Sisäilmaongelmat OAJ Kanta-Häme

Esitys aiheesta: "Sisäilmaongelmat OAJ Kanta-Häme"— Esityksen transkriptio:

1 Sisäilmaongelmat OAJ Kanta-Häme
ALUEELLISET YHTEISTOIMINNAN NEUVOTTELUPÄIVÄT Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija, tutkimuspäällikkö Suomen Sisäilmakeskus Oy

2 Sisältö Uusimmat tutkimukset (Eduskunta, OAJ)
Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat Käsitteistöä Millaista on hyvä sisäilma Mutta, kun ongelmia syntyy… - mikä sisäilman pilaa, ongelmien aiheuttajia, ympäristöyliherkkyys Sisäilmaongelmien selvittäminen ja niiden vaikeudet Työsuojelu Sisäilmatyöryhmä Selvitysvaiheet ja toiminta Korjaaminen Tulevaisuus EH

3 ”Eduskunnan syksyn puheenaihe” - hometta
”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat” Eduskunnan tarkastusvaliokunnan neljäs tutkimusjulkaisu (julkaistu ) Työterveyslaitoksen tutkimus ajalla 12/ /2012) ”Sisäilman huono laatu on yksi Suomen suurimmista ympäristöterveysongelmista” EH

4 Tutkimuksen tarkoitus
Tuottaa päätöksen tekijöille: tietoa, johon pohjautuen mahdollista vähentää rakennusten kosteus- ja homeongelmia uutta tietoa ongelmien syistä, niiden laajuudesta ja vaikutuksista EH

5 Tutkimuksen tarkoitus
Arvioida: mm. koulujen osalta vaurioiden yleisyys taloudellinen merkitys Selvittää: terveydellinen merkitys Esittää: keskeisimmät jatkotoimenpiteet EH

6 Kosteus- ja homeongelmat
Merkittävä yhteiskunnallinen ongelma Terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset mittavia Paljon tehtävää ennen kuin ollaan edes tyydyttävällä tasolla Oireista ja sairauksista syntyy merkittäviä kustannuksia Ellei terveydellisiin haittoihin puututa ajoissa > kriisejä työyhteisöissä EH

7 Koulujemme ongelmat Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta (n. 434 milj.m²) 85 % asuin- ja 15 % muita rakennuksia koulurakennuksissa 24 %:ssa kosteus- ja homevaurio 2/3:ssa kouluista on sisäilmaongelma 12-18 %:ssa kouluja ja päiväkoteja on merkittävä kosteus- ja homevaurio n – henkilöä ko. rakennuksissa (12 – 26 %:ssa opetus- ja hoitoalan rakennuksia) EH

8 Havaitut päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat (OAJ)
riittämätön ilmanvaihto 82 % ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöt 62 % kosteus- ja vesivahingot rakennuksessa 55 % ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen huollon epäsäännöllisyys ja huollon puutteet 34 % terveydelle haitalliset epäpuhtaudet rak.materiaaleista tai iv-järjestelmästä 31 % rakennusvirheistä johtuvat 30 % mikrobikasvusto 21 % EH

9 Mikä on merkittävä kosteus- ja homevaurio?
Vähäistä laajempi rakenteellinen vika > haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemialisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä EH

10 Haitallinen altistuminen on todennäköistä
kun rakennuksessa näkyy kosteus- ja homevaurioita pinnoilla, materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa todetaan mikrobikasvustoa, ilma- ja pölynäytteissä on todettu poikkeavaa altistetta, tilat ovat selvästi alipaineiset, vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta on ilmayhteys. EH

11 Kustannuskysymys? Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso 23 – 953 milj. € (oireet, sairaudet, tutkiminen, työkyvyn menetys, työtehon lasku ym.) EH

12 Koulut vuodelle 2013 valtion budjetissa on esitetty homekoulujen korjauksiin 58 milj. € OAJ:n tutkimuksen mukaan tarvittaisiin milj. €/v korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja n kpl (OAJ) 4 % opettajista siirretty toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveysoireiden vuoksi / kahden viimeisen vuoden aikana ammattitautiprosessi 1,7 %:lla EH

