Innovaatiotoiminnan rooli maakuntien kehittämisessä

Esitys aiheesta: "Innovaatiotoiminnan rooli maakuntien kehittämisessä"— Esityksen transkriptio:

1 Innovaatiotoiminnan rooli maakuntien kehittämisessä
Jari Kolehmainen Laurea ammattikorkeakoulu / Tampereen yliopisto S-posti: (GSM)

2 Innovaatio ja innovaatiotoiminta
Innovaatio on sellainen tekninen, organisatorinen tai toimintatavallinen ratkaisu, jonka yritys itse kehittää tai ottaa itselleen uutena asiana joko suoraan tai soveltaen käyttöön omissa tuotteissaan, palveluissaan, tuotanto- ja palveluprosesseissaan tai muissa sen toiminnan kannalta merkityksellisissä yhteyksissä. Innovaatiotoiminta Yritysten innovaatiotoiminta koostuu uusien asioiden omaksumis- ja oppimiskykyä edellyttävistä, yrityksen sisäisten ja ulkoisten teknologia- ja tietovirtojen välittämistä prosesseista, joiden kautta ne joko päämäärä- suuntautuneesti tai tiedostamattomasti luovat, soveltavat ja ottavat käyttöön uusia innovaatioita. Lähde: Kolehmainen 2001

3 Innovaatiotoiminnan kohteita (1/2)
Uusien liiketoimintakonseptien ja ansainta-logiikoiden kehittäminen Olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen muuntelu ja kehittäminen Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen / tuote- ja palveluvalikoiman kehittäminen Täysin uuteen tietoon / teknologiaan perustuvien tuotteiden tai palveluiden kehittäminen markkinoille Yrityksen yhteistyön kehittäminen toisten yritysten ja organisaatioiden kanssa Yrityksen ydinprosessien kehittäminen (esim. tuotekehitys tai -asiakasprojektien virtaviivaistaminen)

4 Innovaatiotoiminnan kohteita (2/2)
Yrityksen tukiprosessien uudistaminen (esim. ulkoistaminen, henkilöstön kannustinjärjestelmän rakentaminen) Uusien markkina-alueiden ja asiakasryhmien etsintä Jakelukanavien kehittäminen Tuote- ja yritysbrandien kehittäminen → Yritysten innovaatiotoiminnan kohteet, muodot ja avaintekijät vaihtelevat suuresti yritystyypin mukaan (esim. koko ja teknologiset trajektiot) → Innovaatiotoiminnassa tarvitaan sekä halua että kykyä → Parhaimmillaan innovaatiotoiminta on pk-yrityksissäkin systemaattista ja pitkäjänteistä (vrt. talon remontointi)

5 ”Yritysten ja alueiden kohtalonyhteys”
Yritysten menestystä määrittää yhä useammin kyky innovoida ja oppia: uudet tuotteet ja palvelut uudet prosessit ja organisointitavat Alueiden välinen kilpailu: Alueelliset / kansalliset / globaalit pääoma-, teknologia-, organisaatio-, ihmis- ja kulttuurivirrat Kilpailukyvyn elementit, esimerkiksi: materiaalinen ja hyvinvointi-infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, yritystoiminta, kehittäjäverkosto → Haasteet kulminoituvat yritysten paikallisessa ja alueellisessa toimintaympäristössä, erityisesti paikallisessa innovaatioympäristössä.

6 T&K –menot ja arvonlisäys maakunnittain
Tutkimusmenot keskimäärin henkeä kohden , euroa Arvonlisäys henkeä kohden 2001, euroa < > 1 000 < – – > Tutkimus- ja kehityspanostukset lisäävät taloudellista kasvua. Alueilla, jotka panostavat paljon teknologian kehittämiseen, on myös suuri bruttokansantuotteen kasvu henkeä kohti. © Tekes Lähde: Tilastokeskus

