ITÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VALMISTELIJAT

Esitys aiheesta: "ITÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VALMISTELIJAT"— Esityksen transkriptio:

1 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 - 2013

2 ITÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VALMISTELIJAT
Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta –kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

3 ITÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN SISÄLTÖ
1. JOHDANTO 2. ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 4. TOIMINTALINJAT 4.1. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen 4.2. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 4.3. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 4.4. Toimintalinja 4: Tekninen tuki 5. RAHOITUSSUUNNITELMA 6. VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA 7. OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ 8. VIESTINTÄ LIITTEET

4 1. JOHDANTO 1.1. Säädösperusta ja ohjeet
Eurooppa-neuvoston rakennerahastoja koskeva ratkaisu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus Itä-Suomessa on ohjelmakaudella yhteensä 366 milj. euroa. Itä-Suomen alueellinen EAKR-toimenpideohjelma kattaa Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. 1.2. Valmisteluprosessi Laajassa yhteistyössä maakunnissa ja maakuntien kesken. Maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi (SOVA) –prosessi Ennakkoarviointi

5 2. ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT
Itä-Suomessa asui vuoden 2005 lopussa n ihmistä. Alueen pinta-ala on km2 ja asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet Väestö vähenee ja ikääntyy Työttömyysaste on korkea Talouden kehittyy muuta Suomea hitaammin ja alueen sisäiset erot ovat kasvaneet Yritysten määrä on kasvanut hitaasti Yrittäjyyden ongelmina yrittäjyysperinteen ohuus ja eläkkeelle siirtyvien yrittäjien vaikeudet löytää yritykselleen jatkajaa Osaamispääoman kerryttäminen Kriittisiä kehitystekijöitä korkeakoulujen kansainvälistyminen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittäminen. Optio Itä-Suomella on sijaintiinsa Venäjän rajalla liittyvä optio.

6 TYÖPAIKKOJEN KEHITYS ITÄ-SUOMESSA

7 ARVONLISÄYKSEN KEHITYS ITÄ-SUOMESSA

8 Suomen TEN-verkko ja Itä-Suomen liikenneverkko

9 3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA
Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

10 3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA
3.1. Lähtökohdat Maakuntasuunnitelmat ja –ohjelmat Euroopan unionin perustamissopimus Euroopan Unionin koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat 2007 – Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka Lissabonin strategian kansallinen toimenpideohjelma Suomen kansallinen rakennerahastostrategia Suomen ESR –strategia Euroopan alueellisen yhteistyön tavoite(tavoite 3) ja Naapuruus–instrumentin (ENPI) ohjelma Suomen maaseudun kehittämisstrategia Elinkeinokalatalouden strategia Kansalliset aluepoliittiset erityisohjelmat (osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma).

11 3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA
3.2. Kokemukset ja arvioinnit rakennerahastokaudelta 2000 – 2006 Alueiden kokemukset ja hyvät käytännöt Tavoite 1 –ohjelman väliarvioinnin ajantasaistamisraportissa esitetyt kommentit yritystoiminnan toimialoittaiseen kehittämiseen Tavoite 1 –ohjelman väliarvioinnin ja väliarvioinnin ajantasaistamisen suositusten huomioonottaminen uuttaa ohjelmaa laadittaessa Väliarvioinnin ajantasaistamisen yleisten suositusten huomioonottaminen 3.3. Ennakkoarvioinnin suositusten huomioon ottaminen

12 3.4. ITÄ-SUOMEN SWOT–ANALYYSI
VAHVUUDET HEIKKOUDET - Huippuosaamista ja - Syrjäinen sijainti ja huono kärkiyrittäjyyttä saavutettavuus - Hyvän työvoiman saatavuus - Vähän kasvuyrityksiä - Kattava koulutusjärjestelmä kapea yrityspohja - Toimivat palvelut ja infrastruktuuri - Yritysten alhainen t&k -panostus - Monipuolinen kulttuuri - Yritysten verkostoituminen vähäistä - Hyvä ja väljä ympäristö - Osaamisaukot - Luonto ja luonnonvarat - Rakenteellinen työttömyys - Aluetalouden yksipuolisuus - Harvan asutuksen lisäkustannukset MAHDOLLISUUDET UHKAT - Luonnonvarojen ja luonnonarvojen - Väestön ikääntyminen hyödyntäminen - Yrittäjien ja osaajien eläköityminen - Alueen oman osaamisen ja innovaatio- ja poismuutto toimintojen vahvistaminen ja - Työvoiman tarjonta vähenee varsinkin hyödyntäminen luvulla - Palveluiden työllistävyys ja palvelu- - Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu yrittäjyys Alue- ja kuntatalouden heikkeneminen - Kansainvälistymisen ja viennin lisääminen - Rakennetun ympäristön rappeutuminen - Venäjä –yhteistyö ja maaseudun autioituminen - Bioenergian hyödyntäminen - Palvelujen heikentyminen - Verkostoituminen, uudet kumppanuudet - Ulkomaisen työvoiman käyttö - Muuttotase positiiviseksi

