Case Päijät-Häme Vesa Harmaakorpi Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö.

Esitys aiheesta: "Case Päijät-Häme Vesa Harmaakorpi Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö."— Esityksen transkriptio:

1 Case Päijät-Häme Vesa Harmaakorpi Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

2 Case: Päijät-Häme: Verkostoja palvelevalla innovaatiopolitiikalla  Alueesta –Suomen paras käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alue –Suomen paras julkisen sektorin innovatiivisuuden ja tuottavuuden kehittäjä –kansainvälinen ympäristöosaamisen keskus –luovan kulttuurin keskus Vesa Harmaakorpi

3 Lähtökohtana uusi innovaatiopradigma  Avoimen innovaatiotoiminnan filosofia  Asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta  From R&D to C&D, verkostoja palveleva innovaatiopolitiikka, käytäntölähtöisyys valtavirtana  Ei odoteta vesiputouksen laskeutumista; murretaan perinteinen ketju: perustutkimus, soveltava tutkimus, tuotekehitys  Mennään aktiivisesti uusilla työkaluilla käytännön tilanteisiin ja yhdistetään huipputietämys monipuolisesti innovaatioprosesseihin  Kiinnitetään huomio erilaisten ”tiedonintressien” yhdistämiseen – absorptiokykyyn innovaatiojärjestelmässä  Edistetään innovaatiojärjestelmän toimijoiden innovaatiokyvykkyyttä Vesa Harmaakorpi

4 Kolmannen sukupolven innovaatiojärjestelmämalli Vesa Harmaakorpi Tiedon hyödyntämisen alajärjestelmä Tiedon tuottamisen alajärjestelmä Innovaatiopolitiikka Toimintakulttuurin muutos Innovaatiotyökalut ”Rakennettu kilpailukyky” Monitieteisyys ”Related variety platforms” Maailman Megatrendit & Muuttuva toiminta- ympäristö Elinkeino- politiikka Tiede- ja teknologia- politiikka Alueellinen innovaatiojärjestelmä

5 Vesa Harmaakorpi

6 Verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan työkalupakki  Innovaatiojärjestelmän kehittäminen  Strategioiden muuttaminen  Innovaatiotutkimus  Innovaatioklubi (yritykset, KIBSit)  Klusteri-innovaatioasiantuntijayhteistyö (innovaatiotyökalujen käyttö)  Innovaatiorahoitusjärjestelmä  Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin proaktiivinen uudistaminen  front-end -työkalut  Innovaatiosessiot  Innovaatiohaavit  Innovaatiolinkit  UserLab  FutureLab  Jazz  ICDM  NBIC  Uusien yritysten synnyttäminen  Resurssipohjainen tulevaisuudentutkimus  Korkeakoulujärjestelmän uudistaminen  Mm. kummiprofessuuri- ja innovaatiopromoottorijärjestelmä  Uudenlainen evaluointijärjestelmä  TARTTUMAPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN!!!! Vesa Harmaakorpi

7 LUT Lahti School of Innovation työkalupakki Vesa Harmaakorpi ORGANISAATIOASIAK- KAAT ”FORESIGHT INFORMATION” ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT OHJAAMINEN JA MITTAAMINEN ARVOVERKOSTOT INNOSESSIO FUTLABJAZZI NBIC INNOLINKKI ALUEET RDPM NFIP USERLAB INNOHAAVI MUUT TYÖKALUT SUMO SAKE VERKOSTOKOORD. IVA

8 Päijät-Hämeen strategiakehikko Vesa Harmaakorpi Yksityisen sektorin kehittäminen Elinkeinostrategia Teknologiastrategia Julkisen sektorin kehittäminen Seutustrategia Palvelurakenteen tulevaisuustarkastelu Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen Innovaatiostrategia Osaamisen kehittäminen Korkeakoulustrategia Kehittämistoiminnan kohteet Yritykset, julkinen sektori, kolmas sektori Alueen kokonaiskehittäminen Maakuntasuunnitelma Kansainvälistyminen Kansainvälistymisstrategia

