Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma ja yritysten kilpailukyky Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto 17.3.2015.

Esitys aiheesta: "Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma ja yritysten kilpailukyky Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto 17.3.2015."— Esityksen transkriptio:

1 Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma ja yritysten kilpailukyky Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto 17.3.2015

2 Kasvua ei ole näkyvissä. Tarvitaan politiikan ja asenteiden U-käännös

3 Hiipivän heikkenemisen noidankehä päällä Työikäinen väestö vähenee 120 000:lla v. 2010–2020 Yksityisen sektorin osuus työpaikoista laskee, julkinen sektori paisuu kestämättömästi Bkt pienempi kuin 2008 (Ruotsi +10 %) Kasvavat markkinat ovat kaukana Suomesta Globaali kilpailu: Suomi menettää markkinaosuutta maailmanmarkkinoilla Suomi ei houkuttele investointeja Korkean teknologian vienti on romahtanut

4 Tulevaisuuden hyvinvointi vaatii toimia heti 4 Finanssikriisi 2008–2009 Sopeutustoimet 2012–2014 hidastavat velan kasvua Ilman muutosta velkaantuminen kiihtyy rajusti 2020-luvulla (kestävyysvaje) Velka/BKT Aika 2015 2020 2030 2010 2005 Jos julkinen velka lähes 100 %: luokitus laskee, korot nousevat pääsy finanssimarkkinoille vaarantuu kasvu vaikeutuu “Etsikkoaika”  Uskalletaanko käyttää kasvua lisääviin toimiin?

5 Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma 5 2015 2018 2020 2025 2030 Karsitaan kuntien tehtäviä ja normeja (2000-luvun alun tasoa vastaava palvelulaajuus) 3-4 miljardin kevennys työn verotukseen Työllisyyden kasvu työmarkkinoita uudistamalla Tuottavuustalkoot (sote-ryhtiliike, reilu kilpailu, digitalisaatio) Pysäytetään julkisten palvelujen paisuminen (tiukka kustannuskuri, ei uusia velvoitteita) Mittaluokka v. 2030 Vaikutus julkiseen talouteen + 3 mrd. - 3 - 4 mrd. + 1 mrd. (dynamiikka) 2–4 mrd 1–3 mrd 3–5 mrd

6 6 Fyysisiä palveluita voidaan korvata digitaalisilla esim. terveydenhuollossa ja opetuksessa Monet käynnit ja paperinpyöritykset korvattavissa omaehtoisella asioinnilla ”verkkolaskureissa” Tietokantojen yhteispelillä vältetään turhat tuplatestit ja tehottomat kyselyt  Kielletään julkista sektoria kysymästä samaa asiaa kahteen kertaan  Tuetaan digi-palveluita porrastamalla palvelumaksut Digi-palveluiden avulla on varaa parempaan

7 Miten kestävyysvaje ratkaistaan v. 2030 mennessä? Työtä lisäämällä kurotaan puolet kestävyysvajeesta = Työllisyysaste Ruotsin tasolle  Työn verotuksen keventäminen ja etuuksien muutokset  Työmarkkinoiden laajat uudistukset Julkisten palvelujen paisuminen pitää lopettaa ja kustannuskuria jatkaa Tarvitaan tuottavuustalkoot: toimiva sote, reilu kilpailu, digitalisaatio

8 Julkinen sektori pelastettava kestämättömältä kehitykseltä Vuosityöaikaa tulisi pidentää vastaamaan yksityisen sektorin tilannetta Digipalveluja kehittämällä voidaan säästää ja parantaa palveluja Säädetään laki, joka kieltää julkista toimijaa kysymästä samaa asiaa kahteen kertaan → tietokannat saadaan keskustelemaan Sotessa ratkaisevaa on parhaiden käytäntöjen leviäminen → Aalto- yliopiston mukaan säästö jopa 1,3 ‒ 1,8 Mrd. € vuositasolla Kestävyysvaje tulee kuroa umpeen säästöillä ja uskottavilla rakenne- uudistuksilla

9 Osaamisella kiinni uusiin mahdollisuuksiin Digitaalisuus, cleantech ja biotalous ovat suuria mahdollisuuksia Suomen päästävä takaisin kärkijoukkoon digitaalisuuden hyödyntämisessä Innovaatiorahoitusta tulee lisätä ja turvata vahva koulutus kaikissa oloissa Käynnistetään digikoulu-ohjelma Lisätään työperäistä maahanmuuttoa Luodaan opiskelijoille kannusteet valmistua määräajassa 1 % julkissektorin hankinnoista uusiin innovatiivisiin hankkeisiin (300 miljoonaa) Yliopistoille kasvua tukevat tulosmittarit

10 palkkaa nuori - pelastetaan Suomi

11

12 Kiitos!