13 3.5. STRATEGIA JA SEN PERUSTELUT
Itä-Suomen kehittämisstrategian ydin 1. Kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset 2. Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen elinympäristö 3. Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima

14 3.5. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA

15 3.6. Itä-Suomen EAKR-ohjelman tavoiteindikaattorit

16 3.6. Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet

17 3.7. HORISONTAALISET TEEMAT
Kestävä kehitys Yhtäläiset mahdollisuudet Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen Verkostoituminen ja kumppanuus

18 3.8. EAKR-ohjelman ja muiden ohjelmien yhteensovitus
ESR –ohjelma Maaseudun kehittämisohjelma Kalatalouden kehittämisohjelma Muut EU-ohjelmat EAKR-asetuksen artiklojen 4 ja 10 soveltaminen

19 4. TOIMINTALINJAT 4.1. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen
4.2. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 4.3. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 4.4. Toimintalinja 4: Tekninen tuki

20 4.1. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen
Tavoitteet Elinkeinopohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen Innovatiivisten, elinkelpoisten ja kasvukykyisten yritysten syntyminen Teollisten ja palvelualan yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen Yritysten kasvumahdollisuuksien turvaaminen Yritysten innovaatiotoiminnan lisääminen ja innovatiivisten liiketoimintojen kehittäminen Yritysten innovaatioprosessien tehostaminen Markkinaehtoisten yrityspalveluiden ja palveluyrittäjyyden lisääminen Uusien markkinalähtöisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaaminen Kestävän kehityksen huomioon ottaminen yritystoiminnassa Tuottavuuden kohottaminen Vientikaupan kehittäminen.

21 4.1. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen
Määrälliset tavoitteet

22 TL 1, Painopisteet (1/2) Yrittäjyyttä ja uusien yritysten perustamista edistetään kannustamalla yrittäjyyteen ja tehostamalla yrityksen perustamista suunnittelevien neuvontaa tukemalla aloittavien yritysten kehittämishankkeita edistämällä alkavien yritysten kansainvälistymistä edistämällä alkavien yritysten rahoituksen järjestämistä (mm. alueelliset pääomarahastot) edistämällä sukupolvenvaihdoksia yrityksissä edistämällä naisyrittäjyyttä edistämällä palveluyritysten syntymistä; painopisteinä palveluyritysten kehittämisessä ovat erityisesti yritystoiminnan palvelut, matkailupalvelut, terveys-/hyvinvointipalvelut sekä kulttuuri- ja sisältöliiketoiminta.

23 Kasvuhakuisten yritysten kilpailukykyä kehitetään
TL 1, Painopisteet (2/2) Kasvuhakuisten yritysten kilpailukykyä kehitetään tukemalla yritysten kehittämishankkeita Vahvistamalla pk-yritysten sosiaalista ja teknologista innovaatiotoimintaa Edistämällä pk-yritysten kansainvälistymistä Kehittämällä kasvuyrityksiä ja yritysverkostoja Hyödyntämällä uutta teknologiaa Tukemalla yrityksiä niiden murrosvaiheessa. Erityisiä uutta sopeutumista vaativia tilanteita voivat olla mm. ”päämiehen” menettäminen alihankintayrityksissä tai sukupolvenvaihdostilanteet.

24 TL1, Tuen kohdistuminen Uudet tai toiminnan alkuvaiheessa olevat pk-yritykset Kasvukykyiset ja aktiivisesti toimintaansa kehittävät pk-yritykset Toiminnan murrosvaiheessa olevat yritykset (mm. sukupolvenvaihdostilanne) Suuret yritykset silloin, kun ne ovat osa hanketta, joka kohdistuu teknologian siirtoon tai verkottumiseen tai osatoimitussuhteiden kehittämiseen pk-yritysten kanssa.