9 Alueellinen innovaatiotutkimus Alueellisten innovaatioympäristöjen tutkimusohjelma Tutkimuslinjat Innovaatioprosessien synty ja dynamiikka Innovaatioympäristöjen rakenne Alueelliset innovaatiopolitiikat Tutkimusohjelmassa 23 tutkijaa Aihealueen johtava julkaisija Suomessa Kansainvälisiä tiedeartikkeleita 2005 - 2010: 28 kpl julkaistu, 4 hyväksytty Vesa Harmaakorpi

10 Innovaatiosessiomenetelmä  Älyllisen ristipölytyksen areena Lahden tiede- ja yrityspuiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämä uudenlainen työkalu innovaatioiden löytämiseen, arviointiin ja eteenpäinvientiin  liiketoiminnan uudistaminen Innovaatiosessiossa – yrityksen asiantuntemus ja ulkopuolinen, eri alojen asiantuntemus tuodaan yhteen saman ongelman kimppuun – pyritään yllättävien ja ”epätavallisten” yhteyksien löytämiseen – etsitään ja arvioidaan ideoita ns. luovan työn menetelmillä 2004-2006 yhteensä noin 50 sessioprosessia; hyödynsaajia lähes 200 Noin 95 % tuloksena uusi liikeidea, palvelukonsepti, parannettu tuote, tuotekehityshanke, esiselvitys tai strategia Vesa Harmaakorpi

11 Innovaatiosessiot innovaatiotyökaluna Vesa Harmaakorpi 17.10.2002 Vesa Harmaakorpi Spin-off aihio aihio 1 aihio 2 aihio 3 Uusyrityskeskus ja hautomo prosessoivat Esiselvitys Tuotekehitysprojekti Kehitysprojekti Innovaatiosessio 2 aihio 1 aihio 2 Uusi toimintatapa Umpiperä 2 Innovaatiosessio Ideoidaan luovan työn menetelmin tulevaisuuden innovaatioaihiot kohdeorganisaation ja ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteistyönä 1 Tarvemääritys Kohdeorgani- ssation ja kehitysorganisaa tioiden yhteistyönä Kohde- organisaation tulevaisuuden kehitystarpeet Toteutus ja toimijat Kohdeorganisaation ja kehitysorganisaatioiden sekä innovaatioasian- tuntijoidenyhteistyönä. Muutospaineet ja mahdollisuudet Ulkopuolinen asiantuntemus Toteutus ja toimijat Yritysten ja kehitys- ja rahoittajaorganisaatioiden sekä innovaatio- asiantuntijoidenyhteistyönä. 3 Jatkotoimenpiteet

12

13

14 Sessiotyypit Vesa Harmaakorpi

15 Greenvironment Oy:n sessio Vesa Harmaakorpi  Sessiossa mukana mm. kaksi huippuasiantuntijaa Oulun yliopistosta ja fasilitaattoreita alueen korkeakouluista  Toimitusjohtaja kaksi viikkoa session jälkeen: ”Kolme session ideaa otettiin käyttöön heti. Yhteensä kymmenkunta innovaatiota tullaan toteuttamaan parin vuoden tähtäimellä.”  Toimitusjohtaja puolitoista vuotta session jälkeen: "Innovaatiosessiolla ja siinä haltuun otetuilla teknisillä ratkaisuilla oli merkittävä vaikutus Saksassa saatuun 16 miljoonan euron tilaukseen".  Yritys voitti EBN:n EuroLeaders Award palkinnon v. 2006 innovaatiosessiossa kehitetyllä innovaatiolla  Syksyllä 2006 käynnissä 52 sopimusneuvottelua  Päässyt keväällä 2007 kymmenen merkittävimmän bioenergia-alan yrityksen joukkoon Euroopassa

