TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Materiaali -teksti ja opetus luokkahuoneessa -diaesitys -opettajan havainnollinen opastus työsalissa Työturvallisuustesti -testiin kuuluu 15 kysymystä ja jokaiseen kysymykseen 3 väittämää -testi on hyväksytty, kun 80% on oikein Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Tavoitteet: turvallinen asenne ja vastuu työsuorituksesta työkaverista ja hänen toiminnasta työyhteisön omaisuudesta saada aikaan halu toimia oikein halu toimia turvallisesti Turvallinen toiminta on kilpailuetu työmarkkinoilla! Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

TYÖTURVALLISUUSKORTTI
teollisuuden yhteisillä työpaikoilla voimassa 5 vuotta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Esimerkki työturvallisuus-onnettomuudesta
Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti
1 TYÖSUOJELU Tavoite: edistää työnteon ja työyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja työntekijän hyvinvointia ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja luoda nuorille ammattiin opiskelun myötä myönteinen ja aktiivinen työsuojeluasenne Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

1 TYÖTURVALLISUUS-TOIMINTA
parantaa työskentelyolosuhteita ennaltaehkäisee tapaturmia -> riskikartoitus takaa työssäoppimispaikan turvallisuuden Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

1 TYÖTURVALLISUUS-TOIMINTA
Tehtäväalueet työturvallisuustoiminta työpaikkasuojelu työsuhdesuojelu työterveyshuolto Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

1 TYÖPAIKKASUOJELU varautuu onnettomuus- ja katastrofitilanteiden torjuntaan ylläpitää työsuojelu-organisaatiota Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

1 TYÖSUHDESUOJELU työehtosopimuksien ja työlain säädännön noudattaminen työelämätietouden lisääminen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

1 TYÖTERVEYSHUOLTO terveystarkastukset kouluun- ja työhöntulotarkastukset terveysneuvonta tyky-toiminta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2 TERVEYS JA TYÖKYKY ominaisuus ihannetila kyky toimia työkyky voimavara hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa-ajan tasapainosta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.1 MITÄ TERVEYS ON? fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys perustuu työn ja vapaa-ajan tasapainoiselle jakautumiselle terveelliset elintavat, mielekkäät harrastukset ja läheiset ihmis-suhteet ovat vastapaino työn rasituksille Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.2 TYÖKYKY ihmisen voimavarojen ja työn yhteensopivuus ja tasapainoisuus päävastuu yksilöllä itsellään, mutta myös työympäristön edistettävä työkyvyn ylläpitoa osa-alueet: ihmisen terveydentila (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen), opiskelu- ja työskentely-ympäristö, ammatillinen osaaminen, arvot, asenteet, motivaatio Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.3 FYYSISET TEKIJÄT Säännöllinen yöuni nuoren yöunen tarve 8-10 tuntia liian lyhyt yöuni vaikeuttaa keskittymistä, tekee rauhattomaksi, ärtyneeksi ja vihamieliseksi kaksinkertaistaa esim. diabetekseen sairastumisriskin pitkittyessään altistaa mielenterveysongelmille Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.3.2 RUOKAILUTOTTUMUKSET riittävän päivittäisen ravintoaineiden saannin takaavat aamupala ja kouluruokailu (2/3 päivän energiansaannista) kevyt päivällinen ja pari välipalaa monipuolinen,tukeva aamupala takaa riittävän verensokeritason, antaa voimia koulu-ja työpäivään, ehkäisee tapaturmia ”roskaruoka” sisältää liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja, suolaa ja sokeria ->vakava terveysuhka Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.3.3 LIIKUNTA tavoitteet: - fyysinen kunto - henkinen hyvinvointi - koulussa ja työssä jaksaminen monipuolista liikuntaa, myös ns. hyöty- liikuntaa muutama tunti viikossa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.3.4 TUPAKOINTI välittömät haitat: hengityselinten oireilu,flunssa-alttius pidempiaikaiset haitat: keuhkosyöpä- ja sydänsairausriskin moninkertaistuminen ns. kylmäsormisuus joskus jopa este työnsaannille työturvallisuus-riskin vuoksi Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.3.5 PÄIHTEET – kuula himmeenä
alkoholi ja huumeet - riippuvuus, huumeidenkäytössä jo ensimmäisestä kokeilukerrasta - terveyshaitat: fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset - työkyvyn lasku ja tapaturma-alttiuden lisääntyminen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.4 PSYYKKISET TEKIJÄT henkinen hyvinvointi henkinen väkivalta – kiusaaminen kiire saa aikaan uupumisen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.4.1 HENKINEN HYVINVOINTI elämisen kokeminen myönteiseksi sekä koulussa että vapaa-aikana tunnusmerkkejä: tyytyväisyys elämään, aktiivisuus, myönteinen perusasenne, epävarmuuden ja vastoinkäymisten sietäminen, oman itsensä hyväksyminen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.4.2 HENKINEN VÄKIVALTA KIUSAAMINEN
jatkuva, systemaattisesti toistuva kiusaaminen, sortaminen tai muuta kielteinen käyttäytyminen, jonka kohteeksi joutuva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi aiheuttaa kiusatulle monenlaisia ongelmia ja traumoja, pahimmillaan elämänhalun menetyksen ja itsemurhan Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.4.3 KIIRE SAA AIKAAN UUPUMUKSEN
kiire ja henkinen paine kuluttavat työntekijän voimia ääri-ilmiöinä loppuunpalaminen eli burn out ja masennus eli depressio vaativat ammattiauttajan apua Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

