Polkuja –hankkeen näkökulma toisen asteen motivaation mittaamiseen Sami Määttä Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti Elisa Salmi Niilo Mäki Instituutti.

Esitys aiheesta: "Polkuja –hankkeen näkökulma toisen asteen motivaation mittaamiseen Sami Määttä Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti Elisa Salmi Niilo Mäki Instituutti."— Esityksen transkriptio:

1 Polkuja –hankkeen näkökulma toisen asteen motivaation mittaamiseen Sami Määttä Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti Elisa Salmi Niilo Mäki Instituutti Anne Eteläaho Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

2 Voiko nuorten motivaatiota mitata? Kaksi keskeistä lähestymistapaa motivaatioon: 1. Negatiivinen tai positiivinen kehä –Aiemmat kokemukset heijastuvat opiskelussa: Ennakoinnissa, suunnittelussa, tehtävän välttelyssä 2. Itseohjautuvuus: –Halu opiskella sisältöjen takia –Halu opiskella arvosanojen takia Toimivatko käytetyt mittarit? Jos toimivat, miten motivaatio näkyy nuorten opiskelussa?

3 Motivaatiomittari Yhdistetty Itseohjautuvuus (oppiminen ja arvosanat; SRQ-L) ja Optimismi, suunnittelu, aktiivisuus (CAST) –Kysytty ensimmäisen opiskeluvuoden syksynä –Yhteensä 14-15 kysymystä –Reliabiliteetti yli.70 Testattu: Jyväskylän ammattiopistossa 2009-2011 opiskellut, valikoimaton kohortti –Näistä Heikoimmin motivoituneet n. 15%, eli mittarissa heikoin keskihajonta  48,4% suoritti opinnot tavoiteajassa  32,3% keskeytti opinnot  19,3% jatkoi neljännelle vuodelle Mittarin perusteella löytyi opiskelijoita, joilla vaikeuksia saada opinnot suoritettua Lopullinen kehitystyö käynnissä, 2. valikoimatonta kohorttia: –Tarkemmat rajat ja ennustavuus –Jos yhdistetään aiemmin standardoituun koulu-uupumustestiin (BBI-10) tulokset luultavasti vielä paremmat

4 Tutkimustuloksia motivaatiosta Itseohjautuvuus ja negatiiviseen kehään liittyvä ajattelu ennustavat läpäisyä –Senkin jälkeen, kun huomioidaan sosiaalinen ympäristö (ala) Ajattelu- ja toimintatapojen muuttuminen positiiviseen suuntaan ensimmäisen kouluvuoden aikana keskeinen tekijä Eronneet eroavat koulussa ylivuotisina jatkavista negatiivisemman asenteensa ja aktiivisemman haasteiden välttelyn kautta 4. vuoden opiskelijat eronneita passiivisempia –Ylivuotisina jatkavat pojat suunnitelmallisempia