Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistönhoidon tuleva toimintatavan valinta Loppuraportti 16.10.2013 Mika Mannervesi.

Esitys aiheesta: "Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistönhoidon tuleva toimintatavan valinta Loppuraportti 16.10.2013 Mika Mannervesi."— Esityksen transkriptio:

1 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistönhoidon tuleva toimintatavan valinta
Loppuraportti Mika Mannervesi

2 TA 2013 Strateginen päämäärä: Tehokkaasti järjestetyt peruspalvelut
Keskeinen tavoite: Palvelujen tuotanto- ja järjestämistapojen arviointi Operatiiviset toimenpiteet ja keinot: Selvitetään ja arvioidaan keskeisten tukipalveluiden tehokkain järjestämistapa. Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2013 / vastuutaho: Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistönhoidon uudet mahdollisuudet (oma, kuntien tai kuntayhtymien kanssa yhteinen yhtiö tai ulkoistaminen) arvioitu ja tulevan toimintatavan valinta tehty v / tekninen lautakunta Mika Mannervesi

3 Järjestämisvaihtoehdot
Nykytilanne Parannettu nykytilanne Oma yhtiö Yhteinen yhtiö Ulkoinen palveluntuottaja Mika Mannervesi

4 Vaihtoehtoja Nykytilanne Parannettu nykytilanne Oma yhtiö
ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden osasto Kiinteistönhoito osana tilapalveluiden osastoa tulot ja menot budjetoitu nettoperiaatteella toimialatasolla Parannettu nykytilanne 1-3 talousarvio-organisaation osaa Oma nettobudjetointi Taseyksikkö – liikelaitos? Oma yhtiö Salon kaupunki omistaa 100 % Voi / pitää tuottaa palveluja myös muille asiakkaille. Mika Mannervesi

5 Vaihtoehtoja jatk. Yhteinen yhtiö julkisten omistajien kanssa
Mahdollisia muita omistajia: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, naapurikunnat, muut kunnat. Voi / pitää tuottaa palveluja myös muille asiakkaille. Toimintaa muuallakin kuin Salossa. Ulkoinen palvelutuottaja Osittain tai kokonaan yksityisessä omistuksessa. Valitaan kilpailutuksen kautta. Liikkeenluovutus. Mika Mannervesi

6 Lopuksi Selvitystä ohjaamaan kootaan ohjausryhmä:
Kh/tekla, kaupungin johto, rpp- ja tilapalvelun johto, henkilöstö, asiakkaat Selvityksen tekee yksi tai useampi työryhmä Toimialajohto, talousosasto, ao. palveluiden tuottajat ja tilaajat, henkilöstö Työ helmi-syyskuu 2013 Päätökset loka-joulukuu 2013 Siirtyminen valittuun toimintatapaan alkaa 2014. Kaikissa vaihtoehdoissa lopullinen maksaja on Salon kaupunki. Mika Mannervesi

7 Työsuunnitelma ver 26.2.2013 Mika Mannervesi Työryhmän asettaminen
Työsuunnitelmaluonnos vko 6 Työryhmän 1. kokous Työsuunnitelman käsittely Tekninen lautakunta Työsuunnitelman hyväksyminen Ohjausryhmän asettaminen Työryhmän 2. kokous Selvitystyön käynnistys Ohjausryhmän 1. kokous vko 14/15 Työn tavoite Työsuunnitelma Selvitettävien vaihtoehtojen rajaus Työryhmän 3. kokous Ohjausryhmän valitsemien vaihtoehtojen alustava arviointi Ohjausryhmän 2. kokous vko 19/21 Seminaari, koko päivä Eri vaihtoehtoja edustavat vierailijat Vierailijoiden alustusten reflektointi Valitaan tarkemmin selvitettävät vaihtoehdot Työryhmän 4. kokous Valittujen vaihtoehtojen tarkastelu eri näkökulmista (varmaankin valmisteltu eri alatyöryhmissä) Ohjausryhmän 3. kokous vko 24-26 Arvioidaan vaihtoehtojen selvityksiä Valitaan lopulliset vaihtoehdot (1-3 kpl) Työryhmän 5. kokous Lopullisen tarkastelun aloitus Työryhmän 6. kokous Lopullinen raporttiehdotus valmis / ehdotus tulevasta toimintamuodosta Ohjausryhmän 4. kokous vko 36 Toimintaehdotus lautakunnalle Lautakunta päättää esittää XXX kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle Kaupunginhallitus päättää esittää XXX kaupunginvaltuustolle Kaupunginvaltuusto päättää XXX siirtyminen valittuun toimintatapaan alkaa Mika Mannervesi

