Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Esitys aiheesta: "Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen"— Esityksen transkriptio:

1 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Pohjois-Savon kuntatalouspäivä Kuopio Valtion budjetti 2009 ja kunnat Valtionosuudet Kuntien rahoituksen riittävyys Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

2 Keskeisiä kuntien toiminnan muutospaineita
Väestön ikääntyminen: hoivatarve kasvaa (=sote-menot), BKT:n ja verotulojen kasvu hidastuu, pula osaavasta työvoimasta Väestö keskittyy muutamille kasvuseuduille, joissa ylikuumentumista. Asunto- ongelmista johtuen vaikeuksia työvoiman saannissa. Keskikokoisten kaupunkien asema vahvistuu? Muualla kasvavia ongelmia vääristyneestä ikärakenteesta, pahenevasta työvoimapulasta ja vajaakäyttöisestä infrasta sekä kuntien heikosta tulopohjasta. Energian säästötarve ja ilmastonmuutokseen vaikuttaminen muuttavat käyttäytymistämme syvällisemmin, kuin nyt kuvitellaan. Globalisaatio etenee, verokilpailu kovenee, alueiden välinen kilpailu kasvaa – maahanmuuton kasvu muokkaa Suomea monikulttuuriseksi Kuntien johtamisjärjestelmien ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien uudistustarve kuntien toimintaa tehostettava merkittävästi, vanhoilla tavoilla toimien emme kykene turvaamaan toimintakykyä Kuntien rooli palvelujen järjestäjänä sekä palvelujen markkinaehtoistuminen hallitusti turvattava! Timo Kietäväinen

3 Millä aikajänteellä pitäisi tarkastella toimintaympäristöän
haasteita ja millä aikajänteellä pitäisi toimia? 5 valtuustokautta Viisi (5) valtuusto- kautta pitää sisällään suurten ikäluokkien eläköitymisen ( ) ja 80- ikävuoden saavutta- misen ( ) 1,5 valtuusto- kautta 2008 Timo Kietäväinen

4 Kuntaliitokset ja niiden selvitykset, tilanne 12.8.2008
Pohjakartta on kuntarajojen mukainen. kokonaisten kuntien rajat on yhdistetty. © Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07. Kartan julkaisemisesta, sähköisestä jakelusta tai jälleenmyynnistä on sovittava erikseen Affecto Finland Oy:n kanssa. Kuntaliitos tapahtuvat kuntaliitokset on alleviivattu. Kuntaliitos Kuntaliitos Kuntaliitos Selvitetään kuntaliitosta Kokkola (Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava) Siikalatva (Kestilä, Piippola, Pulkkila, Rantsila) Oulu,Yli-Ii Kauhava (Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä, Kortesjärvi) Saarijärvi (Saarijärvi, Pylkönmäki) Oulu (Oulu, Ylikiiminki) Alajärvi (Alajärvi, Lehtimäki) Mänttä-Vilppula (Mänttä, Vilppula) Kurikka (Kurikka, Jurva) Seinäjoki (Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro) Kalajoki Jämsä (Jämsä, Jämsänkoski) Jyväskylä (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti) Himanka Sastamala (Vammala, Mouhijärvi, Äetsä) Ylöjärvi (Ylöjärvi, Kuru) Karttula Loimaa (Loimaa, Alastaro, Mellilä) Kuopio Joensuu (Joensuu, Eno, Pyhäselkä) Huittinen (Huittinen, Vampula) Savonlinna (Savonlinna, Savonranta) Ulvila Eura (Eura, Kiukainen) Nakkila Hämeenlinna (Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos) Rauma (Rauma, Lappi) Harjavalta Eura, Köyliö, Säkylä Kokemäki Pomarkku, Noormarkku Lahti, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Padasjoki Naantali (Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua) Masku (Masku, Askainen, Lemu) Pori, Noormarkku Rusko (Rusko, Vahto) Lappeenranta (Lappeenranta, Joutseno) Pöytyä (Pöytyä, Yläne) Kouvola (Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala) Länsi-Turunmaa (Parainen, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo) Hamina, Miehikkälä, Virolahti Kaarina (Kaarina, Piikkiö) *Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Liljendal Salo (Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo) Karjalohja, Lohja Kemiönsaari (Kemiö, Dragsfjärd, Västanfjärd) Raasepori (Karjaa, Pohja, Tammisaari) Lohja (Lohja, Sammatti) Timo Kietäväinen SLP