2.5. SOSIAALISET TEKIJÄT Hyvässä työyhteisössä on toimivat ihmissuhteet tasa-arvoinen, avoin ilmapiiri hyvä me-henki henkilöstöllä koulutusmahdollisuuksia työ- ja perhe-elämä on joustavasti yhteensovitettavissa hyvät työskentelyolosuhteet Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

3 TYÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVAT SEIKAT
erilaisissa sairauksissa ja vammoissa on erityispiirteitä, jotka voivat vaikuttaa työn tekemiseen ja työturvallisuuteen koulussa ja työpaikalla opettajan ja työpaikkaohjaajan on hyvä tietää opiskelijan sairauksista tai erityisen tuen tarpeista voidakseen varmistaa hänen turvallisen työskentelynsä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

3.1 SAIRAUKSISTA ILMOITTAMINEN
Seuraavista sairauksista pitäisi ilmoittaa opettajalle ja työpaikkaohjaajalle: allergia ja astma diabetes epilepsia huonokuuloisuus mielenterveysongelmat Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

3.2 TARTTUVAT TAUDIT pisaratartunnalla tarttuvia maksasairauksia A- ja B-hepatiitti vakavimman tartuntavaaran muodostavat veren välityksellä leviävät C-hepatiitti ja HIV yleisvaarallisista tartuntataudeista salmonella leviää ihmisen tai eläimen ulosteen saastuttaman elintarvikkeen tai veden välityksellä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

3.3 RASKAUS eräät työaltisteet saattavat vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen, raskauden kulkuun ja miehen tai naisen lisääntymiskykyyn jos työtehtävissä on vaaratekijöitä, on henkilö siirrettävä sopivampaan työtehtävään Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

3.4 ERILAINEN OPPIJA, ERITYISOPISKELIJA
opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki ja ohjaus 3.5 PUUTTEELLINEN KIELITAITO opiskeluun ja työssäoppimiseen perehdyttäminen tapahtuu henkilökohtaisesti käytetään selkeää puhekieltä ja kirjalliset ohjeet selkokielellä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

4. TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TYÖYMPÄRISTÖTEKIJÄT
4.1 FYYSISET TEKIJÄT valaistus melu tärinä lämpötila, ilmastointi ja ilmankosteus 4.2 BIOLOGISET TEKIJÄT mikro-organismit: bakteerit, virukset, sienet, loiset altistuminen lähinnä hengitysteitse, ihon ja ruuansulatuselimistön kautta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