8 RPK:n tulevaisuus Nykytila Esitys päätökseksi Vertailu1) Tarkastelu
Skenaario- työskentely Realistinen evaluaatio Mahdollinen tulevaisuus Toimivuus ja vaikutukset Skenaario 1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2a-b Skenaario 2 Asiakkaat Prosessit Strategia Talous Henkilöstö Vaihtoehto 3 Nykytila Esitys päätökseksi Vaihtoehto 4 Vaihtoehto 5a-c Skenaario 3 Vaihtoehto 6a-c Vaihtoehto 7a-b Vaihtoehto 8a-c Paras vaihtoehto 16 toimintamallia 44 näkökulmaa Vaatimukset, odotukset, toiveet Vertailu1) Tarkastelu Painokertoimet 2) X Kriteerit2) = Pisteytys Arviointi 1) 18 kuntaa 2) Pareto-analyysi

9 Ohjausryhmä Mika Mannervesi, teknisen toimen toimialajohtaja, kokoonkutsuja Harri Elomaa, tilapalvelujohtaja Anu Sorvari-Happonen, ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujohtaja Hannu Eeva (Marjaana Mänkäri) teknisen lautakunnan nimeämä jäsen (varajäsen) Wilhelmiina Kallio (Taro Turtiainen) teknisen lautakunnan nimeämä jäsen (varajäsen) Osmo Friberg (Juha Punta) kaupunginhallituksen nimeämä jäsen (varajäsen) Ari Aalto (Leena Ahonen-Ojala) vapaa-ajan lautakunnan nimeämä jäsen (varajäsen) Sanna Leivonen (Marjatta Hyttinen) sosiaali- ja terveyslautakunnan nimeämä jäsen (varajäsen) Mika Paukkeri (Tatu Johansson) opetuslautakunnan nimeämä jäsen (varajäsen)

10 Työryhmä Mika Mannervesi, teknisen toimen toimialajohtaja, kokoonkutsuja Harri Elomaa, tilapalvelujohtaja Anu Sorvari-Happonen, ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujohtaja Jaana Jääskeläinen, puhtaanapitopäällikkö Kai Saarimaa, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Petri Moilanen, sivistystoimen toimialajohtaja Päivi Kohvakka, teknisen toimen talouspäällikkö Marjo Ekman, pääluottamusmies, henkilöstöjärjestöjen nimeämä edustaja