5 Kuntamäärän väheneminen kuntien yhdistymisissä vuosina 1965-2009
(1) 65 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 -1 -1 -1 -1 -1 -1 -2 -2 -2 -2 -3 -3 -3 -3 -3 -4 -4 -5 -8 -10 -11 -12 -15 -15 -20 -30 -29 -40 -50 -60 lkm Vuodesta 1964 vuoteen 2009 kuntamäärän kokonaisvähennys on 199 (-67) (1) vuosi 2009 on vielä avoinna, koska ministeriön erityisissä selvityksissä (2) on määräaika kolmen tai useamman kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (-93) kahden kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (-106) Timo Kietäväinen

6 Voimassa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyösopimukset Kotkan seudun kunnilla 2007, tilanne samanlainen muuallakin – miten johtaminen onnistuu? Yksi väri kuvaa yhtä sopimusta Miehikkälä Hamina Ruotsinpyhtää Virolahti Kotka Pyhtää Lähde: Seudun paras = Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon seudullinen kehittämishanke, väliraportti Timo Kietäväinen

7 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen - tilanne 4. 6
organisaatioiden lukumäärä vuonna 2007 (yli ja alle asukasmäärän organisaatiot) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioiden lukumäärä tulevaisuudessa kuntien toimeenpano- suunnitelmien ja lisäselvitysten mukaan 237 65 yli as. (27 %) yht. n. 112 172 yt-alueet n. 62 alle as. (73 %) n. 25 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki kunnat n. 50 Timo Kietäväinen

8 ERVA-yhteistoimintasopimus ja yhteistoimintaelin
Valtuustokausittaiset sopimukset Sh-piirin ky > Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus erva –tasolla; yhteistoimintaelin valmistelee; piirien toimielimet hyväksyvät; VN:n asetus ja perälauta neuvotteluoikeus Yo-sairaala- kunta Terveyspiirin ky Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma shp / terveyspiirissä; yhtäpitävät päätökset tai kuntien enemmistö; mukana sosiaalihuolto; Vn:n asetus iso kunta Yt-alue >20 000 iso kunta Peruskunta: rahoitusvastuu, verotusoikeus, vos Erityistason esh: erva-yhteis- toimintaelimet valmistelevat, th:n neuvottelukunta tekee ehdotuksen; Stm päättää TH:n neuvottelukunta antaa suosituksia muista erva-tehtävistä pienet kunnat pienet kunnat Timo Kietäväinen

9 Ammatillisen koulutuksen järjestäminen
54 kuntayhtymää ja 23 kuntaa koulutuksen järjestäjänä vuonna 2007 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja kuntayhtymien lukumäärä vuonna 2007 (yli ja alle asukas- määrän organisaatiot) Ammatillisen koulutuksen toimenpiteiden vaikutus kuntien toimeenpano- suunnitelmien mukaan (31.8.) 48 Esitetty toimenpiteitä väestöpohjan saavuttamiseksi Alle as. 29 24 * Mukaan laskettu vain kunnalliset organisaatiot ei yksityisiä eikä Kainuuta. Kunta voi kuulua tai olla kuulumatta yhteen tai useampaan amm. koulutuksen kuntayhtymään. Mukana myös pitkien etäisyyksien kuntia, jotka voivat poiketa väestöpohja- tavoitteesta. Timo Kietäväinen

10 YT-alueiden hallintomallit - tilanne 16.6.2008
isäntäkunta (124 kuntaa) kuntayhtymä (129 kuntaa) ei vielä tiedossa (22 kuntaa) © Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 SLP Timo Kietäväinen