13 Käsitteistöä Sisäilma: ilma, jota rakenteet rajaavat Sisäilmasto: sisäilman epäpuhtaudet, ilmanvaihto-järjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö: sisäilmasto, valaistus, ääni, ergonomiset tekijät, käytettävyys, turvallisuus ymv. EH

14 Hyvä sisäilma, TSL 26 § ”Sisäilman tulee olla puhdasta, eivätkä
- lämpötila, - kosteus, - melu, - ilmanvaihto, - valo, säteily, - mikrobit ym. vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa sisätiloissa oleskeleville” EH

15 Hyvä sisäilma ” Sisäilma on laadullisesti hyvää, kun
tilaa käyttävät ovat tyytyväisiä siitä ei aiheudu terveyshaittaa” (Kari Reijula ja Tari Haahtela, 1997) EH

16 Laadukas sisäympäristö
- tukee toimintojen ja työn optimaalista sujumista <> tilojen käyttäjät ovat tyytyväisiä sisäympäristöön - edistää tilojen käyttäjien hyvinvointia - on tärkeä tuotantotekijä säilyttää rakennuksen arvon estää sairauksien syntymistä on viihtyvyystekijä EH

17 TSL 1 § Terveyshaitalla tarkoitetaan esim. asuinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa sairautta tai terveyden häiriötä. Terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista.” (Asumisterveysohje 2003) EH

18 Mikä pilaa sisäilmaa käyttäjät /ihminen itse huono siivoustaso
huono kiinteistön huoltaminen rakenteiden/rakennuksen luonnollinen vanheneminen EH

19 Mikä pilaa sisäilmaa riittämätön ilmanvaihtuvuus
vuotoreitit rakenteista huono kosteuden hallinta > kosteusvauriot > mikrobikasvusto materiaalien päästöt EH

20 Ongelmia aiheuttavia tekijöitä
Rakennus ja sen rakenteet virheelliset rakenneratkaisut (suunnittelu) -> eri aikakaudet, erilaiset ongelmat virheelliset toteutukset (rakennusvirheet) virheelliset materiaalivalinnat > materiaalipäästöt EH

21 Ongelmia aiheuttavia tekijöitä
Virheelliset käyttötottumukset ihminen ja ihmisen toiminta Puutteellinen huolto Rakennuksen ikä (tuhohyönteiset) EH

22 Rakennus ”sairastaa” > mikrobikasvusto (”homeet”) > hajut
Kosteusvauriot > mikrobikasvusto (”homeet”) > hajut Mikrobien kasvuedellytykset - kosteus, RH 65 – 95 % - ravinteet, (riittää pöly betonin pinnalla) - lämpö, ºC (nopeinta ºC ), sietää kuivuutta EH

23 Rakennus ”sairastaa” Mikrobikasvusto
tuottaa kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia sekä aineenvaihduntatuotteita (hajuna > limakalvoärsytyksiä) homesienet ja jotkut bakteerit tuottavat itiöitä (1- 10 µm) pienimmät itiöt (pitkään ilmassa) ja hiukkaset (itiöitä pienempiä) kulkeutuvat syvälle hengitysteihin suuremmat itiöt laskeutuvat nopeasti ja jäävät hengitysteiden yläosiin hiukkaset sisältävät mm. bakteerien endotoksiineja, allergeeneja ja toksiineja (KTL, koulurakennusten kosteus- ja homevauriot) EH

24 Rakennus ”sairastaa” Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC, VOC)
- peräisin materiaalista tai sen hajoamisesta - kastunut muovimatto! - rakennus- ja sisustusmateriaalit - liimat, maalit, lakat, hartsit, tasoitteet, muovit, puu, huonekalut, verhot >ärsytysoireita EH

