen rästitenttimahdollisuudet ja kesäkuun kesätentissä.

8 Filosofian luennot ja filosofian tentti
filosofian luennot alkavat ma 9.9. ilmoittautuminen WebOodissa aineistoa Blogissa: lisätään kurssin edistyessä poistuu kun ei enää ajankohtaista suoritetaan tenttimällä filosofian tentti (rästi ja 1. kesätentti) kaksi osiota, jotka tentitään samalla kertaa (osasuoritus ei mahdollinen) 1. filosofian luennot, 2. Esa Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin

9 Filosofian tentin rakenne
filosofian luentoja koskeva osio esseetehtävä (voi valita kahdesta) Saarisen kirjaa koskeva osio esseetehtävät ovat kurssikotisivulla olevasta luettelosta (linkki kohdassa Filosofian tentti) Sarja pikkukysymyksiä (rajoitettu vastaustila, ei valinnaisuutta) pikkukysymykset koskevat keskeisiä filosofisia termejä

10 Filosofian luentojen aihepiirejä
Mitä filosofia on? Nykyajan filosofia Metafysiikka Epistemologia eli tietoteoria Logiikka ja argumentaatio Tieteenfilosofia Uskonnonfilosofia

11 Ryhmät Sekä filosofian osuuteen että etiikan osuuteen kuuluu ryhmätyöskentelyä. Ilmoittautuminen WebOodissa Ryhmissä perehdytään filosofian ja etiikan kysymyksiin lukemisen, kirjallisten töiden, keskustelun ja ryhmäharjoitusten avulla. Jokaiseen tapaamiseen on valmistava tehtävä. Läsnäolo ryhmissä on pakollista, yksittäisiä väistämättömiä poissaoloja voi korvata lisätehtävillä. Jos et voi osallistua ryhmiin, jätä koko opintojakso seuraavaan vuoteen tai valitse kirjatentti.

12 Filosofian ryhmät Aikataulu 18.9.-16.10
Aineisto jaossa filosofian luennolla perjantaina ja/tai on haettavissa systemaattisen teologian osastolta kopiokoneen vierestä (Vuorikatu 3 ,4 krs).

13 Etiikan ryhmät Aikataulu

14 Etiikan luennot ja tentti
etiikan luennot alkavat ilmoittautuminen WebOodissa etiikan luentojen tentti (rästi ja 1. kesätentti) Yksityiskohtaisemmat tiedot etiikan luennoista ja tentistä, kun asia tulee ajankohtaiseksi.

15 Etiikan luentojen lähtökohta ja luonne
Etiikan luennot pohjaksi edellytetään lukion etiikan (uskonto tai elämänkatsomustieto) kurssin tiedot. keskitytään eettisten peruskäsitteiden opiskeluun perehdytään käsitteelliseen ajatteluun tarkastellaan muutamia kysymyksiä, jotka valottavat metaetiikkaa teologista etiikkaa

16 Etiikan luennot etsivät vastausta kysymyksiin:
Kuinka etiikasta on eri aikakausina ajateltu eli miten käsitys etiikasta on kehittynyt Mikä on ihmisten moraalikäsitysten perusta eli onko moraali relatiivista / objektiivista Miten vakaumukset vaikuttavat moraaliin eli moraalin ja uskonnon suhde

17 Arvostelu Kurssi koostuu neljästä pääosasta:
1. Filosofian luennot + tenttiminen 2. Saarisen kirjan tenttiminen 3. Etiikan luennot + tenttiminen 4. Filosofian ja etiikan ryhmät Kunkin pääosan painoarvo arvostelussa on 25 %. Osiot arvostellaan asteikolla 0-5. Jokainen osio on suoritettava hyväksyttävästi (vähintään arvosana 1). Opintojakson loppuarvosana = osasuoritusten keskiarvo pyöristettynä kokonaislukuun.

18 Vaihtoehtoinen suoritustapa
Koko opintojakson voi suorittaa kirjatenttinä yhtenä kokonaisuutena. Tenttipäivät 8.11., 17.1., ja kesäkuun tentti Ilmoittautuminen WebOodissa kohdassa Filosofia ja etiikka (YK10), vaihtoehtoinen suoritustapa. Tentissä esseekysymyksiä + sarja pikkukysymyksiä.