25 TL 1, Toimeenpanon vastuuviranomaiset
KTM/ TE-keskusten yritysosastot TEKES Finnvera Oyj Maakuntien liitot TL 1, Rahoitusyhteenveto

26 4.2. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteita ovat: Dynaamisten, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen ja –verkostojen kehittäminen Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisten ja vahvojen osaamiskeskittymien luominen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainaloille Liiketoimintaverkostojen vahvistaminen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentaminen Kansainvälisesti toimivien koti- tai ulkomaisten veturi/ankkuriyritysten ja muiden merkittävien toimijoiden sijoittuminen alueelle Tutkimus- ja oppilaitosten t&k –toiminnan ja yhteistyön lisääminen Yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen

27 4.2. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Määrälliset tavoitteet

28 Toimintalinjan tavoitteita ovat:
4.2. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteita ovat: · Dynaamisten, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen ja –verkostojen kehittäminen · Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisten ja vahvojen osaamiskeskittymien luominen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainaloille · Liiketoimintaverkostojen vahvistaminen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentaminen · Kansainvälisesti toimivien koti- tai ulkomaisten veturi/ankkuriyritysten ja muiden merkittävien toimijoiden sijoittuminen alueelle · Tutkimus- ja oppilaitosten t&k –toiminnan ja yhteistyön lisääminen · Yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen

29 TL 2, Tuettava toiminta Toimintaympäristöä, verkostoitumista sekä innovaatio- ja osaamisrakenteita tuetaan: · vahvistamalla teknologian ja osaamisen siirtoa ja tuotekehityspalveluja · edistämällä innovaatiotoimijoiden yhteistyötä, yhteistyömalleja ja kansainvälistymistä · vahvistamalla julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa · luomalla edellytykset kansainvälisten yritysten toimintojen sijoittumiselle · luomalla ja vahvistamalla innovaatioympäristöjä ja osaamiskeskittymiä, joissa innovaatiot kehittyvät ideasta kaupallisiin tuotteisiin ja palveluihin, sekä edistämällä jo luotujen ympäristöjen käyttöä. · kehittämällä tutkimustulosten kaupallistamiseen erikoistuneita innovaatiopalveluja · kehittämällä osaamis- ja kulttuurirakenteita · edistämällä elinkeinotoiminnan monipuolistamisen kannalta välttämättömiä toimitilaratkaisuja ja yrityshautomotoimintaa · kehittämällä uusia verkostomaisia toimintatapoja sekä tieto- ja kommunikaatioteknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja.

30 TL 2, Teemallinen kohdentaminen
Maakuntaohjelmien linjausten, osaamiskeskusohjelmien ja Itä Suomen innovaatio-strategian pohjalta käynnistetään yrityslähtöisiä innovaatio- ja kilpailukykyä kehittäviä pilottihankkeita. Osaamisalueet ovat: Metsä ja metalli Materiaalitekniikka ICT Vapaa-aika ja matkailu Hyvinvointi Ympäristö ja energia Kaivannaistoiminta Elintarviketeknologia

31 TL 2, Tuen kohdistaminen Yrityspalveluorganisaatiot Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Osaamiskeskittymät ja –verkostot Kunnat ja kuntayhtymät, yhdistykset

32 TL 2, Toimeenpanon vastuuviranomaiset
TE –keskusten yritysosastot TE –keskusten työvoimaosastot TEKES lääninhallitusten sivistysosastot maakuntien liitot TL 2, Rahoitusyhteenveto

33 Tavoitteeksi asetetaan
4.3. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Tavoitteeksi asetetaan Itä-Suomen saavutettavuuden ja sisäisten yhteyksien parantaminen, Liikenneyhteyksien ja logististen järjestelmien toimivuuden parantaminen, Tietoyhteiskunta- ja viestintäpalvelujen esteetön ja tasa-arvoinen saatavuus, Itä-Suomen palvelurakenteen kehittäminen huomioiden harva asutus, pitkät etäisyydet ja väestön ikääntymisen aiheuttamat erityisvaatimukset, Hyvä ympäristö

34 4.3. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen
Määrälliset tavoitteet

35 Saavutettavuutta parannetaan:
TL 3, Painopisteet (1/3) Saavutettavuutta parannetaan: · kehittämällä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä ja –palveluja, jotka tukevat erityisesti palveluiden logistista tehokkuutta sekä saavutettavuutta, liikenneturvallisuutta ja peruspalvelujen toimivuutta · kehittämällä yhteyksiä TEN –verkkoihin, liikenteen solmukohtiin, lentokentille, satamiin, kansainvälisille rajaylityspaikoille ja teollisuusalueille · kehittämällä tietoliikenteen ja tietoyhteiskunnan palveluja, sovelluksia ja sisältöjä (mm. EU:n i2010 strategiaan liittyen) · edistämällä pk-yritysten pääsyä tietoverkkoihin · kehittämällä sähköisen viestinnän infrastruktuuria, ml. laajakaistaverkot · parantamalla rautatieyhteyksiä TEN -verkolla