11 Työn toteutuminen Mika Mannervesi Työryhmän 1. kokous 25.2.2013
Työsuunnitelman käsittely Tekninen lautakunta Työsuunnitelman hyväksyttiin äänin 7-5 niin, että myös ulkoistaminen oli mukana. Ohjausryhmän asettaminen (ltk:t ja kh nimeävät omat edustajansa) Työryhmän 2. kokous Selvitystyön käynnistys Ohjausryhmän 1. kokous Todettiin työn tavoite, työsuunnitelma ja selvitettävät vaihtoehdot Työryhmän 3. kokous Käynnistettiin vaihtoehtojen arviointi eri näkökulmista. Työryhmän 4. kokous Arviointien tilannekatsaus Seminaari Eri vaihtoehtoja edustavat vierailijat esittelivät omaa toimintatapaansa. Ohjausryhmän 2. kokous Kuultiin Kuntaliiton asiantuntijoita ja reflektoitiin seminaaria. Työryhmän 5. kokous Arvioitiin vaihtoehtoja eri näkökulmista, valmisteltu alatyöryhmissä Ohjausryhmän 3. kokous Tarkasteltiin vaihtoehtojen arviointeja ja valittiin lopulliseen tarkasteluun 2 vaihtoehtoa Työryhmän 6. kokous ja ohjausryhmän 4. kokous Lopullisen tarkastelun aloitus Työryhmän 7. kokous ja ohjausryhmän 5. kokous Välitarkastelua ja jatkovalmistelun täsmentämistä Työryhmän 8. kokous Lopullinen raporttiehdotus valmis / ehdotus tulevasta toimintamuodosta Ohjausryhmän 6. kokous Toimintaehdotus lautakunnalle Lautakunta käsittelee ohjausryhmän ehdotusta Kaupunginhallitus päättää esittää XXX kaupunginvaltuustolle Kaupunginvaltuusto päättää XXX siirtyminen valittuun toimintatapaan alkaa Mika Mannervesi

12 Strategia Toiminnan ja talouden tasapaino
Tehokkaasti järjestetyt peruspalvelut Selvitystyö aloittaminen perustuu kahta em. strategista päämäärää tukevaan talousarviotavoitteeseen: ”Selvitetään ja arvioidaan keskeisten tukipalveluiden tehokkain järjestämistapa.” Strategia ohjaa vaihtoehdon valintaa. Eri vaihtoehdot eivät lähtökohtaisesti erotu toisistaan tässä mielessä. Strategialinjaus ohjaa painottamaan tehokkuutta lopullisessa toimintatavan valinnassa. Työllisyyden parantaminen ja uusien työpaikkojen edistäminen Vaihtoehdot ei lähtökohtaisesti eroa toisistaan tämän strategisen päämäärän suhteen. Kaupungin omassa toiminnassa voidaan osallistua työllisyyden hoitoon esim. kuntouttavan työtoiminnan, velvoitetyöllistettyjen ja oppilaitosyhteistyön kautta.

13 Strategia Tuloksellinen johtaminen ja päätöksenteko
Asiakaslähtöinen, matala ja tehokas organisaatio Valitulla toimintatavalla on toteuttava tätä strategista päämäärää. Kaupungin strategiaan perustuva johtaminen ja esimiestyö Kaupungin organisaation sisällä johtamista ja esimiestyötä voi ohjata suoraan kaupungin päätöksillä (nykytilanne tai parannettu nykytilanne). Kaupungin konsernin sisällä johtamista ja esimiestyötä voi ohjata kaupunginhallituksen toimintaohjeilla, jotka eivät kuitenkaan voi ohittaa osakeyhtiölain säädöksiä (oma yhtiö ja yhteinen yhtiö, jos se on kaupungin tytäryhtiö) Kaupungin konsernin ulkopuolella johtamiseen ja esimiestyöhön ei voi vaikuttaa kaupungin päätöksillä (yhteinen yhtiö, joka on osakkuusyhtiö ja ulkoinen toimija)

14 Asiakasnäkökulma Vaihtoehto + +/- - Nykyinen malli
Asiakkaiden tarpeet voidaan huomioida nopeasti. Hinta (kuljetuksen ja ruoan lämmityksen kustannukset) Parannettu Rapu/ nykytilanne Jos irtaimistohuolto ja nykyisin ostopalveluna tehtävä kotihoidon siivous voitaisiin liittää tähän ja taata joustavasti riittävät resurssit se olisi selkeä parannus. Selkeät yhteydenpitorakenteet. Yksikkökohtaiset vastuuhenkilöt. Kustannukset? Tärkeätä on selkeästi nimetyt vastuutahot, ei niinkään se, kenen univormu on päällä. Yksi puhelinsoitto riittää ja hommat hoituvat. Oma yhtiö Kotihoidon ostopalvelusiivouksen kilpailuttaminen yhdessä muun siivouksen kanssa. Kuntaorganisaation yhtiö Ostopalvelut Täytyy tietää tarkkaan, mitä ollaan ostamassa eli mitkä ovat tarpeet. Jatkuvuuden turvaaminen toimittajan vaihtuessa tai pienen toimijan joutuessa vaikeuksiin. Asiakaspalvelu suomen kielellä. Mika Mannervesi 14