11 Kuntien lukumäärät vuosikatteen suuruuden mukaan
Ko. vuoden kuntajaolla (pl. Ahvenanmaa) lkm Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Vuosikate < investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus. Timo Kietäväinen

12 Valtion -09 budjettiesitys ja kunnat
Budjettiesitys kokonaisuudessaan kutakuinkin neutraali Isoin auki oleva asia vammaispalvelulain uudistus, sen tarjoamat oikeudet ja niiden rahoitus – arvioerot kustannusvaikutuksista milj. € Verovähennysten lisäys on yhteensä 374 milj. € kuntien verotuloja vähentävä. Verovähennysten korotus korvataan täysimääräisesti kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korottamalla. Käytännössä valtionosuuksia tulee näin lisää kaikille kunnille n. 71 €/as. Verovähennysten kuntakohtaisesta kohtaannosta ei vielä tietoja Harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia on lisättävä budjettiin esitetyistä 15 milj. €:sta Timo Kietäväinen

13 Valtion toteuttamat leikkaukset ja kompensaatiot, milj. €
Vero- tuloista Valtion- osuuksista Indek- sistä Kustannus- ten jaosta Verotulojen menetyksestä Kust.jaon tarkistuksesta Menojen lisäyksistä Yhteensä Yhteensä - 1 693 412 - 2 105 - - 1997 202 420 - - 622 - - 1998 - 272 - - 272 - - 1999 236 74 - - 310 - - 2000 56 3 - - 59 - - 2001 93 - 71 - 164 - - 2002 120 - 55 - 175 50 - 50 2003 120 - 78 - 198 113 - 113 2004 - - 32 - 32 359 - 359 2005 - - 47 (3471)) 47 121 - 121 2006 - - 51 (2661)) 51 1283) 1894) 317 2007 - - 44 (1851)) 44 245) (1851)) 136) 37 2008 - 682) - - 25 1197) - - 119 2009 - 352) - - 78 3748) - - 374 Yhteensä 827 2 565 790 - 4 182 1 288 - 202 1 490 Kustannustenjaon tarkistus 485 M€, v maksettu 128 M€ 1) V leikkausta jäljellä 347, v maksettu 81 M€ V leikkausta jäljellä 266, v maksettu 81 M€ V leikkausta olisi jäljellä 185, mutta maksettu v verotuloina 2) Maksutulojen leikkaus 3) Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus 90 M€, metsäverotuksen siirtymäaika 30 M€ ja ansiotulovähennys 8 M€ 4) Työmarkkinatuki 182 M€ ja asumistuen omavastuuosuuden poistuminen 7 M€ 5) Ansiotulovähennys 17 M€ ja matkakuluvähennys 7 M€ 6) Asumistuen omavastuuosuuden poistuminen 13 M€ 7) Ansiotulovähennys 95 M€, eläketulovähennys 9 M€ ja työasuntovähennys 9 M€ 8) Työtulovähennys 236 M€, eläketulovähennys 131 M€, kotitalousvähennys 24 M€ ja Matkavähennyksen omavastuun korottaminen 17 M€ Timo Kietäväinen

14 Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet ja valtionosuudet, milj. euroa STM 1) kaikki laskennalliset kustannukset 2) kunnat ja kuntayhtymät 3) myös muut kuin rahoitusosuuden piiriin kuuluvat valtionosuudet 16 087 15 404 65,6 % OPM 67,3 % muutos 27 €/as. (6 972)1) (7 275)1) 6 3442) 6 6202) muutos 30 €/as. 32,7 % 34,4 % muutos 90 €/as. 41,9 % muutos 21 €/as. 41,7 % Timo Kietäväinen