4.1 VALAISTUS mitä valo on? valaistuksen avulla tietoa ympäristöstä riittävä valaistus yleisvalo / kohdevalaistus / lisävalo valaistusvoimakkuus hyvä valaistus – riittämätön valaistus yleisvalo 750 luxia esim. luonnonvalolamput vältä heijastumat ja häikäisy verhoilla vältä suuria kirkkauseroja Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

4.1 MELU ääni on ilmassa aaltoliikkeenä etenevää värähtelyä melu – häiritsevää, epämiellyttävää melun voimakkuutta mitataan äänenpainetasona dB melunvoimakkuus - melutaso enintään 85 dB kuulovaurio melutasot eri toiminnoissa melun vähentäminen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

4.1 TÄRINÄ tärinä on kiinteissä kappaleissa etenevää värähtelyä kohdistuu joko ihmisen koko kehoon tai pelkästään yläraajoihin tärinätauti tärinää voi vähentää: poistamalla tärinän lähteet tai pienentämällä niiden voimakkuutta välttämällä resonansseja eristämällä tai vaimentamalla värähtelyt Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

4.1 LÄMPÖTILA lämpöviihtyvyys lämpösuositukset: kevyt toimistotyö Cº kevyt tehdastyö Cº tavallinen tehdastyö Cº raskas tehdastyö Cº liian korkea lämpötila aiheuttaa: työsuoritusten huononemista virheiden ja tapaturmien lisääntymistä väsymystä vapinaa, sydämen tykytystä liian alhainen lämpötila aiheuttaa jäsenten ja lihasten kankeutta vedon tunnetta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

4.1 ILMASTOINTI ilmastointi: mieluiten koneellinen, ikkunoissa tuuletusluukut ilmastoinnin tarkoitus poistaa ilman epäpuhtaudet edistää lämmön johtumista säätää sopivaksi ilman puhtaus, kosteus, lämpötila ja virtaamisnopeus hien haihtuminen ilmankosteus: suositus 30-70% Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

5. ERGONOMIA MITÄ ERGONOMIA ON?
kitkan poistamista työn ja työntekijän väliltä työvälineet ja työympäristö sovitetaan ihmisen edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi tärkeä osa suunnitteluvaihetta ergonomia koostuu seuraavista osa-alueista: Organisaatio-psykologia Tekniikka Psykologia Fysiologia ERGONOMIA Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

5. ERGONOMIA ERGONOMIA TYÖSSÄ työ- ja apuvälineiden käyttö oikeat työasennot ja työtavat hyvä peruskunto, vapaa-ajalla liikkuminen työn oikea tauotus elpymisliikunta istumatyö seisomatyö nostotekniikat Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

6. JÄRJESTYS JA SIISTEYS Työturvallisuus alkaa sinusta itsestäsi.
Noudata yleistä järjestystä siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta! siivoa päivittäin käyttämäsi työskentelypaikka ja puhdista koneet sekä vie työvälineet niille varatuille paikoille ilmoita työympäristön vaaratekijöistä vastuuhenkilöille Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