15 Henkilöstönäkökulma Ammattitaidon kehittäminen voidaan tehdä perustehtävän näkökulmasta sitä joustavammin, mitä erikoistuneempi on toimintatapa. Työehtosopimusta sovelletaan sopimuskauden loppuun asti. Mitä sopimusta sovelletaan sen jälkeen? Palvelussuhteen muilla eduilla on iso merkitys – esim. työterveyshuolto, vuosilomaetuudet. Eläke-etuuksiin vaikuttaa se, minkä järjestelmän piirissä toimitaan. Pitkä kuntapuolen yhtäjaksoinen palvelussuhde tuottaa eläke-etuja, jotka häviävät, jos suhde KEVA:an katkeaa. Yhteistoimintajärjestelmissä on eroja. Muutos tuo mukanaan stressitiloja. Työntekijöillä on erilainen valmius niiden kohtaamiseen.

16 Prosessinäkökulma Palvelusopimukseen kirjataan tarkkaan mitä palvelua halutaan ja ostetaan. Jos jostain syystä sopimuksen mukaisia palveluja ei ole/saada on helpompi ottaa toimittajaan yhteys ja saada asiaan korjaus. Tällä hetkellä kaupungin omana toimintana ei vaatimukset ja toteutus aivan kohtaa. Jos palveluissa käytetään ostopalveluja, kaupungilla ei ole mahdollisuutta ”säästää”, sillä ostopalvelut on aina maksettava sopimusten mukaisesti (vrt. omanhenkilöstön lomautukset). Oma yhtiö saattaisi järkeistää työntekijöiden rekrytoinnin. Mistä rahat näihin työntekijöihin? Nostamalla asiakkaan hintaa tai hankkimalla uusia asiakkaita. Palveluprosessien kehittäminen yli organisaatiorajojen on hankalaa, mutta edellytys säästöjen saamiselle (ulkokengät eteiseeen, tuolien nosto tms). Kaupungilla on olemassa oma tuotannonohjausjärjestelmä. Ostopalveluvaihtoehdossa palveluntuottaja tuo oman jäjestelmänsä ja sen käyttöön on asiakkaiden sopeuduttava. Kilpailutuksessa on huomioitava myös aterioiden kuljetus.

17 Talousnäkökulma - nykytilanne
+ ei muutoksia nykytilaan talouden kannalta + rahoitus kunnan kautta, korkoetu + investoinnit kaupungin harkinnan mukaan ja talouden ohjauksessa + arvonlisäveron palautus + vuokrien arvonlisäverottomuus?? + käyttöomaisuus säilyy kaupungin taseessa Ei muutoksia talouden kannalta Taloudellisen kannattavuuden selvittäminen vaikeaa Yksikkökustannusten laskeminen vaatii resursseja Hinnoittelun oikeellisuus epäselvä, mitä kuluja otettu huomioon Vertailtavuus yksityisiin palveluntuottajiin Mika Mannervesi