15 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalvelubudjetti (Timo K: kehitysarviot ylioptimistisia ja erityisesti 2010 eteenpäin korkeintaan viitteellisiä) Prosenttia: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BKT, määrän muutos 4,9 4,5 2,8 1,8 2,2 2,0 1,9 Palkkasumman muutos 4,9 5,9 7,2 5,2 4,8 3,8 3,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 5,5 5,0 5,0 4,0 4,0 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,2 5,9 5,9 5,9 5,9 Kuluttajahintojen muutos 1,6 2,5 4,1 2,8 2,1 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,2 3,4 4,7 3,2 4,2 3,5 3,5 Valtionosuusindeksin muutos 2,4 2,0 5,2 3,9 4,2 3,5 3,5 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,6 5,3 3,7 5,1 4,0 4,0 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. 454 456 460 464 468 472 476 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Punainen luku = muuttujan arvoa on laskettu Peruspalveluohjelmasta Sininen luku = muuttujan arvoa on korotettu Peruspalveluohjelmasta Timo Kietäväinen

16 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € Lähde: Peruspalvelubudjetti 15
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € Lähde: Peruspalvelubudjetti (TK: verotulot ylioptimistisia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toimintakate -18,71 -19,78 -21,02 -21,98 -23,30 -24,49 -25,80 Verotulot 15,17 16,30 17,45 17,96 18,89 19,74 20,61 Käyttötalouden valt.os. 5,50 5,76 6,60 7,15 7,40 7,66 8,01 Muut rahoituserät, netto 0,15 0,11 0,11 0,10 0,10 0,09 0,08 Vuosikate 2,11 2,39 3,14 3,23 3,09 2,99 2,90 Poistot -1,78 -1,84 -1,89 -1,95 -2,01 -2,07 -2,13 Satunnaiset erät, netto 0,76 0,23 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 1,08 0,78 1,49 1,53 1,33 1,17 1,02 Tulorahoitus 1,87 2,09 2,94 3,03 2,89 2,79 2,70 Investoinnit, netto -1,75 -2,68 -3,10 -3,00 -3,00 -3,00 -3,00 Rahoitusjäämä 1) 0,12 -0,59 -0,16 0,03 -0,11 -0,21 -0,30 Lainakanta 8,41 9,01 9,36 9,46 9,66 9,96 10,36 Rahavarat 4,12 4,30 4,39 4,41 4,40 4,39 4,39 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Timo Kietäväinen

17 Kuntien verotulot vuosina 2006-2012, mrd
Kuntien verotulot vuosina , mrd. € Lähde: Peruspalvelubudjetti (TK: verotulot ylioptimistisia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Verolaji Kunnallisvero 13,13 13,97 14,94 15,43 16,27 17,02 17,80 Yhteisövero 1,25 1,47 1,62 1,60 1,65 1,72 1,78 Kiinteistövero 0,79 0,86 0,89 0,93 0,97 1,00 1,03 Verotulot yhteensä 15,17 16,30 17,45 17,96 18,89 19,74 20,61 Verotulot/BKT, % 9,1 9,1 9,1 9,0 9,1 9,1 9,2 Muutos, %: Kunnallisvero 6,2 6,4 7,0 3,3 5,4 4,6 4,6 Yhteisövero 7,5 17,8 10,0 -1,2 3,1 4,2 3,5 Kiinteistövero 8,3 8,9 3,6 4,5 4,3 3,1 3,0 Verotulot yhteensä 6,4 7,4 7,1 2,9 5,2 4,5 4,4 Tuloveroprosentti, keskim. 18,39 18,45 18,55 18,55 18,55 18,55 18,55 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03 Timo Kietäväinen