6 JÄRJESTYS JA SIISTEYS Mitä turvallisuusriskejä löydät kuvasta ? ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7 PALONTORJUNTA 1. Tulipalon uhka on melkoinen vallankin työnopetustiloissa, joissa tehdään tulitöitä. Tulipalo voi syttyä muuallakin, riittää kun on herkästi syttyvä aine ja kipinä. Esimerkiksi; puupöly ja rasvapata syttyvät herkästi. 2. Suojelusuunnitelma on toimintaohje tulipalon tai muun suuren onnettomuuden sattuessa Tupakointi ja tulenkäsittely ovat sallittuja vain niille varatuissa paikoissa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7.3 POISTUMISTIET tulipalon uhatessa on tärkeää poistua rakennuksesta mahdollisimman nopeasti suojelusuunnitelmassa mainittuun paikkaan. Rakennuksen poistumistiet on merkitty vihreä-valkoisella opasteella Poistumisteiden eteen eikä sähkötaulujen edustalle saa varastoida mitään tavaroita Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7.4 ALKUSAMMUTUSKALUSTO Jokaisella työpaikalla on oltava palotarkastuksessa määritelty alkusammutuskalusto. yleensä 1kpl 12 kg:n käsisammutin ja toinen välittömässä läheisyydessä muita yleisiä alkusammuttimia ovat: pikapaloposti ja sammutuspeite sammuttimien paikka on merkitty punakeltaisella merkillä ja niiden luokse on oltava vapaa pääsy sammuttimen käyttö opetetaan tulityökurssilla Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7.5 TULITYÖT tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Esimerkiksi kaikenlainen hitsaus ja hiominen on tulitöitä. tulitöitä saa tehdä ilman erillistä lupaa vakinaisella tulityöpaikalla ottaen huomioon turvallisuusohjeet Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7.5 TULITYÖT tulitöiden tekemiseen työpajan ulkopuolella tarvitaan tulityölupa ja tulityökortti. tulityökortin saat tulityökurssilla, joita järjestetään tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7.6 TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA
pelasta ensin loukkaantuneet ja vaarassa olevat ihmiset, kehota muita poistumaan palopaikalta ilmoita lähimmällä puhelimella palosta aluehälytyskeskukseen, numero 112 sammuta palo alkusammuttimella, jos arvioit sen mahdolliseksi rajoita palo, jos et saa sitä sammumaan, sulkemalla ovet ja ja ikkunat ja pysäyttämällä ilman vaihto opasta palokunta paikalle ja varmista paloauton pääsy palopaikalle Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7.6 TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA
1. PELASTA E ensin loukkaantuneet ja vaarassa olevat V varmista, ettei kukaan ole jäänyt palavaan tilaan K kehota muita poistumaan palopaikalta 2. ILMOITA lähimmällä puhelimalla palosta hätäkeskuksen numeroon 112 3. SAMMUTA · palo alkusammuttimella, jos arvioit sen mahdolliseksi. · tulipalo on sammutettavissa kotikonstein viiden ensimmäisen minuutin kuluessa sen syttymisestä. 4. RAJOITA · jos et saa paloa sammumaan, sulje viereisiin tiloihin johtavat ovet ja ikkunat · pysäytä ilmanvaihto ja siirry ulos palavasta kohteesta 5. OPASTA · palokunta palopaikalle · varmistu, että paloauto pääsee esteettä paikalle · noudata tämän jälkeen palopäällikön ohjeita Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7.7 HÄTÄILMOITUS yleinen hätänumero on 112 soita hätäpuhelu itse jos voit kerro mitä on tapahtunut kerro tarkka osoite ja kunta vastaa kysymyksiin toimi annettujen ohjeiden mukaisesti lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan muista: hätäpuhelimiin voit soittaa kolikko- ja korttipuhelimista ilman puhelinkorttia ja rahaa ja matkapuhelimesta ilmaan SIM-korttia Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