18 Talousnäkökulma - taseyksikkö / liikelaitos
1-3 talousarvio-organisaation osaa, oma nettobudjetointi + Liikelaitos taloudellisesti itsenäisempi, voi keskittyä yhteen toimialaan + korvaus peruspääomasta tai tuottotavoite + vertailtavuus ja hinnoittelu nykyiseen paranee hieman, tulos + erillinen kirjanpito ja tilinpäätös (työllistää tosin jonkun verran) + rahoitus kunnan kautta, korkoetu + Liikelaitoksen katettava investoinnit pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksella, ei verovaroja / + Liikelaitos osana kuntaa ja kunnan talousarviota (lainat tulot ym) Taseyksikön voi unohtaa: ei merkitystä ei hyötyä?? Mikä tulee yrityksen pääomaksi, josta korvaus maksetaan? Tuottotavoitteen suuruus? Ei olennaisia muutoksia nykytilaan Lainsäädäntö estämässä liikelaitokset kilpailuilla markkinoilla Käyttöomaisuuden siirto liikelaitoksen taseeseen? Mika Mannervesi

19 Talousnäkökulma - oma yhtiö (osakeyhtiö)
Salon kaupunki omistaa 100 % / voi ja pitää tuottaa palveluja muille yksiköille ja asiakkaille + Selkeä taloudellinen yksikkö, omat varat ja velat + yhteisöveron tuotto/osinko kaupungille + jos kaupungin 100 % omistama tytäryhtiö, palvelut voi hankkia suoraan kaupungille + hinnoittelun vertailtavuus ja selkeys ja kilpailtavuus markkinoilla + taloudellinen tehokkuus ja nopeus: päätökset yhdessä yhtiössä, esim. kiinteistöjen myynti + käyttöomaisuuden siirto? Jos myydään yhtiölle, kaupunki saa osakkeita ja on vuokralla tiloissa + jos kaupunki omistaa tilat, kaupunki ostaa vain kiinteistöhoitopalvelun ja isännöintipalvelun -> omistus kaupungilla + päätösvalta investoinneissa Mika Mannervesi

20 Talousnäkökulma - oma yhtiö (osakeyhtiö)
Salon kaupunki omistaa 100 % / voi ja pitää tuottaa palveluja muille yksiköille ja asiakkaille käyttöomaisuuden siirto? Jos myydään yhtiölle, kaupunki saa osakkeita, taseen muutokset? Jos kiinteistöt myydään yhtiölle, tuleeko olla kaksi yhtiötä? Jos myyntiä muualle, sidosyksikköasema menetetään eli kunta joutuu kilpailuttamaan palvelun Jos kunnan 100 % omistama yhtiö, joutuu ottamaan lainaa kiinteistöjen ostamiseen, kaupungin takaus Tuleeko perustaa kaksi eri yhtiötä? Mitä tarkoittaa kiinteistönhoito? kiinteistöjen siirto -> maanvuokra yhtiön maksettavaksi? Rahoitus, korkoetu Vuokrien arvonlisäverovelvollisuus??? Kiinteistöjen omistus/vuokraus ratkaistava erikseen Kiinteistövero, yhteisövero, myyntivoiton vero Mika Mannervesi

21 Talousnäkökulma - yhteinen yhtiö julkisten omistajien kanssa
Mahdollisia muita omistajia: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, naapurikunnat, muut kunnat. Voi / pitää tuottaa palveluja myös muille asiakkaille. Toimintaa muuallakin kuin Salossa. + valmis organisaatio, mihin liittyä + julkisten tilojen tehokkaampi käyttö ja koordinointi + hallintokulut jakaantuu useammalle toimijalle + päättäjät voivat keskittyä olennaiseen / + Muiden omistajien taloudellinen tilanne: lainat, varat, pääoma -> hyvä vai heikko liikkeenluovutus, vaikutukset käyttöomaisuuteen? Ks. Edellä. Menot siirtyvät kaupungin budjetista yhtiölle Lainat / varat? Kasvattaako organisaatiota ja hallintoa? Hinnoittelun kehittyminen/muodostuminen? Perustamiskulut? Salon kaupungin omistusosuus yhtiöstä ja päätösvalta pienenee/etääntyy Mika Mannervesi

