Storyline-pedagogiikka

Esitys aiheesta: "Storyline-pedagogiikka"— Esityksen transkriptio:

1 Storyline-pedagogiikka
Kielikylpyluokissa tavallinen opetustapa on teemaopetus. Tämä tarkoittaa, että kaikki oppiaineet, jos mahdollista, integroidaan yhteisen teeman ympärille. Koulumme ensimmäisen ja toisen kielikylpyluokkien opettajat päättivät pitää luokissaan yhteisen teeman PERHE, Storyline menetelmää käyttäen. Viidennnen kielikylpyluokan teemana oli EUROOPPA.

2 Vuonna 1967 Storyline- opetusmenetelmää alettiin kehittää Skotlannissa
Vuonna 1967 Storyline- opetusmenetelmää alettiin kehittää Skotlannissa. Työryhmässä oli mukana opettajakouluttajia ja opettajia. Tavoitteena oli uudistaa kokonaisopetusta. 1970-luvulla Storyline vahvisti asemaansa Skotlannin kouluissa ja alkoi pikkuhiljaa levitä muihin maihin. 1980-luvulla ja 1990-luvulla storyline levisi useisiin Euroopan maihin. Vuonna 1996 Suomessa järjestettiin ensimmäinen storyline koulutus.

3 Mitä storyline on? Storyline on teemaopetusta, jonka lähtökohtana on kertomus (aika, paikka, henkilöt, tapahtumat). Storyline kertomus muodostaa kokonaisuuden. Kertomus johdattaa oppilaat aktiiviseen oppimiseen opettajan esittämien avainkysymysten kautta. Avainkysymykset ohjaavat työskentelyä luokassa. Opettajan tekemät avainkysymykset ovat avoimia kysymyksiä, joihin ei ole oikeaa tai väärää vastausta.

4 Storyline –teeman aloitus on yleensä jokin yllättävä tapahtuma tai vierailu luokassa.
Luokka saa esim. kirjeen tai yllätysvieraan. Se voi olla ilmoitus lehdessä tai valmis teksti, kuten kirjan kertomus, satu, runo jne. Opettaja voi myös itse keksiä yksinkertaisen kertomuksen.

5 Kertomuksen lähtökohtana tulee olla asetetut oppimistavoitteet, mitkä opettaja on asettanut teemalle. Kaikki tehtävät kytkeytyvät kehyskertomukseen ja näin oppiminen on kokonaisvaltainen oppimisprosessi, joka kytkeytyy todellisuuteen.

6 Oppiminen tapahtuu 3-4 oppilaan ryhmissä, pareittain tai yksin storylinen kehittämässä kontekstissä.
Abstraktiajattelu konkretisoituu mallin tekemisen avulla. Oppilaat rakentavat mallin siitä ympäristöstä, jota teema käsittelee. Malli voi olla esim. 3D-malli tai seinäkollaasi. Mallissa dokumentoidaan työn eteneminen. Konkreettinen tekeminen tuo mukanaan useita ongelma-ratkaisutilanteita ja yhteistyöharjoituksia.

7 Kertomuksen lisäksi storylinessa punaisena lankana ovat hahmot, jotka oppilaat kehittävät itselleen kertomuksen aiheeseen sopivina. Hahmot voivat olla ihmisiä, eläimiä, mielikuvitushahmoja tms. Hahmot erottavat storylinen muusta teemaopetuksesta. Hahmot elävöittävät teemaa. Hahmot vaikuttavat oppilaiden eläytymiseen ja tunteisiin.

8 Opettajalla, joka työskentelee storylinen avulla, on lähtökohtana, että oppilaiden aikaisempaa tietoa, osaamista, kokemusta ja näkemystä hyödynnetään koulussa. Oppilaat oppivat paremmin, kun oppiminen tapahtuu tarkoituksen-mukaisessa yhteydessä, on innostavaa ja hauskaa. Opettaja luo oppimistilanteen, missä oppilas saa käyttää kaikkia aistejaan, kapasiteettiaan ja persoonaansa ja saa uusia kokemuksia.