7.8 TOIMENPITEET SAIRASKOHTAUKSISSA
selvitä mitä on tapahtunut tarkista potilaan tila tee hätäilmoitus numeroon 112 aloita elvytys, vuorotellen 2 puhallusta ja 15 painallusta tyrehdytä verenvuoto tarkkaile potilasta opasta ambulanssi paikalle ja kerro pelastajille mitä on tapahtunut ja onko ensiapua annettu Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8 SÄHKÖTURVALLISUUS sähkö on turvallista, kun siihen suhtautuu varovaisuudella verkkovirrasta (230 V) saatu sähköisku on vaarallinen ja voi johtaa kuolemaan mikäli sähköisku johtaa sydänkammiovärinään on annettava ensiapua ja hälytettävä ambulanssi Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8 SÄHKÖTURVALLISUUS sähkön käytölle vaarallisia käyttöympäristöjä on esim. kostea ja hyvin sähköä johtava tila kuten: kellari, keittiö, kylpyhuone ja säiliöt sähköiskun voi saada viallisesta sähkölaitteesta ja rikkoutuneesta sähköjohdosta Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8.1 SÄHKÖÄ TURVALLISESTI vaaran paikkoja ovat sähköistetyt ratapihat ja avojohtimet ulkona olevat suurjännitejohtimet V suurjännitejohtojen läheisyydessä sähköiskun saattaa saada valokaaresta (huom! turvaväli) Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8.2 SÄHKÖISKU sähköiskun voimakkuus riippuu käyttöympäristöstä vaarallisia tiloja ovat keittiö, kosteat tilat ja ulkotilat sähköiskun saa yleisimmin rikkoutuneesta laitteesta tai sähköjohdosta ihmiskeho johtaa hyvin sähköä -> auttajan on katkaistava virta tai irrotettava uhri verkosta kuivan puukappaleen avulla Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8.3 SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSMENETELMÄT
suojamaadoitus; sähkökojeen sähköä johtavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta rakennuksen maadoitukseen suojaeristys; sähkölaitteen kuori on sähköä johtamatonta ainetta, esim: porakoneet pölyimurit suojajännite; sähkölaitteen käyttöjännite on alle 25 V, esim; lelut, joulukoristeet, jne. vikavirtasuojakytkin; lisäsuojalaite, jota käytetään sähkön käytölle vaarallisissa tiloissa kuten keittiössä, kylpyhuoneessa ja ulkona Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8.4 SULAKKEET sulake on virtapiirin turvalaite, joka estää sähköjohtoa kuumenemasta liikaa sulake toimii myös oikosulun sattuessa, estäen käyttäjää saamasta sähköiskua sähkönkäyttäjä voi vaihtaa palaneen sulakkeen uuden samankokoisen sulakkeen, jos sähkökaapin saa auki ilman avainta sulakkeen vaihtamisen ajaksi on sähkövirta katkaistava pääkytkimestä automaattisulakkeen toimittua, sen saa toimintakuntoon nostamalla sulakevivun ylös Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8.5 SÄHKÖNKÄYTTÖ ULKONA ulkona on sähkönkäytölle vaaralliset olosuhteet älä käytä ulkona kiinteitä sähkölaitteita, jollei ne ole koteloitu sateenpitäväksi ulkona käytettävien sähkölaitteiden tulee olla, joko suojamaadoitettuja, suojaeristettyjä tai suojajännitteellä varustettuja vikavirtasuojakytkin ulkopistorasioissa antaa lisäturvaa autojen lämmityslaitteen pistorasiana ei saa käyttää sisätiloissa olevaa 0-luokan pistorasiaa hengenvaara Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

8.6 KÄYTTÄJÄLLE SALLITUT SÄHKÖTYÖT
sähkötöitä saa tehdä vain sähköalan ammattilaiset sähkönkäyttäjä saa tehdä pienehköjä sähkötöitä jos hän on perehtynyt ja varmasti tietää osaavansa työn sallittuja ovat mm. seuraavat työt: sulakkeen vaihto asunnossa lampun ja sytyttimen vaihto yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko sähkölaitteen rikkoutuneen johdon uusiminen autosähkötyöt valmistajan ohjeen mukaisesti Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

9 TERVEYDELLE VAARALLISET KEMIKAALIT
1 On tärkeää tuntea käyttämänsä kemikaalit, jotta osaa suojautua niiden aiheuttamilta vaaroilta ja käyttää niitä oikein. 2 Haitalliset kemikaalit kulkeutuvat pääasiassa elimistöön hengitysteitse. Myrkyt ja hapot joutuvat nieltynä ruuansulatuselimistöön ja liuttomet, hapot ja emäkset imeytyvät ihon läpi. ->Aineiden vaikutus riippuu siitä, kuinka myrkyllisiä ne ovat ja kuinka helposti ne pääsevät elimistöön. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

3 Terveydelle vaarallisten aineiden pakkauksissa on tärkeimmät tiedot varoitusmerkinnöin. R-lausekkeet ovat vaaraa osoittavia S-lausekkeet ovat turvallisuustoimia osoittavia 4 ASA-tiedostoon kerätään luettelo syöpävaaraa aiheuttaville aineille altistuvista työntekijöistä 5 Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava nähtävissä kaikista terveydelle vaarallisista kemikaaleista Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