36 Alueiden vetovoimaisuutta parannetaan:
TL 3, Painopisteet (2/3) Alueiden vetovoimaisuutta parannetaan: · säilyttämällä ja kunnostamalla luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä · kehittämällä kulttuurikohteita ja palveluvarustusta · kehittämällä menetelmiä ja uusia teknologioita, joilla voidaan *vähentää jätteiden haitallisuutta ja määrää, lisätä jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, sekä edistää turvallista loppukäsittelyä *tehostaa jätevesien käsittelyä *edistää saastuneiden maa-alueiden kunnostusta *edistää vesivarojen kestävää käyttöä *parantaa riskien hallintaa · tukemalla toimia, joilla edistetään vesistöjen kunnostusta ja vesihuollon alueellista yhteistyötä elinkeinollisesta näkökulmasta · kehittämällä ja luomalla edellytyksiä monipuolisille, elinkeinoja tukeville palveluille sekä luonto- ja kulttuurimatkailulle

37 Uusiutuvan energian käyttöä lisätään:
TL 3, Painopisteet (3/3) Uusiutuvan energian käyttöä lisätään: · edistämällä raaka-aineen saantiin ja markkinoille pääsyyn liittyviä selvityshankkeita · selvittämällä tuotantologistiikan kehittämismahdollisuuksia · edistämällä konsultoinnin ja neuvonnan avulla uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian käyttöönottoa

38 TL 3, Erillisosio: Kokeilutoimet palvelujärjestelmien kehittämiseksi
Palvelujärjestelmiä kehitetään: · edistämällä Itä-Suomen erityishaasteisiin vastaavia palveluinnovaatioita, jotka liittyvät palvelujen tuotantoon, järjestämiseen, rahoitukseen tai jakeluun · kehittämällä esteettömiä palveluja · kehittämällä tietoyhteiskunnan keinoja hyödyntäen helppokäyttöisiä palvelusisältöjä ja sovelluksia korvaamaan henkilökohtaisia asiointeja (internet, puhelin, sähköiset apuvälineet) · kehittämällä palvelukokonaisuuksia kotiin toimitettavista palveluista tai asiointikäyntejä edellyttävistä palveluista · edistämällä private-public -yhteistyötä ja sosiaalista yritystoimintaa palvelutuotannossa

39 TL 3, Tuen kohdistaminen Kunnat ja kuntayhtymät Kansalaisjärjestöt Kehittämisorganisaatiot Osuuskunnat ja säätiöt

40 TL 3, Toimeenpanon vastuuviranomaiset
Alueelliset ympäristökeskukset LVM/ väyläviranomaiset Maakunnan liitot TE–keskusten työvoimaosastot Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot TL3, Rahoitusyhteenveto

41 4.4. Toimintalinja 4: Tekninen apu
4% kokonaisrahoituksesta Esimerkkejä tuettavasta toiminnasta: ohjelman hallinnollisia tehtäviä hoitavan henkilöstön palkka-, matka- ja toimistokulut seurantakomiteoiden ja maakuntien yhteistyöryhmien kokousten järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ohjelman seurantaan liittyvien tietojärjestelmien hankinta-, kehittämis- ja ylläpitokulut ohjelman toteuttamista edistävän koulutuksen aiheuttamat kustannukset ohjelmaan liittyvät tutkimukset ja selvitykset tiedotusmateriaalin tuottaminen ohjelman valvonta ja tarkastus ohjelman arviointi ylimaakunnallisten hankkeiden, hankekokonaisuuksien tai pilottihankkeiden valmisteluun liittyvät kustannukset.

42 5. RAHOITUSSUUNNITELMA Julkisen rahoituksen indikatiivinen jakautuminen

43 5.2. RAHOITUSSUUNNITELMA TOIMINTALINJOITTAIN

44 6. VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA

45 6. VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA
Vaikuttavuus-/ makroindikaattorit

46 6.2. Lissabonin strategian edistäminen

47 6.3. Lissabonin strategian toteutumisen seuraaminen

48 6.4. Erityisrahoituksen seuraaminen
Itä-Suomeen on osoitettu koko ohjelmakaudella 186 M€ harvaan asutukseen perustuvaa erityisrahoitusta. Tämä erityisrahoitus kohdennetaan toimintalinjoille 2 ja 3, joiden yhteenlaskettu rahoituskehys on melko tarkasti ko. erityisrahoituksen suuruinen.