19 Vaihtoehtoinen suoritustapa kirjallisuus
P. Määttänen, Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin (282 s.) E. Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (420 s.) D. Papineau (toim.), Filosofia johdatus peruskysymyksiin (215 s.) M-L Kakkuri-Knuuttila & K. Heinilahti (toim.), Mitä on tutkimus. Argumentaatio ja tieteenfilosofia (7-179, yht s.) J. Baggini & P. S. Fosl, Etiikan pikkujättiläinen (333 s.) P. Järveläinen (toim.), Kristinusko ja moraali (111 s.)

20 Kurssin korvaamisesta
Ohjeet kurssin korvaamisesta muilla opinnoilla löytyvät Flammasta Teol.tdk ->Opinnot, opiskelu, valmistuminen b=true&_pageLabel=P & contentId=HY295936&placeId=HY294149 Ohjeet koskevat niitä, jotka ovat aiemmin suorittaneet filosofian ja/tai etiikan kursseja yliopistossa.

21 Kurssista voi antaa palautetta
Palautetta suoraan opettajille opetustilanteiden yhteydessä

22 Kysymykset ja tiedustelut
Jos yleistä kysyttävää, saa kohta kysyä. Yksittäistapauksia koskevat kysymykset luennon päätyttyä. Yleiset tutkintoon liittyvät kysymykset  opintotoimisto Myöhemmin voi kysyä opetuksen yhteydessä . (Vältä sähköpostin käyttöä: monet kysymykset koskevat kaikkia.) Intoa ja sinnikkyyttä opiskeluun!

23 Filosofian ja etiikan kurssi ja klassiset yliopisto-opinnot
Koulutuksen perustana keskiaikaisissa luostari- ja kaupunkikouluissa septem artes liberales (seitsemän vapaata ”taitoa”): trivium (kolme tietä) (vrt. triviaalikoulu) grammatiikka (latinan kielioppi) retoriikka (puhetaito) dialektiikka (logiikka) quadrivium (neljä tietä) aritmetiikka geometria musiikki astronomia

24 Filosofian ja etiikan kurssi ja klassiset yliopisto-opinnot
Yliopisto syntyi 1200-luvun kuluessa oppineiden ja opiskelijoiden yhteenliittymänä ammattikuntalaitoksen mallin mukaan Pariisissa, Bolognassa ja Oxfordissa. Yliopistossa oli neljä tiedekuntaa: perusopetusta antava artistinen tiedekunta (vrt. Faculty of Arts) filosofian maistereille jatkokoulutusta antavat, soveltavia tieteitä edustavat tiedekunnat teologinen oikeustieteellinen lääketieteellinen

25 Artistisen tiedekunnan opinto-ohjelma
Artistinen eli filosofinen tiedekunta opetti seitsemää vapaata tiedettä (septem artes liberales) kolmea filosofista ainetta: metafysiikka luonnonfilosofia moraalifilosofia Kouluopintojen jälkeen 8-10 vuotta opintoja artistisessa/filosofisessa tiedekunnassa Opintonsa hyväksyttävästi suorittaneet olivat filosofian maistereita (mestareita).

26 Maisterintutkinnon jälkeen?
Filosofian maisterit siirtyivät hallinnon palvelukseen tai jatkoivat opintojaan. Osa maistereista jatkoi opintojaan ylemmissä tiedekunnissa lisensiaatiksi tai tohtoriksi. Lisensiaatilla oli oikeus antaa yliopisto-opetusta (opetuslisenssi) Tohtori oli oman alansa oppinut, joka oli julkisessa väitöstilaisuudessa osoittanut kyvykkyytensä. Nykyisessä teologian maisterin tutkinnossa voi nähdä heikkoja jäänteitä filosofisista ja artistisista perusopinnoista.

27 Klassinen yliopistoihanne
Keskiajalta lähtien oppineiden ja opiskelijoiden yhteisö ymmärrettiin vapaaksi. Vain yliopistossa on säilynyt keskiaikaiseen ammattikuntalaitokseen perustuva sisäinen rakenne: oppilas, kisälli, mestari. Yhteistä työtä määrittää tiedonhalu ja älyllinen uteliaisuus. Opiskelu ei tähtää (vain) ammattiin vaan sivistymiseen (lat. civis, kansalainen). Tausta-ajatus: Yhteiseen aate- ja oppiperintöön perehtyminen muuttaa ihmistä. Opinnoille ei aseteta (tutkinnon suorittamisen lisäksi) tarkoin määriteltyjä tavoitteita.