25 Rakennus ”sairastaa” Kemialliset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet
Asbesti, formaldehydi, ammoniakki, häkä, styreeni, sisäilman hiukkaset Hiilidioksidi - jos yli mg/m³ (1500 ppm), ei ole TsL:n edellyttämällä tasolla, ulkoilma n. 350 ppm >väsymys, päänsärky, työskentelytason huononeminen EH

26 Rakennus ”sairastaa” Puutteellinen /huono ilmanvaihto
- hallitsematon korvausilma - alipaineisuus - vuotoilmareitit > epäpuhtaudet - järjestelmän puhtaus, säätö > tunkkaisuus, huono sisäilman laatu, hajut > vetoisuus, melu, lämpötilan vaihtelut > pölyisyys, muut epäpuhtaudet(kuidut) EH

27 Rakennus ”sairastaa” Fysikaaliset olot Huoneilman lämpötila ja veto - yleensä viihtyvyyshaitta Huoneilman kosteus / kuivuus liika kuivuus> ärsyttää limakalvoja liika kosteus > mikrobit > ongelmat Rakennekosteus > rakennevauriot EH

28 Rakennus ”sairastaa” neljä vuodenaikaa
vaihtelevat sääolosuhteet, runsaat sateet, lumi, jää maaperän kosteus EH

29 Rakennus ”sairastaa” Viemärikaasut Pieneliöt (mm. tuhohyönteiset,
amebat) Kuidut Radon, otsoni Tupakan haju Huono siivouksen yleistaso EH

30 Entä ihminen ? Kokee viihtyvyyshaittaa (hajut!) Toimintakyky laskee
Oireilee Sairaudet ilmenevät Ammattitaudit EH

31 Ympäristöyliherkkyys
”Useaan ympäristössä vähäisessä määrin olevaan aineeseen samanaikaisesti kohdistuva yliherkkyys” (monikemikaali-yliherkkyys-määritelmä) Ympäristöyliherkkyyttä ei ole virallisesti määritelty. Altisteita: mm. kemialliset yhdisteet, hajusteet, hometoksiinit, liimat, lakat, homeet ja sähkömagneettiset kentät. Oireita: päänsärky, unihäiriöt, nivelsäryt, mielialan vaihtelut, hermostuneisuus, silmien kirvely, hengenahdistus ja muut hengitystieoireet. EH

32 Sisäilmaongelmien selvittäminen
Alustavat selvitystyöt - tilojen käyttötarkoitus - kohteen tausta(lähtö-)tietojen selvitys - piirustusten/asiapapereiden läpikäynti - riskirakenteiden tunnistaminen - ilmanvaihtojärjestelmän selvittäminen - käyttäjähaastattelut - huoltohenkilöstön haastattelut EH

33 Tutkimukset kohteessa
Sisäilmastokysely (oire- ja olosuhdekysely, Örebro) Kohteen läpikäynti - havainnot Kuntotutkimukset (rakenteiden avaukset) Näytteiden ottaminen Mittaukset Tulosten analysointi – raportointi Jatkotoimenpiteet > korjaukset (puhtaustaso!) Seurantamittaukset EH

34 Sisäilmaongelmien/rakennusten terveyshaittojen selvittämisen vaikeudet
- ongelmat moninaisia (ei yhtä ratkaisua) - selvittäminen vaatii moniammatillista osaamista - terveydenhuollon tiedot puutteellisia - ei terveysperusteisia raja-arvoja (viitearvoja) - taloudelliset seikat, raha - juridiset seikat - ammattitaitoisten tutkijoiden puute EH

35 Ongelmien ratkaiseminen
Moniammatillinen yhteistyö - tilojen käyttäjät - kiinteistön hallinta- ja huoltohenkilöstö - työsuojeluhenkilöstö - terveydensuojeluviranomainen - asiantuntijaorganisaatiot (sisäilma-asiantuntija) - työterveyshuolto - muita sidosryhmiä (vanhemmat) EH

