” SUURET KYSYMYKSET” JA MAKRONÄKÖKULMA HISTORIANTUTKIMUKSESSA Yhteiskuntahistorian johdantokurssi syksy 2011; sosiaalihistorian osuuden luento 3 Matti.

Esitys aiheesta: "” SUURET KYSYMYKSET” JA MAKRONÄKÖKULMA HISTORIANTUTKIMUKSESSA Yhteiskuntahistorian johdantokurssi syksy 2011; sosiaalihistorian osuuden luento 3 Matti."— Esityksen transkriptio:

1 ” SUURET KYSYMYKSET” JA MAKRONÄKÖKULMA HISTORIANTUTKIMUKSESSA Yhteiskuntahistorian johdantokurssi syksy 2011; sosiaalihistorian osuuden luento 3 Matti Peltonen

2 1. ”Suuret kysymykset” vuoden 1900 tienoilla (Euroopassa): 1. ”Suuret kysymykset” vuoden 1900 tienoilla (Euroopassa): Modernin kapitalismin olemus [taustalla merkittäviä muutoksia talouselämässä edellisinä vuosikymmeninä]. Modernin kapitalismin olemus [taustalla merkittäviä muutoksia talouselämässä edellisinä vuosikymmeninä]. Eurooppalaisen sivilisaation erityisluonne muihin verrattuna [taustalla kolonialismin kriisiytyminen 1890-luvulla]. Eurooppalaisen sivilisaation erityisluonne muihin verrattuna [taustalla kolonialismin kriisiytyminen 1890-luvulla]. Keskeisiä tekstejä: Werner Sombart: Der Moderne Kapitalismus; Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin "henki”. Keskeisiä tekstejä: Werner Sombart: Der Moderne Kapitalismus; Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin "henki”.

3 2. ”Suuret kysymykset” palaavat 1960-luvun jälkeen Laajat yleisesitykset talous- ja sosiaalihistoriassa saavat 1970- ja 1980- luvulla suuren suosion (Fernand Braudel, Eric Hobsbawm, Perry Anderson) Laajat yleisesitykset talous- ja sosiaalihistoriassa saavat 1970- ja 1980- luvulla suuren suosion (Fernand Braudel, Eric Hobsbawm, Perry Anderson) Historiallisen sosiologian uusi kehitysvaihe (erit. Immanuel Wallerstein, mutta myös Norbert Eliaksen lopullinen ”löytäminen” tai Michel Foucault’n teokset, erityisesti Tarkkailla ja rangaista) teki laajat yleistykset jälleen kiinnostaviksi. Historiallisen sosiologian uusi kehitysvaihe (erit. Immanuel Wallerstein, mutta myös Norbert Eliaksen lopullinen ”löytäminen” tai Michel Foucault’n teokset, erityisesti Tarkkailla ja rangaista) teki laajat yleistykset jälleen kiinnostaviksi.

4 3. Annales-historioitsija Fernand Braudel makrohistorioitsijana Keskeiset teokset The Mediterranean and the Mediterranean World in the Age of Philip II. 2 vols. (1949, 1966, engl. 1972) Keskeiset teokset The Mediterranean and the Mediterranean World in the Age of Philip II. 2 vols. (1949, 1966, engl. 1972) Civilization & Capitalism, 15th—18th Century. 3 vols (1979, engl. 1981-4) Civilization & Capitalism, 15th—18th Century. 3 vols (1979, engl. 1981-4) –Ilmiöiden hahmottaminen heterogeenisina ja hierarkkisina on keskeistä Braudelille –Kriittinen mutta keskusteleva ja avoin suhde yhteiskuntatieteisiin – ei mitään alistumista! –Kansallisvaltion rajat ylittävä tarkastelutapa yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

5 Ilmiöiden hierarkinen hahmottaminen Braudelin ajattelussa A. Keskeiset käsitteet Braudelin Välimeri- teoksessa… A. Keskeiset käsitteet Braudelin Välimeri- teoksessa… Ajan kolme nopeutta (pitkä kesto, konjunktuuri ja tapahtuma (lyhyt kesto). Ajan kolme nopeutta (pitkä kesto, konjunktuuri ja tapahtuma (lyhyt kesto). –lyhyt kesto, tapahtuma (event), subjektiivinen tai kokemuksellinen aika (”sanomalehtiuutisen aikataso”) –konjunktuuri, rakenne, toistuva riippuvuussuhde –pitkä kesto (la longue durèe), lähes pysyvä riippuvuussuhde