10 TERVEYDELLE VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄLLYSMERKINNÄT

11 HENKILÖNSUOJAIMET Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia toimivallan mukaisia ohjeita ja määräyksiä. Työntekijän on ohjeiden mukaisesti käytettävä hänelle annettuja henkilösuojaimia ja varusteita Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11 HENKILÖNSUOJAIMET Työnantajan on järjestelmällisesti arvioitava selvitettävä ja tunnistettava työpaikan vaaratekijät Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11 HENKILÖNSUOJAIMET Jäljellejäävien vaaratekijöiden merkitys työntekijöille arvioidaan ja haittatekijät minimoidaan mm. suojainten avulla SMT-fysikaalisten vaaratekijöiden arviointilomake Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11 HENKILÖNSUOJAIMET Työntekijän on noudatettava ohjeita ja määräyksiä ohjeiden mukaisesti käytettävä annettuja henkilönsuojaimia ja varusteita Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11 HENKILÖNSUOJAIMET Suomessa käytettävien suojainten on täytettävä valtioneuvoston päätöksen 1406/1993 vaatimukset ja oltava CE-merkittyjä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11.1 SILMIEN SUOJAIMET Silmäsuojainten käyttö on pakollista: hiontatöissä talttaus-, tiivistys- ja vasaroimistöissä hitsaus- ja polttoleikkaustöissä koneistustöissä ruosteen harjaus- ja puhdistustöissä puhdistettaessa paineilmalla koneita louhinta- ja kivitöissä rakennusten puhdistus- ja piikkaustöissä sekä töissä, joissa silmien vahingoittumisen vaara on olemassa Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11.2 HENGITYKSEN SUOJAIMET
Pölyn suodattimet, jotka on jaettu kolmeen luokkaan suodatustehon perusteella Kaasun suodattimet, jotka testataan standardin EN 141-mukaisesti ja merkitään:A,B,E ja K sekä teho ilmoitetaan 1,2,3 Moottoroidut hengityksen suodattimet Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11.3 KUULONSUOJAIMET Pitkäaikainen altistus 85 dB:n melulle saa aikaan kuulovaurion, joka on peruuttamaton Kuulonsuojaimia on kahta tyyppiä: korvan sisään laitettava ja korvan ulkopuolelle tuleva kuppisuojain Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11.4 SUOJAKÄSINEET Suojakäsineitä käytetään suojaamaan käsiä ruhjevammoilta viilto- ja leikkuuvammoilta kuumuudelta kemikaalien syövyttävältä vaikutukselta tartunnoilta sekä infektion leviämiseltä Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11.4 SUOJAKÄSINEET Suojakäsineitä valmistetaan eri materiaaleista eri käyttötarkoituksiin kangaskäsineet nahkakäsineet kumikäsineet muovikäsineet kertakäyttöiset suojakäsineet Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11.5 SUOJAJALKINEET Suojajalkineet valitaan tehtävän työn mukaan keittiössä kengänpohja ei saa olla liukas eläinten hoidossa jalkineiden on oltava pestävät rakennustöissä on valittava turvajalkineet hitsaustöissä jalkineen on suojattava kuumilta roiskeilta jne Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

11.6 SUOJAVAATETUS Suojavaatetus valitaan tehtävän työn mukaan sairaanhoitaja kokki palomies metallimies jne Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

12 NUORTEN TYÖNTEKIJÄIN SUOJELU
Lainsäädäntöä Nuorityöntekijä on vuotias Nuorella työntekijällä ei saa teettää töitä, jotka ovat ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingollisia tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

12.1 KIELLETYT TYÖT Nuorta työntekijää (alle 18-vuotiasta) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tahi, jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

12.2 VAARALLISET TYÖT alle 16-vuotiasta työntekijää ei saa käyttää ns. vaarallisissa töissä vaarallisista töistä luettelo jos 16-vuotiasta nuorta käytetään vaarallisiin töihin, on tästä tehtävä ilmoitus ko. työpaikkaa valvovalle työsuojelupiirille Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

12.3 ESIMERKKEJÄ NUORILLE TYÖNTEKIJÖILLE VAARALLISISTA TÖISTÄ
Mekaaniset vaaratekijät Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Sähköiset vaaratekijät Ruumiillinen liikarasitus Biologiset vaaratekijät Eräät muut työt Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