36 Työsuojelu Työsuojelupäällikkö vastaa työpaikan työsuojelunäkökohdista työnantajan edustajana Työsuojeluvaltuutettu toimii henkilöstön edustajana ja työsuojelun asiantuntijana työpaikalla Työsuojeluasiamies avustaa työsuojeluvaltuutettua (tietyn toimialueen) henkilöstön valitsemana edustajana Seuraa toimenpiteiden etenemistä ja tiedottaa EH

37 Sisäilma(työ)ryhmä Esim. kuntatasolla - koordinoiva sisäilmaryhmä
- ohjauksellisia tehtäviä - kehittää yleisiä toimintatapoja - antaa yleisiä suosituksia (hyväksyttävät toimintatavat) - seuraa sisäilmaongelmien määrää ja vakavuutta - ottaa kantaa kiinteistöjen ylläpitoon yleisellä tasolla EH

38 Sisäilmatyöryhmän jäsenet
työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu työterveyshuollon edustaja(t) kiinteistönpidon edustaja(t) - käyttäjien edustaja (esimies) työntekijöiden edustaja ulkopuolinen asiantuntija EH

39 Sisäilmatyöryhmä EH

40 Sisäilma(työ)ryhmä Laajoissa ongelmissa
- kohdekohtainen sisäilmaryhmä mm. - huolehtii prosessin suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta etenemisestä - tekee prosessia koskevat päätökset yhdessä - vastaa yleensä seurannasta - alustavat tilannearviot - asettaa tavoitteet - huolehtii tiedonkulusta EH

41 Sisäilma(työ)ryhmä Pienet kunnat yksi sisäilmaryhmä
kuntien yhteiset sisäilmaryhmät Isot kunnat /laitokset - virastotasoiset sisäilmaryhmät EH

42 EH

43 Sisäilmasto-ongelman selvittäminen etenee vaiheittain oheisen kaavion mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tilaaja palkkaa selvitysten vetäjän, joka kerää kohteen taustatiedot ja tekee kohteessa arviointikäynnin. Samanaikaisesti terveydenhuollon ammattilainen tekee kohteessa oire- ja sisäilmastokyselyt terveysongelman laajuuden selvittämiseksi. Joskus ongelman syy voi selvitä jo ensimmäisessä vaiheessa. Mikäli näin ei käy, selvitysten vetäjä laatii tutkimussuunnitelman. Rakennuksen taustatietojen ja koettujen oireiden perusteella suunnitelmaan sisällytetään ne kuntotutkimukset, selvitykset ja mittaukset, joiden avulla ongelman syy (tai syyt) selviää. EH

44 Alustavan kustannusarvion laadinta, hankesuunnitteluvaihe
Selvitysvaiheen vetäjä valitsee yhdessä tilaajan kanssa tarvittaville tutkimuksille ja mittauksille pätevät tekijät ja tästä tekijäjoukosta muodostuu monialainen konsulttiryhmä. Kuntotutkimusten ja mittausten pohjalta selvitysvaiheen vetäjä tekee yhteenvedon rakennuksen ongelmista ja yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa arvioi eri ongelmien merkityksen koettuihin haittoihin nähden. Lopputuloksena syntyy korjaustarveselvitys, jossa eri korjaukset on asetettu kiireellisyysjärjestykseen. Jos työpaikalle on perustettu sisäilmaryhmä, niin suunnittelu, eteneminen ja päätöksenteko tehdään yhteistyössä sen kanssa. Alustavan kustannusarvion laadinta, hankesuunnitteluvaihe EH

45 Kolmannessa vaiheessa selvitysvaiheen vetäjä siirtää saadut tulokset korjaussuunnittelijoiden
tietoon, ja valvoo, että löydettyjen sisäilmasto-ongelmien korjaukset suunnitellaan sekä toteutetaan oikein. Selvitysvaiheen vetäjä organisoi myös korjausten onnistumisen seurannan. Seuranta mitoitetaan ongelman laajuuden ja vaikeusasteen mukaan. Aikaa selvitystyöhön kuluu tyypillisesti 1-6 kuukautta ongelman laajuudesta riippuen. Viestintä ja tiedonkulun varmistaminen eri ryhmien sisällä ja ryhmien välillä sekä tilojen käyttäjien kanssa ovat osa selvitysvaiheiden suunnitelmallista toteutusta. EH