18 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. € Lähde: Peruspalvelubudjetti (Timo K: kehitysarviot ylioptimistisia ja erityisesti 2010 eteenpäin korkeintaan viitteellisiä) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toimintamenot yht. 27,52 28,90 30,66 32,21 34,03 35,78 37,60 - Palkat 12,79 13,33 14,16 14,87 15,77 16,54 17,35 - Muut henkilöstömenot 3,99 4,22 4,43 4,53 4,72 4,93 5,15 - Ostot 8,50 9,09 9,73 10,46 11,14 11,86 12,63 - Muut toimintamenot 2,24 2,26 2,34 2,35 2,40 2,45 2,47 Korkomenot 0,27 0,36 0,40 0,40 0,41 0,42 0,44 Investoinnit 3,55 3,79 4,00 3,90 3,90 3,90 3,90 Yhteensä 31,34 33,06 35,06 36,51 38,34 40,10 41,94 Muutos-%: Toimintamenot yht. 4,6 5,0 6,1 5,0 5,7 5,1 5,1 -Palkat 3,3 4,2 6,2 5,0 6,0 4,9 4,9 -Ostot 7,3 6,9 7,0 7,5 6,5 6,5 6,5 Menot yhteensä 5,4 5,5 6,1 4,1 5,0 4,6 4,6 Timo Kietäväinen

19 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1991-2012, mrd. € (käyvin hinnoin)
Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Timo Kietäväinen

20 Kunnallisveroprosentti
% Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin pysynyt likimain samana. Efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksettavan kunnallis- veron suhde ansiotuloihin) Timo Kietäväinen

21 Kuntien vuosikatteet %:a poistoista 1997-2007
Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) % Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

22 Kuntien vuosikatteet %:a poistoista 1997-2007
Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

23 Kuntien vuosikatteet maakunnittain
Vuosikate %:a poistoista Koko maa: 2006 2007 Uusimaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Lappi Keski-Suomi Pohjois-Savo Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

24 Kuntien vuosikatteet %:a poistoista 2006 ja 2007
Pohjois-Savon kunnissa Keitele Vesanto Lapinlahti Tervo Vieremä Siilinjärvi Tuusniemi Kaavi Leppävirta Kiuruvesi Iisalmi Nilsiä Varkaus Kuopio Sonkajärvi Rautalampi Rautavaara Suonenjoki Varpaisjärvi Juankoski Karttula Pielavesi Maaninka Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

25 Vuosikate, poistot sekä investoinnit
Pohjois-Savo yhteensä, €/as. Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

26 Vuosikate, poistot sekä investoinnit
Ylä-Savon seutukunta, €/as. Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

27 Vuosikate, poistot sekä investoinnit
Kuopion seutukunta, €/as. Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

28 Vuosikate, poistot sekä investoinnit
Koillis-Savon seutukunta, €/as. Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

29 Vuosikate, poistot sekä investoinnit
Varkauden seutukunta, €/as. Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

30 Vuosikate, poistot sekä investoinnit
Sisä-Savon seutukunta, €/as. Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

31 Kuntien toimintakatteet (itseisarvo) 1997-2007, €/as.
Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

32 Kuntien verotulot + käyttötalouden valtionosuudet1)
, €/as. €/as. Lähde: Tilastokeskus 1) Valtionosuudet sisältävät kuntakohtaistetut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (lähde: OPM), työllistämistuet sekä muut tuet ja avustukset valtiolta Timo Kietäväinen

33 Kuntien lainakanta 31.12.1997-2007, €/as.
Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

34 Kuntien lainakanta maakunnittain
vuosien lopussa, €/asukas Koko maa: 2006 2007 Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kainuu Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Lappi Etelä-Savo Kymenlaakso Ahvenanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

35 Pohjois-Savon kunnissa
Kuntien lainakanta Pohjois-Savon kunnissa Koko maa: Tuusniemi Leppävirta Kaavi Iisalmi Sonkajärvi Karttula Maaninka Tervo Pielavesi Kuopio Lapinlahti Varpaisjärvi Vesanto Siilinjärvi Keitele Kiuruvesi Juankoski Vieremä Suonenjoki Varkaus Rautalampi Nilsiä Rautavaara Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

36 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 1997-2007, €/as.
Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

37 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 31.12.2007 Pohjois-Savon kunnissa
Koko maa: Tuusniemi Sonkajärvi Lapinlahti Leppävirta Kiuruvesi Tervo Maaninka Siilinjärvi Kuopio Keitele Juankoski Varpaisjärvi Iisalmi Vieremä Nilsiä Karttula Kaavi Rautalampi Vesanto Pielavesi Rautavaara Suonenjoki Varkaus Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