13.1 NUORTEN TYÖNTEKIJÄIN TYÖAJAT
13 – 15 v. 15 – 17 v. Huom! Säännöllinen työaika Loma-aikana: 7h/vrk 35 h/vrk 8h/ vrk 40 h/ vko Kouluaikana Vapaapäivinä 7h/ vrk 13 – 15v. Koulupäivän ja työajan pituus enintään 8h / vrk (poikkeuslupa ammatillisen kehityksen takia). Ylityö Kielletty Enintään 80h/v (poikkeusluvalla lisäksi 40h/v) 48h/vko Työaika enintään 9h/vrk Työajan sijoittelu Klo. 8 – 20 (kotitaloustyössä klo 23 asti). Klo. 6 – 22 klo. 23 asti) 15 –v. Täyttänyt 2 – vuorotyössä ammattikoulutuksessa enint. 01 -saakka Ruokatauko 1/2h, jos työaika yli 4 ½ h/vrk Kuten aikuisilla Keskeytymätön vuorokausilepo 14h/vrk 12h/vrk Viikkolepo 38h/vrk Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

13.2 TYÖAJAN SIJOITTELU alle 15-vuotiaan nuoren työaika tulee sijoittaa pääsääntöisesti kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan vuotiailla työaika klo 6-22 15 vuotta täyttäneillä ammatillisen koulutuksen takia 2-vuorotyössä työaika enintään klo 01 asti Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

13.3 YLITYÖT Alle 15-vuotias ei saa tehdä ylitöitä 15-18-vuotiasta saa hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä enintään 8 ylityötuntia / vko Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

13.4 LEPOAJAT Alle 15-vuotiaan tulee saada vähintään 14 tuntia keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa 15-17 vuotiaille 12 tuntia / vrk Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

13.5 POIKKEAMAT TYÖAJOISSA
Työsuojelupiiriin erityisluvalla voidaan poiketa näistä työajoista Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

14 OPISKELUTAPATURMIEN KORVAAMINEN
ammatillisissa koulutuksissa ja näyttötutkintoon osallistuvalle maksetaan korvausta tapaturmasta, joka on aiheuttanut vamman tai sairauden korvauksen maksamisen edellytyksiä on, että opiskelija on osallistunut käytännön opetukseen Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

15 JÄTEHUOLTO JA KESTÄVÄKEHITYS
jätteet lajitellaan jo työpajassa tai keittiössä niille varattuihin astioihin ja viedään ulos jäteastioihin biojätteet kerätään erillisiin astioihin kompostoitavaksi ongelmajätteitä, kuten paristot ja akut, ei saa heittää sekajätteisiin jäteöljyt ja liuottimet kerätään erillisiin säiliöihin edelleen hävitettäviksi toimintaa, jossa jätteet käytetään uudelleen raaka-aineeksi, kutsutaan kierrätykseksi Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

16 LIIKENNE-KÄYTTÄYTYMINEN
liikennetapaturmat ovat yleisin vammautumisen ja kuoleman aiheuttaja nuorten keskuudessa väärä asennoituminen liikennesääntöihin ja liikenteeseen on usein tapaturman syynä rikkomalla yleisiä liikennesääntöjä aiheutat vahinkoja itsellesi ja toisille liikennesäännöt koskevat kaikkia liikenteessä olevia, myös jalankulkijoita Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

17 TYÖPAIKKAAN PEREHDYTTÄMINEN
Perehdyttämisellä tarkoitetaan tapahtumaa, jolloin uusi työntekijä saa mahdollisuuden oppia uuden tehtävänsä ja yrityksen toimintakulttuurin. Koulussa oppilas perehdytetään koulun sääntöihin ja ohjeisiin luokanvalvojan johdolla ensimmäisten viikkojen aikana. Työsalissa opiskelija perehdytetään uusien koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön tapaturmien välttämiseksi. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

Kiitos, luento on loppunut Menestystä kokeeseen. Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti

TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute