Esseen ja opinnäytetyön kirjoittaminen

Esitys aiheesta: "Esseen ja opinnäytetyön kirjoittaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Esseen ja opinnäytetyön kirjoittaminen
Rakenne Viittaaminen Asettelu Lähteet

2 Tehtävänanto Pohtikaa ryhmissä:
Mitkä ovat kandintyön keskeiset argumentit? Mitkä ovat työn rakenteen kannalta keskeiset osat?

3 Opinnäytetyön rakenne
Kansilehti Sisällys Johdanto Asialuvut Johtopäätökset Lähteet

4 Kansilehti Työn nimi Oma nimi ja opiskelijanumero Päiväys
Kurssin nimi / työn funktio Oppiaine / yliopiston nimi Ohjaaja

5 Sisällysluettelo Ei pakollinen kaikissa esseissä, tyypillisesti seminaari- ja opinnäytetöissä Otsikoidaan ”Sisällys” Sisältää osat johdannosta lähteisiin Johdanto Asialuvut 1 – n ja näiden mahdolliset alaluvut Johtopäätökset Lähteet (Liitteet)

6 Johdanto Olennainen osa, vaikka työ ei sisältäisi varsinaista johdantolukua Nimensä mukaisesti johdatus aiheeseen ja työn kysymyksenasetteluun Tyypillisesti sisältää: Aiheen taustoitus Nykykeskustelu Oma tutkimuskysymys Keskeiset lähteet Työn rakenne Rajaus

7 Asialuvut Mahdollinen johdantoa tarkempi taustoitus
Keskeiset käsitteet Varsinainen argumentaation kehittely Usein erilliset kritiikki- ja vastakritiikki(puolustus)osat Aiheen kriittinen arviointi voi kuitenkin tulla hyvin myös orgaanisemmin argumentoinnin lomassa

8 Asialuvut Mieti tarvetta jaolle eri lukuihin: yhtään pidemmässä työssä suositeltavaa -> jäsentää työtä Alaluvut mahdollisia, kuitenkin vähintään kaksi Eli: 1.1, 1.2, 2.1,…; EI: 1.1, 2, …

9 Johtopäätökset Kuten johdanto, ei vaadi välttämättä omaa lukua
Sisältö usein pelikuvamainen johdantoon nähden (vrt. ”kolmiorakenne”) Kerrataan työn keskeiset asiat Mahdollinen oma kritiikki Jatkokysymykset Suhde laajempaan keskusteluun

10 Lähdeluettelo Kokoaa yhteen kaikki työssä käytetyt lähteet
Tyypillisesti jäsennetty aakkosittain kirjoittajan mukaan ja saman kirjoittajan teokset edelleen vuosittain Laajemmissa töissä mahdollista myös erottaa esimerkiksi primäärilähteet ja kommentaarikirjallisuus omiksi kokonaisuuksiin, jotka jäsennetään edelleen aakkosittain ja vuosittain

11 Lähdeluettelo Merkintäkoulukuntia on monia, mutta hyvänä mallina voi käyttää tunnilla jaetun monisteen esittämää tapaa Tulee sisältää: Kirjat: tekijä, vuosi, teos, alkuteos, kääntäjä, julkaisija, julkaisijan kotipaikka Journaaliartikkelit: tekijä, vuosi, artikkelin nimi, journaali, vuosikerta ja numero, sivut Samat vaatimukset sovellettuina pätevät myös internet-lähteisiin

12 Teknisiä huomioita Keskeinen rooli toisten ajattelijoiden referoinnilla Kappaleiden loput sopivat yleensä hyvin omaan koontiin ja pohdintaan Metatekstin tarve Mitä työssä tehdään, miten ja miksi se tehdään ja kertaus mitä on tehty, mitä jätetty tekemättä Viittaaminen Keskeinen keskustelun muoto; viittaukset ajattelijoiden puheenvuoroina Viittauksen poisjättäminen katsotaan plagioinniksi

13 Viittaaminen Kolme tasoa
Suora lainaus Käännös tai esseen kirjoituskieli: Foucault’ta ei lainata englanniksi suomenkielisessä tekstissä Jos oma käännös, alkuteksti mukaan (alaviite) Parafraasi Referointi Viite pitää löytyä näissä kaikissa tapauksissa! Pyri aina mahdollisimman tarkkaan viittaamiseen! Viite voidaan osoittaa joko suluissa tekstin perässä tai ala- tai loppuviitteinä

14 Viittaaminen Pisteenviilaus - huomaa ero seuraavissa:
Ne, joilla on huono sattumaonni ovat oikeutettuja yhteiskunnan kompensaatioon. Dworkinin mukaan esimerkiksi geneettinen onni kuuluu juuri sattumaonnen piiriin. (Dworkin 1981, 292–293.) Ne, joilla on huono sattumaonni ovat oikeutettuja yhteiskunnan kompensaatioon. Dworkinin mukaan esimerkiksi geneettinen onni kuuluu juuri sattumaonnen piiriin (Dworkin 1981, 292–293).