49 7. OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ (1/3)
KESKUSHALLINTO Hallinto- ja todentamisviranomainen EAKR-toimenpideohjelmien hallinto- ja todentamisviranomaisena toimii sisäasiainministeriö. Tarkastusviranomainen Toimenpideohjelmien tarkastusviranomainen toimii valtiovarainministeriössä valtiovarain controller –toiminnon yhteydessä. Seurantakomiteat Seurantakomitean tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa sille ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Seurantakomitean sihteeristö Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä.

50 7. OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ (2/3)
MAAKUNTATASO Ohjelmaa toteutetaan maakuntakohtaisesti. Maakunnat sopivat keskenään ylimaakunnallisista hankkeista. Maakunnan yhteistyöryhmä Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö vastaa toimenpideohjelman toteutuksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta muiden kehittämistoimien ja EU –rahoitteisten ohjelmien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Sen tehtävänä on myös yhteensovitusta varten tarkastella ja seurata maakunnan alueella valmisteltavia rakennerahasto-ohjelmien, maaseuturahaston ja kalatalousrahaston hankkeita ja raportoida niistä maakunnan yhteistyöryhmälle.

51 7. OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ (3/3)
OHJELMATASO Suuraluetasolla (NUTS II) Itä-Suomen ohjelman toteutusta yhteen sovittaa ohjelman seurantakomitean ja sen sihteeristö. Ohjelmasihteeristö Päivittäistä valmisteluyhteistyötä varten maakuntaliitot perustavat ohjelmasihteeristön, johon tarvittaessa kutsutaan valtion aluehallinnon ja muiden osapuolten edustajia. Nämä elimet seuraavat ohjelman etenemistä ja suuntaavat ohjelmaa sisällöllisesti. Ohjelmakoordinaattori Maakuntien yhteisen ohjelmakoordinaattorin tehtävänä on koordinoida ohjelman toteutusta maakuntien välillä ja tuottaa analyysiä ohjelman sisällöstä, etenemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta seurantakomitean, sen sihteeristön ja Itä-Suomen ohjelmasihteeristön käyttöön. Käytännön hankevalmistelua tehdään maakuntien yhteistyöryhmien sihteeristöjen toimesta.

52 7.2. Hankevalintakriteerit
Yleiset hankevalintakriteerit Hankkeen tulee olla: 1. ohjelman mukainen, ohjelman strategiaa ja ao. toimintalinjan tavoitteita toteuttava, maakunnallisia painopisteitä tukeva 2. toteuttamiskelpoinen, 3. toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas, toteuttajatahon tulee olla kykenevä hankkeen toteuttamiseen 4. ympäristövaikutuksiltaan arvioitu ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen 5. pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava Ohjaavat valintakriteerit Hankkeen valintaa tukee, jos hanke on: 6. innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 7. työllisyyttä edistävä 8. uutta yritystoimintaa synnyttävä, ja elinkeinoelämän sitoutumista edistävä 9. tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä edistävä 10. tasa-arvoa tukeva 11. verkostoitumista edistävä

53 8. VIESTINTÄ Avoimuus ja julkisuus ovat toiminnan lähtökohdat.
Aktiivisella viestinnällä: tehostetaan toimijoiden yhteistyötä aktivoidaan hankeideointia vauhditetaan hankkeiden käynnistämistä Ohjelman toteutumisen seurannasta ja hallinnoinnista tiedotetaan. Ohjelmaa tehdään tunnetuksi ja sen tuloksista kerrotaan konkreettisten esimerkkien ja hyvien käytäntöjen avulla. Ohjelmalle laaditaan viestintäsuunnitelma. Tiedotukseen osoitetaan ohjelman teknisestä avusta tarpeelliset resurssit. Viestinnän seurannasta vastaavat ohjelman seurantakomitea ja maakuntien yhteistyöryhmät, joille raportoidaan vuosittain. Ohjelman väliarviointiin sisällytetään myös viestinnän arviointi.

54 LIITTEET Liite 1. Ohjelmien valmistelu Itä-Suomen maakunnissa.
Liite 2. Aluetalouden tavoitteet ohjelmakaudella Itä-Suomen maakunnissa Liite 3. Ympäristöselostus Liite 4. Tilastot Liite 5. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman tavoitteiden toteutuminen 2005 (2003) Liite 6. Menoluokitus Liite 7. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ennakkoarviointi Liite 8. Ohjelman indikaattorimääritelmät