46 Korjaaminen Sisäilmaongelmien korjaaminen on vaikea prosessi sekä
hallinnollisesti että käyttäjien kannalta. Tärkeää, että ongelmat korjataan kerralla kuntoon! Herkistynyt henkilö ei välttämättä voi palata edes korjattuun rakennukseen! EH

47 Tulevaisuus-esitys eduskunnan talousvaliokunnan teettämässä julkaisussa
lainsäädännölliset muutokset aluehallintoon kuntien sisäilma-asioita ohjaavia ja neuvovia erityisasiantuntijoita osa rakennusten hankintahinnasta vuosittain kunnossapitokustannusten ennakointiin ennaltaehkäisevä ja ennakoiva kiinteistönpito valtion tukijärjestelmistä ei tukia korjausvelvoitteet laiminlyöville kouluttautuminen ja pätevyysvaatimukset EH

48 Tulevaisuus kosteus- ja homevaurioituneet rakennukset, työterveyshuollon ja työsuojelun uusi haaste ennalta ehkäisevän työn merkitys syiden selvittäminen, opitun hyödyntäminen EH

49 Hyvä sisäilma Ei tunkkaisuutta Ei poikkeavia hajuja
Ei liian kylmä / kuuma / kuiva / kostea ilma Ei vetoa Ei epäpuhtauksia (kuituja, huone- ja katupölyä, mikrobeja, kemiallisia yhdisteitä) Ei korkeaa hiilidioksidipitoisuutta Ei tupakanhajua Ei melu- tai valohaittaa EH

50 Mistä tietoa Kansalaisille:
Ympäristöministeriön kosteus ja hometalkoot EH

51 EH

52 EH

53 EH

54 EH

55 Ohjeita Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku, Ratu-kortti Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevaurio-korjausten jälkeen. Kosteus- ja hometalkoot (YM) Mikrobi- ja hajuvaurioituneen arkisto-materiaalin puhdistamisen onnistumisen arviointi (Kallinen M. ,4/2010) ohjeen pohjana on ollut Työterveyslaitoksen ohje "Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus kosteus- ja homevaurioiden korjausten jälkeen". Puhdistusmenetelmien kehittyminen ja niihin liittyvä uusi tieto on päivitetty tähän ohjeeseen Työterveyslaitoksen ja Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n toimesta. Ohje on tarkoitettu kohteisiin, joissa on ollut merkittäviä ja laajoja kosteus- ja homevaurioita. Ohjeessa käytetään sana home, jolla viitataan kuitenkin rakennuksessa esiintyvään kosteusvauriomikrobistoon kokonaisuutena EH

56 Lähdeaineistoa ja julkaisuja
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012 Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen – Opetushallitus 2008 Ympäristö ja terveys lehti , Opetusalan sisäilmaselvitys 2012 Asumisterveysopas 2009 (Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen soveltamisopas) Home- ja terveys, 2010, LT Tuula Putus Sisäilman hyväksi, -toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen, 2/2008, Kansanterveyslaitos Laadukas sisäympäristö, Työterveyslaitos EH

57 Suomen Sisäilmakeskus Oy
Luotettava ja puolueeton rakennusterveyden asiantuntija Espoo- Lahti – Kuopio - Joensuu puh Suomen Sisäilmakeskus on terveellisen sisäilman asiantuntija. Tarjoamme puhtaaseen sisäilmaan liittyviä kokonaisvaltaisia palveluita rakennusten suunnitteluvaiheesta, tutkimuksiin sekä ongelmanratkaisuihin. Lisäksi järjestämme alan koulutusta sekä olemme mukana kehityshankkeissa. EH