16 Case Hollolan johtoryhmä Vesa Harmaakorpi 2005 2006 2007 Tuotekehitysprosessi Päätöksentekoprosessi Voimaannuttamisprosessi Uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto. Tavoitteena tuottavuuden ja palvelutason paraneminen. Kehitetyt toimintamallit viedään poliittisen päätöksentekoon tulevaisuusneuvottelukunnan kautta. Tavoitteena uuden toimintamallin saaminen päätökseen. Luovan ja laadukkaan toimintakulttuurin edistäminen. Tavoitteena yksilöiden ja ryhmän pätevyyden tunteen edistäminen. Aloitus - sessio Casen valinta Inno- sessio 1 Inno- sessio 2 Inno- sessio 3 Käsittely Tutkimus- ja dokumentointiprosessi Evaluiointi Tavoitteena toimintamallin dokumentointi ja levittäminen kuntasektorille Evaluiointi Prosessointi tutorointi Prosessointi tutorointi Prosessointi tutorointi Käsittely Kartoit us Tuotekehitys

17 Innovaatiohaavi Vesa Harmaakorpi  Kehitetään organisaatioiden lattiatason innovatiivisuuden edistämiseen  Järjestelmällinen tapa ottaa käsittelyyn organisaation ”normaalissa” toiminnassa piilevät innovaatioaihiot  Liitetään innovaatiojärjestelmässä oleva osaaminen innovaatioaihioiden arviointiin ja kehittämiseen  Tuetaan innovatiivisen toimintakulttuurin syntyä raskaan raadannan oheen  10 ”asennusta” vuosi

18 Innovaatiohaavi Uudistus/ poistaminen Käytetään Testaus / T&K Järjestelmällinen innovaatioiden jalostaminen Päätös jatkojalostettavista ideoista Päätös käyttöön ottamisesta Päätös uudistamisesta/ poistamisesta Liiketoiminnan kasvu Innovaation elinkaari

19 ”Innovaatiolinkki” Vesa Harmaakorpi  Puuttuuko yrityksistä jostain tolpanväli lankaa?  Kuinka yrityksen rakenteet ja toiminnat tukevat avoimen innovaation ja C&D:n filosofiaa?  Jne.

20 Älyllisen ristipölytyksen aikaansaaminen vaatii uusia rakenteita ja menetelmiä Vesa Harmaakorpi Tuija Oikarinen, 2008

21 1. Yksilöiden innovaatiokyvykkyyden kehittäminen  Uudistajan tunteen vahvistaminen  Palautekyvykkyys, yksilön kyky antaa ja vastaanottaa palautetta riippumatta organisatorisesta asemasta  Sisäisten motivaatiotekijöiden tiedostaminen ja vahvistaminen  Tietyille tiimeille ja yksilöille räätälöidyt oppimispolut (tavoitteet, arviointikriteerit) 2. Organisaation innovaatiokyvykkyyden kehittäminen  Perinteisestä tuotekehityksestä verkostoitumiseen ja kehittämiseen (Connect and Develop)  Johdon muuntumiskyvykkyys  Kollektiivinen oppiminen  Älyllisen ristipölytyksen areenat  Organisatoriset järjestelyt 3. Ideoiden luomisen menetelmät  Erilaisten ajatusmaailmojen törmäyttäminen  Yksilöluovuustyökalut  Ryhmäluovuustyökalut  Aloitelaatikko  Jatkuva parantaminen  Asiakaslähtöinen ideointi  Innointerrogatiivimenetelmä 4. Ideoiden arvioinnin menetelmät  Palautekyvykkyys  Ideoiden arvottaminen: välilliset ja välittömät vaikutukset  Reflektio: itse, pareittain ja pienryhmissä tehtävä sekä kollektiivinen reflektio  SWOT- analyysi  Aluesysteemi Innovaatiokyvykkyyden edistäminen

22 Innoklubi Vesa Harmaakorpi Innoklubin missio: –nostaa alueen innovaatiokulttuuri eurooppalaiselle huipputasolle selkärankanaan käytäntölähtöisyys sekä läpikulkeva avoimen innovaation ajattelutapa Pääviestit: –innovaatiot eivät ole (vain) t&k:ta eivätkä ne kuulu vain t&k-yksikölle –innovaatiot löytyvät eri alojen yhdistelystä –avoimen innovaatiotoiminnan (C&D-ajattelun) avulla voidaan nostaa merkittävästi t&k-toiminnan tuottavuutta Yritykset todistajina toisilleen: konkreettisia esimerkkejä tuloksista ja menestystarinoista Käytännön toiminta perustuu korkeatasoisiin, mutta käytännönläheisiin teemaworkshopeihin