6 … ja Materiaalinen sivilisaatio ja kapitalismi-kirjassa … ja Materiaalinen sivilisaatio ja kapitalismi-kirjassa Talouden kolme historiallista kerrostumaa käsitehistoriallisesti tarkasteltuna (oikos/antiikki ja keskiaika; commerce/1600-1700; der Moderne Kapitalismus/1900-luku); Talouden kolme historiallista kerrostumaa käsitehistoriallisesti tarkasteltuna (oikos/antiikki ja keskiaika; commerce/1600-1700; der Moderne Kapitalismus/1900-luku); Braudelilla talouden kolme samanaikaista kenttää 1) materiaalinen elämä (tai arki/jokapäiväinen elämä), 2) markkinatalous ja 3) kapitalismi. Käänsikö Braudel käsitteen historian heterogeeniseksi samanaikaisuudeksi? Braudelilla talouden kolme samanaikaista kenttää 1) materiaalinen elämä (tai arki/jokapäiväinen elämä), 2) markkinatalous ja 3) kapitalismi. Käänsikö Braudel käsitteen historian heterogeeniseksi samanaikaisuudeksi? Braudelin otteen voi tulkita talouden hahmottamisena historiallisena ja heterogeenisena ilmiönä, sen korostamista, että yhteiskunnassa toimii samanaikaisesti rinnakkain ja päällekkäin erilaisia talouden logiikoita. Poikkeaa kansantaloustieteen tavanomaisesta ajatuksesta, jossa talous homogeenista. Braudelin otteen voi tulkita talouden hahmottamisena historiallisena ja heterogeenisena ilmiönä, sen korostamista, että yhteiskunnassa toimii samanaikaisesti rinnakkain ja päällekkäin erilaisia talouden logiikoita. Poikkeaa kansantaloustieteen tavanomaisesta ajatuksesta, jossa talous homogeenista.

7 “Material life” Arkielämän(jota Braudel nimittää myös materiaaliseksi sivilisaatioksi) näkeminen elämän rutiineina, traditioina, ikiaikaisina jatkuvuuksina, jotka toimivat pääasiassa markkinatalouden ulkopuolella, ilman vaihtoa; oli Braudelin määritelmä jokapäiväiselle elämälle erityisesti siltä kannalta, että se problematisoi markkinatalouden ja kapitalismin roolin ihmisten arjessa. Arkielämän(jota Braudel nimittää myös materiaaliseksi sivilisaatioksi) näkeminen elämän rutiineina, traditioina, ikiaikaisina jatkuvuuksina, jotka toimivat pääasiassa markkinatalouden ulkopuolella, ilman vaihtoa; oli Braudelin määritelmä jokapäiväiselle elämälle erityisesti siltä kannalta, että se problematisoi markkinatalouden ja kapitalismin roolin ihmisten arjessa.

8 “Market economy” and “capitalism” Braudelin toinen keskeinen idea oli markkinatalouden (yksinkertaiset vaihdon muodot puodinpitämisestä, kulkukaupasta ja markkinoista aina tavaramessuihin ja tavarapörsseihin asti) erottaminen markkinailmiöiden ylimmästä kerroksesta, kansainvälisten monialayritysten ylivertaisesta maailmasta, kapitalismista, joka muita paremmalla informaatiolla ja riskinjakamisella sekä valtion kanssa liittoutumalla hankki erityisen voimansa ja vaikutusvaltansa. Braudelin toinen keskeinen idea oli markkinatalouden (yksinkertaiset vaihdon muodot puodinpitämisestä, kulkukaupasta ja markkinoista aina tavaramessuihin ja tavarapörsseihin asti) erottaminen markkinailmiöiden ylimmästä kerroksesta, kansainvälisten monialayritysten ylivertaisesta maailmasta, kapitalismista, joka muita paremmalla informaatiolla ja riskinjakamisella sekä valtion kanssa liittoutumalla hankki erityisen voimansa ja vaikutusvaltansa.

