SOS –hankkeiden yhteiset tavoitteet:

Esitys aiheesta: "SOS –hankkeiden yhteiset tavoitteet:"— Esityksen transkriptio:

1 SOS –hankkeiden yhteiset tavoitteet:
SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin on valtiorahoitteinen Kaste –hanke ajalla ( asti) Koko Väli-Suomen alueen (Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen) SOS –hankkeiden yhteiset tavoitteet: 1. Osallisuuden lisääminen aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön keinoin 2. Palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden parantaminen 3. Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteiden jäsentäminen

2 Organisaatiokaavio Etelä-Pohjanmaan osa-hanke
Hallinnoijana Seinäjoen kaupunki Projektikoordinaattori ja projektityöntekijä Pohjanmaan osahanke Hallinnoijana Vaasan kaupunki Hankekoordinaattori + 4 projektityöntekijää Päijät-Hämeen osahanke Hallinnoijana Lahden kaupunki Suunnittelijat Sanna Keskikylä ja ? Tampereen osahanke Hallinnoijana Tampereen kaupunki Projektipäällikkö Tuula Tuominen + 4 projektityöntekijää SONet Botnia Hankejohtaja Päivi Krook Projektisuunnittelija Minna Turunen STM , Järjestösektori, TE-toimistot , THL, oppilaitokset Sosiaalialan osaamiskeskukset, Palvelun käyttäjät, muut kumppanit Organisaatiokaavio Tampereen kaupunki, päähallinnoija Ohjausryhmä Alueellinen ohjausryhmä Alueellinen ohjausryhmä Alueellinen ohjausryhmä Alueellinen ohjausryhmä Asiakkaiden osallisuuden lisääminen -Toimijoiden välisen yhteistytön kehittäminen ja palveluprosessin kuvaaminen - Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteiden selkiyttäminen Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön ja palveluprosessien ja yhteistyön kehittäminen Vaikeasti työllistyvien ja nuoren saattaminen eteenpäin vieviin palveluihin Aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen Palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden mallinnus, asiakasosallisuus Ammatti – ja tehtävärakenteiden kehittäminen sekä tietotuotannon kehittäminen -Romanien parissa tehtävän sosiaalityön kehittäminen asiakasosallisuuden avulla Aikuissosiaalityön mallinnus uudessa kunta- yhtymässä Aikuissosiaalityön ammattiosaamisen ja työmenetelmien kehittäminen

3 Hankkeen lähtökohtana on toimijalähtöinen ja asiakasosallisuutta korostava näkökulma:
Toimijoiden välille pyritään avaamaan aito dialogi. Monimutkaisten asioiden kehittäminen edellyttää prosessimaista etenemistä. Toimijalähtöisessä kehittämisessä arvostetaan niin ammatillista osaamista kuin kokemusasiantuntijuutta. (Toikko, 2011.)

4 Tampereen SOS -hankkeen tavoitteet
1. Asiakkaan osallisuuden lisääminen, jotta asiakas saa oikea-aikaiset ja laaja-alaiset palvelut tarpeidensa pohjalta. Mitä aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat päästäkseen elämässä eteenpäin? Mistä heille on eniten hyötyä vrt. sosiaalihyötymalli.

5 2. Aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön palvelujen lisääminen sekä palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen. Kuntouttava sosiaalityö on sosiaalityön työorientaatio, jonka perusperiaatteita ovat mm. voimaantuminen (empowerment), täysivaltaisuus ja osallisuus. Olennaisia piirteitä ovat asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus ja asiakkaan vahvistaminen hänen omassa tilanteessaan. Tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää asiakkaan omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä.

6 3. Aikuissosiaalityön vaikeimmin työllistyvien ja nuorten asiakkaiden saattaminen eteenpäin vievien palvelujen piiriin yhteistyössä terveydenhuollon, päihdehuollon, työllisyyspalveluiden, TE-toimiston, järjestöjen ja muiden kaupungin toimijoiden kanssa. Lisätään asiantuntijoiden tietoutta toistensa palveluista ja työnsisällöstä, jotta työntekijät osaavat entistä paremmin ohjata asiakkaat näiden tarvitsemien palvelujen piiriin.

7 Tampereen SOS osahankkeessa työskentelee 4 projektityöntekijää:
SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin Tampereen SOS osahankkeessa työskentelee 4 projektityöntekijää: Katariina Heikkilä ja Marianne Kukkasniemi työskentelevät aikuissosiaalityön sosiaaliasemalla Sarviksella Tuija Laakso työskentelee lapsiperheiden sosiaaliasemilla, ensin vuoden yhteisesti Läntisellä ja Itäisellä sosiaaliasemalla, jonka jälkeen vuoden Eteläisellä sosiaaliasemalla Samuli Pietilä työskentelee uusien asiakkaiden Sarviksella

8 Mitä tehdään? - Tehdään asiakasprofiilit: ketä ovat aikuissosiaalityön asiakkaat, ketkä jättävät tulematta ajoille, ketkä tarvitsevat lapsiperhepuolella aikuissosiaalityötä? -> aikuissosiaalityön prosessin mallinnus ja toimintatapojen sekä työnsisältöjen yhdenmukaistaminen. Palvelusuunnitelmien rakenne ja sisältö tarkasteluun uudelleen. - Aikuissosiaalityössä haetaan ja kehitetään uusia menetelmiä ja malleja. Asiakkaan osallisuutta lisätään uudenlaisilla osallistumisen muodoilla: Lisää ryhmiä ja kokemusasiantuntijoi-ta, asiakasfoorumi, - raati, aluetyötä ja jalkautuvaa työtä. - Aulapalvelua Sarvikselle toivotaan. - Asiakastytyyväisyyttä kartoitetaan. - Yhteistyötä ja malleja kehitetään yhdessä toimeentulotuen yksikön kanssa. - Kiinnitetään huomiota siirtymävaiheisiin ja oikein kohdennettuihin ohjauksiin (mm. Sarvis-> Tt-yksikkö->) - Asiakkaan pääsyä sosiaalityöntekijän vastaanotolle helpotetaan, erityisesti lapsiperhepuolella.

9 - Yhteistyötä lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön kanssa lisätään, tehdään asiakassuun-nitelmia lapsiperheiden aikuisille ja mallinnetaan lapsiperheiden aikuissosiaalityön palvelua. * Avotyön ja perhetyön rajapinta? - Toimenkuvat päivitetään ja tarkistetaan yhdessä työntekijöiden ja johdon kanssa. - Avataan aikuissosiaali-työn sisältöä ulospäin. -Lisätään asiantuntijoiden tietoutta toistensa palveluista. - Ollaan mallintamassa ja tehostamassa asiakkaiden siirtymistä mm. nuorten Starttipajalle, Säätiön toimintaan ja muihin kuntouttaviin toimintoihin. Asiakastyössä muistetaan työllisyyspalvelui-den tarjoamat mahdollisuudet, TYPA, TE-toimisto, projektit. - Lisätään yhteistyötä mielenterveys- ja psykiatristen palvelujen kanssa sosiaalityössä. - Lisätään ohjauksia työttömien terveystarkastuksiin, selvitetään tietosuojaongel-maa. - Uusia tilastointi – ja työn vaikuttavuus keinoja mietitään.

10 Projektityöntekijät tekevät sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien kanssa parityönä asiakastyötä. Projektityöntekijät eivät saa tehdä normaalia lakisääteistä työtä ellei asiakastyön yhteydessä pilotoida uutta toimintatapaa (STM:n ohje STM/4826/2008).   Projektityöntekijöille on tehty työsuunnitelmat, joita tarkennetaan yhdessä kentän kanssa.

11