22 Talousnäkökulma - ulkoinen palveluntuottaja
Osittain tai kokonaan yksityisessä omistuksessa, valitaan kilpailutuksen kautta, liikkeenluovutus. + toiminta kokonaan pois kaupungilta, kaupunki vain palvelunostaja -> tekee hankintoja + ei huolta yhtiön taloudesta, kannattavuudesta yms. + ulkoinen lasku, kilpailutus sopimuskausi, palveluntuottajan vaihto + osatarjoukset, paikallisten pärjääminen kilpailutuksessa Toiminnan ja menojen siirtyminen pois kaupungilta, kaupunki ei ole omistaja Palvelujen kilpailutus Vaikutukset hinnoitteluun Arvonlisäveron palautus ei onnistu Käyttöomaisuuden käsittely Menot jäävät silti, tuleeko kustannustehokkaampi Välillinen vaikutus verotuksessa Mika Mannervesi

23 Parannettu nykytilanne
1-3 talousarvio-organisaatio, kuten nyt Pienen yksikön yhdistelmätyö ja alueellinen yhteistyövelvoite Oma nettobudjetointi – talousarvion sitovuustaso lautakunnittain? Taseyksikkö – liikelaitos? – ei tarvita Resurssien johtaminen / ostopalvelut ja oma työ, joustava tarkastelu – mahdollisesti pieniä kilpailutuskokonaisuuksia? Yhteistyö: kuntayhtymät, srk, SSO, OP? Irtaimistohuolto, mahdollisesti osana pajatoimintaa? Yhteydenpitorakenteiden selkeyttäminen HelpDesk tai sähköisen huoltokirjan hyödyntäminen. Aluetiimi, ei organisaatiomuutosta, mutta alueellinen yhteistyö Ruoanvalmistus alueellisemmin on oma asiansa ja riippuu resursseista. Puhtaanapidon tai ravitsemispalvelun avustavissa tehtävissä oppilaiden apua. Ensimmäinen nopeasti toteutettava vaihe, jonka kautta voidaan jatkaa yhtiömalliin, jos on tarve. Mika Mannervesi

24 Parannettu nykytilanne
kiinteistönhoidon piirimiesjärjestelmästä luopuminen + yksi kiinteistönhoidon päivystys koko kaupungissa – säästö € / v Toimialarajat ylittävä tehtävien tarkastelu – nurmikonleikkuu, aamupuuro ja päivällinen Organisaation keventäminen Sairaalanmäen ravitsemispalvelut Mika Mannervesi

25 Oma yhtiö Salon kaupunki omistaa 100 %
Voiko / pitääkö tuottaa palveluja myös muille asiakkaille? – Täytyy olla mahdollista, mutta ei saa muodostua markkinahäiriköksi. Kuka tilaa? – Asiakasyksikön esimies (rehtori, vk-johtaja tms.) vai joku tilaaja asiakastoimialan hallinnossa? Miten yhtiön talous rakentuu? Toimintatuotot ja –kulut v talousarviosta. Onko muita huomioon otettavia eriä? Miten omaisuus jaetaan? Puhtaanapitoirtaimisto siirtyy Elintarvikkeet jäävät kaupungille Tilat ja kiinteät laitteet tilaajan, yhtiö maksaa vuokraa Uusi keskuskeittiö(t)? Miten henkilöstö jakautuu? Mikä on nopein mahdollinen aikataulu? alkaen? Yhtiöittämisen mahdollisuuksia? Joustavuus Talouden läpinäkyvyys Taseen keveneminen? Yhtiön perustaminen ei voi olla itsetarkoitus, tulee kysymykseen ainoastaan välivaiheena koko toiminnan ulkoistamiseen. Mika Mannervesi

26 Oma yhtiö Hyötyjä Talouden selkeys. Toimii kilpailuilla markkinoilla.
Vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Joustavuus – mukautuu tilaajan tarpeisiin nopeammin. Keventää kaupungin hallintoa. Mika Mannervesi