9 4. Historiallinen sosiologi Immanuel Wallerstein World system analysis, maailman- järjestelmätutkimus (The Modern World System, 1-4 (1974-2011 [sarja jatkuu vielä]). World system analysis, maailman- järjestelmätutkimus (The Modern World System, 1-4 (1974-2011 [sarja jatkuu vielä]). Fernand Braudelin ajatusten soveltamista Fernand Braudelin ajatusten soveltamista 1968 -tausta, riippuvuusteoria (metropoli- satelliitti teoria, A. G. Frank). 1968 -tausta, riippuvuusteoria (metropoli- satelliitti teoria, A. G. Frank). maailmanjärjestelmä ei ole koko maailman talous, vaan ainoastaan ”maailmantalous”. maailmanjärjestelmä ei ole koko maailman talous, vaan ainoastaan ”maailmantalous”.

10 Wallersteinin lähtökohtia: 1. Modernisaatioteoria ei toimi: - ”There is no such thing as society”. (Kansallisvaltio ja yhteiskunta eivät ole identtisiä käsitteitä). 1. Modernisaatioteoria ei toimi: - ”There is no such thing as society”. (Kansallisvaltio ja yhteiskunta eivät ole identtisiä käsitteitä). 2. Metodisen individualismin (rakenteiden palauttaminen yksilön käyttäytymiseen) arvostelu: 2. Metodisen individualismin (rakenteiden palauttaminen yksilön käyttäytymiseen) arvostelu: –usein perhe/kotitalous tarkastelun relevantimpi perusyksikkö kuin yksilö 3. Etnistämisen tärkeä rooli uuden ajan historiassa (1500-) 3. Etnistämisen tärkeä rooli uuden ajan historiassa (1500-)

11 Wallersteinin peruskäsitteet eli maailmanjärjestelmän osat ja niiden väliset suhteet: A- ydin; hegemonia, josta ytimessä taistellaan eri keinoin A- ydin; hegemonia, josta ytimessä taistellaan eri keinoin –Alankomaat 1620-1672 –Iso-Britannia 1815-1873 –USA 1945-1968 tai 1989? B- Periferia B- Periferia C- Semiperiferia C- Semiperiferia [D- Ulkopuoliset alueet] [D- Ulkopuoliset alueet]

12 Dynaamiset voimat mallissa ( tuotantovoimien kehityksen ja luokkataistelun lisäksi, joita Wallerstein ei kiistä mutta ei kauheasti korostakaan ) Dynaamiset voimat mallissa ( tuotantovoimien kehityksen ja luokkataistelun lisäksi, joita Wallerstein ei kiistä mutta ei kauheasti korostakaan ) Ulkopuolisten alueiden liittyminen tai poistuminen maailmantaloudesta (esim. Afrikka) jokapäiväisten välttämättömyys- hyödykkeiden kaupan kautta (tavaraketjut); Ulkopuolisten alueiden liittyminen tai poistuminen maailmantaloudesta (esim. Afrikka) jokapäiväisten välttämättömyys- hyödykkeiden kaupan kautta (tavaraketjut); Taistelu tai kilpailu hegemoniasta ytimeen kuuluvien ”keskusvaltojen” välillä. Taistelu tai kilpailu hegemoniasta ytimeen kuuluvien ”keskusvaltojen” välillä.

13 Teoriasta esitetyn kritiikin keskeisiä kohtia 1.Vaihdon merkityksen korostaminen tuotannon kustannuksella. 1.Vaihdon merkityksen korostaminen tuotannon kustannuksella. 2. Onko valtioiden keskinäinen kilpailu lopulta muutoksen/kehityksen ainoa moottori? 2. Onko valtioiden keskinäinen kilpailu lopulta muutoksen/kehityksen ainoa moottori? 3. Voiko vaihto olla ”epätasaista” (unequal)? 3. Voiko vaihto olla ”epätasaista” (unequal)? 4. Mitä Eurooppa oli ennen 1500-lukua? 4. Mitä Eurooppa oli ennen 1500-lukua? 5. Kulttuurin roolin sivuuttaminen (työn alkuvaiheissa). 5. Kulttuurin roolin sivuuttaminen (työn alkuvaiheissa).