7 Kilpailukyky seutukunnittain
Kilpailukykyindeksi Koko maa = 100 Kilpailukyky korreloi selvästi ansiotulojen kasvun, työllisyyden kasvun, nettomuuton ja taloudellisen kehityksen kanssa. Inhimillinen pääoma sekä innovatiivisuus ja sen osana tutkimus- ja kehityspanostukset selittävät suuren osan kilpailu- kyvystä. (10) (13) (23) (20) (19) Kilpailukyky korreloi selvästi ansiotulojen kasvun, työllisyyden kasvun, nettomuuton ja taloudellisen kehityksen kanssa. Inhimillinen pääoma sekä innovatiivisuus ja sen osana tutkimus- ja kehityspanostukset selittävät suuren osan kilpailukyvystä. Lähde: Huovari, Janne - Kangasharju, Aki - Alanen, Aku Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 176. © Tekes

8 Alue ja innovaatiotoiminta: Kolme näkökulmaa
Alueellisilla tekijöillä ja sijainnilla ei merkitystä useimmilla alueilla ja aloilla yhteys epäselvä yritysten sijaintitekijöissä runsaasti satunnaisuutta ja inertiaa ICT mahdollistaa virtuaalisen työskentelyn Yritysten ja muiden toimijoiden välinen läheinen sijainti ehdottoman välttämätön innovaatiotoiminnalle useimmat monikansallisetkin yritykset joutuvat ”lokalisoimaan” toimintojaan saadakseen hyödyn paikallisesta toimintaympäristöstä innovaatiot ovat erottamaton osa paikallista innovaatioympäristöä Keskittymät ja innovaatioympäristöt olennaisia innovaatioiden syntymiselle ja kehitykselle, mutta niiden merkitys vaihtelee toimialojen ja teknologisten kehityspolkujen eri vaiheissa alueelliset, kansalliset ja toimialoittaiset innovaatiojärjestelmät limittyvät eri tavoin eri vaiheissa

9 Miksi paikallinen innovaatioympäristö?
Tieteellisestä näkökulmasta yritysten innovaatiotoiminnan ja –suorituskyvyn sekä niiden sijaintialueen välinen suhde on edelleen ”musta laatikko”, vaikka sitä jäsentäviä käsitteitä ja näkökulmia on useita. Alueellisen innovaatiojärjestelmän käsite on liian staattinen ja se jättää huomiotta yksilöiden roolin suurelta osin. Innovaatioita tuottavat organisaatiot ja yksilöt niissä, ei ”järjestelmä” sinällään. Alueellisen innovaatiopolitiikan harjoittamisen näkökulmasta yritysten innovaatiotoiminnan dynamiikka ja spatiaalinen ulottuvuus pitäisi tuntea paremmin. (Paikallinen) ”innovaatioympäristö” on suomalaisen innovaatiopolitiikan avainkäsite, vaikka tulkinnat siitä vaihtelevat suuresti. Lähtökohta: paikallinen innovaatioympäristö perustuu aina tiettyyn toimialakeskittymään tai klusteriin → taloudelliset kasaantumisedut perustana (lokalisaatio- ja urbanisaatioedut)

10 Kansallinen innovaatiojärjestelmä: hallinnollinen näkökulma
Lähde: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

11 Paikallinen innovaatioympäristö
Supplier Customer Partner Competitor Financier General developm. org. Specialised developm. org. Universities, research org. Educ. org.

12 Kolmitasoinen paikallinen innovaatioympäristö
Rakenteiden ja instituutioiden taso, esimerkiksi yrityskanta (laajuus, luonne), koulutus- ja tutkimusinstituutiot, tiede- ja teknologiaperusta, julkinen ja puolijulkinen yritysten tukiverkosto  “institutionaalinen tiheys” Organisaatiotaso, esimerkiksi paikallisten (vaativien) asiakkaiden läsnäolo, avaintoimittajien läheisyys, kumppaniyritysten läheisyys, paikallinen yliopisto- sekä oppi- ja tutkimuslaitosyhteistyö, suhteet julkiseen ja puolijulkiseen innovaatiotuki-infrastruktuuriin  innovaatioverkostojen paikallinen ulottuvuus Yksilöiden taso, esimerkiksi ”luova ongelmanratkaisu-ympäristö” ja paikalliset henkilöiden väliset verkostot (vahvat ja heikot sosiaaliset sidokset, ”pörinä”) Lähde: Kolehmainen 2003