27 Ehdotus toiminnan kehittämiseksi
Uudessa organisaatiosta tekniset palvelut ovat osa kaupunkikehityspalveluita. Teknisiä palveluita ovat tilapalvelut sekä ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut. Kumpaakin johtaa uuden organisaation mukainen 4. tason esimies. Kiinteistönhoitopalvelut ovat jatkossakin osa tilapalveluita. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut ovat jatkossakin oma kokonaisuutensa yhden esimiehen alaisuudessa. Nettobudjetointia voidaan täsmentää määrittämällä talousarvion sitovuustaso lautakunnittain. Tarvittava kustannusseuranta tehdään laskennallisesti eriyttämällä. Erillistä taseyksikköä tai liikelaitosta ei tarvitse perustaa. Organisaatio uudistetaan koko kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä muutoksen tavoitteita tukevalla tavalla. Mika Mannervesi

28 Ehdotus toiminnan kehittämiseksi
Toimintaa ohjataan resurssien johtamisen näkökulmasta. Asioita voidaan tehdä sekä ostopalveluina että omana työnä joustavasti tarkastellen sen mukaan, mikä on järkevintä. Mahdollisesti pieniä kilpailutuskokonaisuuksia. Kiinteistönhoidossa selvitetään yhteistyömahdollisuuksia kuntayhtymien, seurakunnan sekä mahdollisesti paikallisten isojen yksityisten kiinteistönomistajien kanssa. Asiakkaiden usein toivomaa irtaimistohuoltoa on toimitettu resurssien puitteissa. Organisaatiomuutoksen myötä työllisyyspalvelut tulevat myös osaksi kaupunkikehityspalveluita. Tällöin irtaimistohuollon palveluita voi olla mahdollista kehittää osana pajatoimintaa. Mika Mannervesi

29 Ehdotus toiminnan kehittämiseksi
Tehokkuuteen ja mielikuvaan palvelun laadusta voidaan vaikuttaa yhteydenpitorakenteita selkeyttämällä. Kehitetään tietohallinnon HelpDeskin tyylisen ratkaisun kehittämistä tai sähköisen huoltokirjan hyödyntämistä palaute- ja työnjohtojärjestelmänä. Kehitetään alueellinen koordinoitu yhteistyömalli rapu:n ja kiinteistönhoidon välillä erityisesti alueilla, joissa kummankin resurssit ovat pienimmät ja vähenemässä. Etsitään yhteistyömahdollisuuksia asiakkaiden kanssa tehokkuuden parantamiseksi: esim. käytetään puhtaanapidon tai ravitsemispalvelun avustavissa tehtävissä oppilaita apuna tai tutkitaan päiväkodeittain varhaiskasvatuksen kanssa työnjakoa aamupuuroon liittyvissä tehtävissä. Mika Mannervesi

30 Ehdotus toiminnan kehittämiseksi
Käynnistetään selvitys Salon keskustassa käytössä oleva kiinteistönhoidon piirimiesjärjestelmän purkamisesta, jota ei enää tarvita, kun kaupungilla ei ole suorassa omistuksessaan enää juurikaan asuntoja. Kiinteistönhoitajien työmäärät mitoitetaan ja vastuut jaetaan uudelleen ajantasaisen mitoituksen perusteella. Piirimiesjärjestelmän purkaminen mahdollistaisi yhden kiinteistönhoidon päivystyksen koko kaupungissa. Säästöä tulee n € / v. Etsitään yhteistyöhyötyjä kiinteistönhoidon sekä liikuntapalveluiden, yleisten alueiden ylläpidon ja vesihuollon välillä erityisesti tehtävissä, jotka edellyttävät liikkumista muualla kuin kaupungin keskustan alueella. Työnjakoa Sairaalanmäellä pitää edelleen tarkastella omana projektinaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Ehdotus ei estä mitään kehitysmahdollisuuksia siinä projektissa. Mika Mannervesi