38 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Uusi työryhmä asetettu selvittämään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista Toimikausi Tätä edelsivät työryhmät: päättynyt (raportti SM 52/2006) päättynyt asetettu (väliraportti SM ) Jatkoa asetetulle työryhmälle Valmistelu puitelain 11 §:n linjausten mukaan tavoite edelleen yksinkertainen ja läpinäkyvä valtionosuusjärjestelmä ja hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen huomioon hallitusohjelman kirjaukset ja kehyspäätöksen lausumat tehtäviin muutoksia ja tarkennuksia, voimaan , jolloin myös voimaan uusien ja laajennettujen tehtävien 50 % valtionosuus Timo Kietäväinen

39 Valtionosuusuudistuksessa esillä olevia asioita
Peruskysymys: ellei uudistuksen yhteydessä lisää rahaa on heikon kuntien talouden korjaaminen vaikeaa Perusongelma: kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmässä tasataan laskennalliset kustannukset/as, mutta verotulot/as vain tasausrajaan saakka Opetuksen ylläpitäjäjärjestelmä (hao kirjaus) ja asukaskohtaisten omarahoitusosuuden ongelma opetuksen valtionosuuksissa Järjestelmä saatava kuntaliitosten suhteen neutraaliksi: verotulotasaus, olosuhdetekijät (erit. saaristoisuus ja harva-asutus kertoimesta as-kohtaisiksi?), verkostolukio jo ratkaistu Verotulotasaus: tasausraja, sen kannustavuus, tasauslisä ja -vähennys Olosuhdetekijät erityisesti harva-asutus, syrjäisyys, kaupungistuminen Ikärakennetekijät, sairastavuus ja niiden paino mm. elinajan vaihtelu Laskennallisia kuvaavien tekijöiden lukumäärä ja niiden painot mm. ulkomaalaisväestö, vammaiset, päivähoidon kerroin Tarvitaanko harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia ja miten paljon Yhden putken malli ja sen budjetointi Timo Kietäväinen

40 Yhden putken valtionosuusmalli
Valtionosuuksien yhdistäminen, ns. yhden putken mallin hahmotelma Yhden putken valtionosuusmalli Terveydenhuolto - ikärakenne - olosuhdetekijät Sosiaalihuolto - ikärakenne - olosuhdetekijät Opetus- ja kulttuuritoimi - esi- ja perusopetus - ikärakenne - olosuhdetekijät - kirjasto, kulttuuri ja taiteen perusopetus - asukaspohjaisuus Laskennalliset kustannukset Kuntien tasasuuruinen omarahoitusosuus Kuntien valtionosuus + Kuntien verotulojen huomioiminen Timo Kietäväinen

41 Mihin päädytään 2015, kun halutaan pärjätä?
Kuntien määrä vähenee 2015 mennessä runsaaseen 250 ( ja nyt 415), yhteistoimintarakenteet selkeytyneet Uusia palvelutuotantoprosesseja laajasti käytössä, tietotekniikkaa hyödynnetään ennakkoluulottomasti Kunnat säilyttäneet palvelujen järjestäjän roolin Yksityisen sektorin rooli kuntapalvelujen tuottajina kasvanut ja palvelusetelijärjestelmän käyttö laajentunut, ppp-mallit Yleisemminkin asiakaslähtöisyys lisääntynyt Kunnallinen itsehallinto: kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja kunnan luottamushenkilöorganisaation roolit ja kuntajohtaminen uudistuneet Valtion kuntapolitiikka toimii kokonaisuutena, yli sektorirajojen Timo Kietäväinen

42 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa
NEUVONTAPALVELUT VERKOSTOTUKI KOULUTUS JA KONSULTOINTI SÄHKÖISET UUTISKIRJEET TUTKIMUKSET JA OPPAAT KIITOS MIELENKIINNOSTA! Lisätietoja: Timo Kietäväinen