15 Viittaaminen Kun viite alkaa pisteen jälkeen ja sen oma piste on sulkujen sisäpuolella, ulottuu viite kappaleen alkuun tai edeltävään viitteeseen asti (kohta 1) Viitteen voi ajatella tällöin muodostavan oman virkkeensä Kun viite alkaa ennen lauserajaa merkitsevää pistettä ja piste on vasta sulkujen ulkopuolella, ulottuu viite vain ko. virkkeeseen (kohta 2) Tällöin viitteen voi vastaavasti ajatella ko. virkkeen osaksi Jos viittaus sama kuin edellisessä viitteessä, viitataan samaan kohtaan yleensä muotoilla ibid., mt., mp. Tai sama Jos kohdan 1 mukainen viittaus koko kappaleeseen kirjoitetaan tämä isolla alkukirjaimella

16 Viittaaminen Viittamisen muotoiluja on monia, mutta yksi hyvä on edellä esitetty (Sukunimi vuosi, sivut) (Searle 1995, 32–35) Systemaattisuus kuitenkin yleensä keskeisintä Eksaktius on hyve, mutta huomaa myös löyhemmät vaihtoehdot ”ks.”, ”ks. myös” ja ”ks. esim.”

17 Esimerkki Kysymystä sukupuolten välisestä tasa-arvosta voidaan pitää yhtenä keskeisenä juonteena Platonin Valtiossa. Nykykeskustelussa usein katsotaankin, että teosta voidaan tulkita feministisestä näkökulmasta ilman, että välttämättä sorruttaisiin anakronismiin (Grahn 2009, 9). Vaikka Valtiossa puhutaan usein tasa-arvosta, on kuitenkin kysyttävä, missä määrin Platonin voidaan ajatella käsittelevän samaa ilmiötä, josta nykyfeminismi on kiinnostunut. Platonin tasa-arvonäkemystä ruotivassa artikkelissaan Malin Grahn tuo esille, että vaikka Platonilla voi olla annettavaa nykyiselle tasa-arvokeskustelulle, ei tätä voida kuitenkaan yksiselitteisesti pitää feministisenä, kuten välillä on tehty (mt., 10; vrt. esim. Vlastos 1994). Vaikka tasa-arvo hahmottuu Platonilla keskeisenä ja radikaalina aiheena, ei sukupuolten välinen tasa-arvo ole kuitenkaan Platonille itseisarvoinen kysymys (Grahn 2009, 36). Grahn argumentoi, että Platon on teoksessaan kiinnostunut ennen kaikkea oikeudenmukaisen valtioideaalin luomisesta. Tasa-arvo sukupuolten välillä onkin pikemmin väline tämän ideaalin saavuttamiseksi, ei päämäärä itsessään. (Mt., 35–36.) Vihreät kohdat esiintyvät tässä kirjoittajan omana tekstinä, muu taas referoi Grahnia. Vlastoksen ajatuksia ei varsinaisesti referoida, vaan viite tarjoaa mahdollisuden suhteuttaa tämän (eroavaa) kantaa Grahnin esitykseen. Huom. Grahnin koko viite (Grahn 2009) tulee mainita uudelleen, kun väliin tulee uusi viittauksen kohde (Vlastos). Sama logiikka pätee kappaleen vaihtoon: kun aloitat uuden kappaleen, mainitse viite kokonaan, vaikka olisitkin puhunut siitä edellisessä kappaleessa.

18 Asettelu Yleensä varsin vapaamuotoista filosofiassa, mutta vaihtelee aineittain Eri koulukunnat esim. lähteissä Tyypillisesti Times New Roman, fonttikoko 12, riviväli 1,5, marginaalit 2 cm

19 Lähteet Iso osa työtä on löytää perusteltuja, hyviä lähteitä
Huomioi ainakin akateemisuus, ajankohtaisuus, kirjoittaja, konteksti ks. myös blogista löytyvä aiempi ohjeistus Tulee merkitä selvästi ylös (ks. moniste) Tekijä, vuosi, teos, alkuteos, kääntäjä, julkaisija, julkaisijan kotipaikka

20 Esseetehtävä 3-4 sivua itseä eniten kiinnostavasta teemasta
Voit valita käsiteltäväksi tietyn tekstin, käsitteen, ajattelijan, vertailla paria tekstiä tai esittää konkreettisen oman kysymyksen ja tarkastella sitä luettujen tekstien pohjalta Myös etukäteiskysymyksiä voi hyödyntää Lisäkirjallisuus ei missään nimessä ole pakollista, mutta sallittua ja suositeltavaa

21 Essee Tarkoituksena on harjoitella filosofian esseen kirjoittamisen perusteita Tekstiin tulee sisällyttää johdanto-osuus, varsinainen aiheen käsittelyosio ja lyhyt loppukoonti Itse muoto on kuitenkin vapaa, ei tarvitse jakaa lukuihin ja alku- ja loppuosien laajuuden tarpeen voi harkita itse Viittaaminen tärkeää: voit halutessasi viitata vain yhteen tekstiin, mutta tee se mahdollisimman huolellisesti