13 Paikallinen innovaatioympäristö vs. yrityksen innovaatioympäristö
Erilaisten yritysten innovaatiotoiminnan spatiaalinen ulottuvuus on erilainen Paikallistuneimpia ovat teolliset pk-yritykset ja KIBS-yritykset Kansainvälisimpiä ovat useimmiten nk. tiedeintensiiviset yritykset Paikalliset ja kansainväliset verkostot eivät sulje toisiaan pois, vaan usein ne ovat keskenään täydentäviä (esim. tiedeintensiiviset yritykset) Samaan toimialakeskittymään kuuluvilla yrityksillä voi olla spatiaalisilta skaalaltaan hyvin erityyppiset innovaatio-ympäristöt (esim. veturiyritys, systeemitoimittajat, alihankkijat ja KIBSit) Paikallinen innovaatioympäristö voi olla yritykselle suotuisa, yhdentekevä tai jopa haitallinen (esim. lukkiumat, epäterve kilpailu)

14 Alueellisen innovaatiopolitiikan visiot: Teknopolis ja Oppiva talous
Lähde: Kautonen, Kolehmainen & Koski 2002

15 Alueellisen innovaatiopolitiikan tasot
Yritystaso Esim. hautomo- ja kiihdyttämötoiminta, rahoitus, neuvonta, immateriaalioikeudet, tutkimusyhteistyö Innovaatiokyvyn kehittäminen Yrityksille suunnattujen palvelujen kohdentaminen Järjestelmätaso Yritysten tukipalveluinfrastruktuuri (esim. yrityskehityspalvelut, rahoitus, teknologian siirto) Keskittymien / klustereiden kehittäminen (esim. osaamiskeskusohjelma) Elinkeinorakennetaso Alueen osaamis- ja resurssiperustan hyödyntäminen Uusien alueellisten kompetenssien luominen, tulevaisuuteen kurkottaminen (jopa ”tehottomuuden” uhalla) Lähde: Kolehmainen 2001

16 Yhteenvetäviä huomioita (1/2)
Innovaatiotoiminnan muodot vaihtelevat yrityksen luonteesta riippuen → kaikille yrityksille sen tulisi olla systemaattisen huomion kohde Paikallinen toimintaympäristö voi edesauttaa yritysten innovaatiotoiminnan harjoittamista, suhde on kuitenkin erittäin kompleksinen Paikallinen ja alueellinen elinkeino- ja innovaatiopolitiikka kohdistuu sekä yksittäisiin yrityksiin että koko toimintaympäristöön Linjakkaan alueellisen innovaatiopolitiikan harjoittaminen edellyttää kohdealueen elinkeinoelämän innovaatiodynamiikan tuntemista.

17 Yhteenvetäviä huomioita (2/2)
Suomalaista innovaatioympäristöä luonnehtii kansallisuus ja paikallisuus Alueiden (=maakuntien) rooli epäselvä ja haasteellinen Maakunnat ovat sisäisesti polarisoituneita (esim. pääkaupunkiseutu vs. muu Uusimaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi) Miten keskusseutujen osaamista voidaan kanavoida muualle maakuntaan? Kansallisen ja alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita: Suurten kaupunkien ja kasvumaakuntien kilpailukyvyn turvaaminen ja parantaminen globaalissa kilpailussa (vrt. osaamiskeskusohjelma) Pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ja niiden ympäröimien maakuntien saaminen mukaan innovaatiovetoiseen kehitykseen (vrt. aluekeskusohjelma) Alueellisten ja paikallisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen on runsaasti resursseja Alueelliset, kansalliset ja kansainväliset lähteet Paikallisten ja maakunnallisten toimijoiden yhteistyökyky ja ”strateginen pelisilmä” tärkeitä asioita. Kuinka yhdistää erilaisia resursseja?