9 Tälle Storyline-projektille asetetut tavoitteet
Motivoida oppilaita puhumaan ruotsia. Oppia perheenjäsenten – ja sukulaisten nimityksiä ruotsiksi. Oppia tekstinkäsittelyohjelman alkeet. Oppia eri asumismuotoja Suomessa ruotsiksi. Oppia huoneiden nimiä ja huonekalujen nimiä ruotsiksi. Oppia vapaa-ajan toimintaan liittyvää sanastoa ruotsiksi. Oppia vaatteiden nimiä ruotsiksi. Kielelliset tavoitteet: hon, han, den, en, ett, den, det

10 1. oppitunti. (suullinen)
Opettaja kertoo tämänkertaisesta työstä. Tulemme leikkimään perheitä ja miten perheet asuvat. Helpottaaksemme tehtävän ruotsinkieleen sitoutumista päätämme, että perheet asuvat Ahvenanmaalla. Opettajan ohjauksella puhutaan erilaisista perheistä. Opettaja kirjoittaa avainsanat näkyville luokkaan.

11 2. ja 3. oppitunti. (keskustelua ruotsin kielellä, kirjoitus ja askartelu sekä ryhmässä)
Oppilaat sopivat ryhmässä kuka on kukin perheenjäsen ja sopivat yhteisen sukunimen sekä etunimet jokaiselle perheenjäsenelle. Oppilaat valmistavat nimikyltit missä myös lukee henkilön ikä. Nimikyltit laitetaan sinitarralla kiinni perheiden tuotoksia varten varatulle taululle luokassa. Nyt oppilaat tekevät oman hahmonsa paperinukkekuvan ja liimaavat kankaasta vaatteet nukelle. ”Omakuva” laitetaan nimikyltin yläpuolelle.

12

13 4. oppitunti. (kirjoitus)
Opettaja käy läpi miten aloitetaan itseään kuvaavia lauseita. Oppilaat saavat tehtäväksi kirjoittaa oman roolihahmon kuvauksen.

14

15

16 5. oppitunti. (suullinen)
Oppilaat esittelevät itsensä luokalle. Tehtävä voidaan tehdä niin että toinen perheenjäsen esittelee aina toisen koko luokalle.

17

18

19

20 6. oppitunti (suullinen)
Opettajan ohjauksella käydään läpi erilaisia tapoja asua Suomessa. Opettajan keräämät avainsanat laitetaan näkyville. Oppilaat sopivat perheensä asumismuodon. Koti rakennetaan pahvilaatikkoon.

21 7. ja 8. oppitunti (suullinen, matematiikan tunti)
Opettaja käy läpi eri huoneiden nimiä ja laittaa avainsanat näkyville. Oppilaat tekevät pohjapiirustuksen kodistaan. Oppilaat alkavat suunnitella huoneiden sijaintia ja rakentaa väliseiniä. Ikkunat piirretään myöhemmin.

22

23 Oppitunnit 9, 10, 11 ja 12. (askartelua sekä ruotsinkielen suullista harjoitusta)
Opettaja tekee oppilaiden kanssa huonekalulistan. Opettaja voi käyttää huonekalukaupan mainoskuvia apuna. Avainsanat kirjoitetaan näkyville. Oppilaat valmistavat kodin huonekalut muovailuvahasta. Kankaasta he valmistavat matot ja verhot. Jokainen oppilas tekee yhden kodin tauluista.

24 Toisen luokan oppilaat hakevat faktatietoa Ahvenanmaasta.
Luetaan Ahvenenmaan historiasta, ihmisistä ja elinkeinoista. ”Perheet” tekevät pienen infojulisteen omasta saarestaan.

25

26

27 13. ja 14. oppitunti (matkavalmisteluja suullisesti ja kirjoittaen)
Opettaja on lähettänyt joka perheelle kutsukirjeen mantereelle sukujuhliin. Oppilaat laativat yhteisen ”perhekirjeen” minkä he lähettävät kiittäen kutsusta. Opettaja ja oppilaat kirjaavat sukulaisnimiä (isovanhemmat, tädit, sedät, serkut). Perheet keskustelevat ja kirjoittavat listan matkavarusteista.

28 15. oppitunti (kirjoitus).
Oppilaat kirjoittavat miten kuviteltu matka mantereelle sujui. Ketä he tapasivat ja mitä kaikkea he tekivät.

29 16. ja viimeinen oppitunti (suullinen selostus matkasta ja tehdystä työstä)
Nyyttikestit ja hyvästit rooliperheille

30 Integroidut aineet: svenska, kuvaamataito, ympäristötieto, käsityö
Prosessin aikana ”perheet” syövät yhteisiä lounaita koulun ruokalassa. Ruotsin puhuminen ruokalassa sujuu näin luontevasti.

31 Tuula Koskela ja Aila Mäkelä
Tekijät Tuula Koskela ja Aila Mäkelä