23 Kummiprofessuuri- ja innovaatiopromoottorijärjestelmä Kummiprofessuuri- ja innovaatiopromoottorijärjestelmä on keskeisessä roolissa käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistämisessä. Se luo uudenlaiset toimintamallit koko suomalaisen korkeakoulutoiminnan alueellisen vaikuttamisen kehittämiseen.  Kummiprofessuuritoiminnan periaatteena on kytkeä voimakkaissa tutkimuskeskuksissa oleva osaaminen osaksi alueellista innovaatiojärjestelmää ja käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa.  Ammattikorkeakoulujen innovaatiopromoottorit ovat verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toimintatapojen asiantuntijoita, jotka työskentelevät aktiivisesti alueella toimivissa innovaatioprosesseissa ja he linkittävät jatkuvasti omien kummilaitostensa osaamista käynnissä oleviin innovaatioprosesseihin. Vesa Harmaakorpi

24 Resurssipohjainen tulevaisuudentutkimus Osana innovaatiostrategian toteuttamista alueella toteutetaan säännöllisin väliajoin resurssipohjaisen tulevaisuustutkimuksen keinoin teknologioiden ja toimintaympäristön muutoksen ennakointiprosessi. Prosessin kulku on seuraava: valitaan tarkasteltaviksi alueen kannalta keskeisimmät megatrendit ja teknologiaprosessit etsitään Delphi-metodilla huippuasiantuntijoiden avulla merkittävimmät toimintaan vaikuttavat heikot signaalit jalkautetaan nämä heikot signaalit yritysten innovaatioprosesseihin innovaatiosessioiden avulla Vesa Harmaakorpi

25 Yksityinen sektori Yritysten kehittäminen Klusterien kehittäminen Uusien yritysten synnyttäminen Julkinen sektori Palvelurakenteen uudistaminen Tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen Kolmas sektori Kansalaisyhteiskunnan kehittäminen Palvelurakenteen uusi mosaiikki ”Välittäjäorganisaatiot”: TYP, LAKES, TE-keskus, P-H:n liitto, seutuhallinto, PHKS… Innovaatiotyökalut Lamk Innovaatiokeskus Tahtotila Teknologiansiirto-osaaminen Tuotepaletti Tartuntapinnat Lamk laitokset Substanssiosaaminen Valmiudet käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan Lahden yliopistokeskus Tutkimustiedon siirtäminen Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Emoyliopistot Kummiprofessuurit Strategiset liittoumat Valmiudet käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan Innovaatiopromoottorit Aktiivinen tiedonsiirto

26 Mitä on saatu aikaan? Venture Cup –liiketoimintakilpailu 2007, kilpailutöitä eniten tuottaneet: – Ensimmäinen vaihe: 1. Pk-seutu, 2. Turku, 3. Lpr, 4. Lahti – Toinen vaihe: 1. Pk-seutu, 2. Turku, 3. Lahti – Kolmas vaihe: 1. Pk-seutu, 2. Lahti, 3. Turku LTYP:n yrityshautomo Suomen toiseksi suurin Otaniemen jälkeen vuonna 2007. Tekesin aluekehityspäällikkö Antti Heiskanen 5.12.2006: ”Lahdessa on nyt keksitty jotain todella uutta, koska ideoiden määrä alueella on sama kuin pääkaupunkiseudulla, vaikka alue on resursseiltaan paljon pienempi”. Professori Philip Cooke 30.11.2006: ”You are the leading region in the world in third generation innovation system models.” Jäsenyys Euroopan Network of Living Labs –verkostossa 2007 Helsingin elinkeinojohtaja Eero Holstila 12.11.2008 ”Ennen esimerkkinä innovatiivisesta alueesta mainittiin aina Oulu, nyt siinä roolissa on Lahti.” Vesa Harmaakorpi