PÄIHDEHÄIRIÖIDEN JA PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN SAMANAIKAISUUS

Esitys aiheesta: "PÄIHDEHÄIRIÖIDEN JA PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN SAMANAIKAISUUS"— Esityksen transkriptio:

1 PÄIHDEHÄIRIÖIDEN JA PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN SAMANAIKAISUUS
Seija Joukanen Psy el, päihdelääketieteen ja hallinnon erityispätevyys Hämeenlinna

2 TERMINOLOGIAA päihdepsykiatrinen potilas, 2-dg-pot, ( 3-dg-)
samanaikaissairastavuus, komorbiditeetti monihäiriöisyys, moniongelmainen potilas häiriön vaikeusaste –> käsitteen rajaaminen (iv. käyttö + sch > depressio + alko-ongelma ) nikotiiniriippuvuus, toiminnalliset riippuvuudet MICAA (mentally ill chemical abusers and addicted) rinnakkaiset hoidot, jaksottaiset hoidot integroitu hoito

3 YLEISTÄ 2-dg yleinen (USA : ECA v.1990)
päihdehäiriö yleisempi mt-ongelmista kärsivillä kuin terveillä ja päinvastoin : taustalla useita eri tekijöitä ennuste huonompi kuin 1-dg tavanomaiset hoitomallit eivät riitä tai eivät vastaa tarpeeseen häiriöiden syklinen kulku

4 …jatkuu myös Suomesta vastaavia tutkimuksia mm. Sami Pirkola ym.v.2005
sattuma ei selitä mt- ja päihdehäiriön samanaikaisuutta syy-seuraus- suhteet moninaisia näyttöä, että 2 dg-potilaiden määrä nousussa Terveys 2000: mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöisistä 15%:lla päihdehäiriö elinaikanaan j.2. sch potilaalla komorbidi päihdehäiriö

5 ….jatkuu päihteiden sekakäyttö, riippuvuus useaan aineeseen
lääkeriippuvuudet useampi diagnosoitu psykiatrinen sairaus samanaikaisesti esim. masennus-ahdistuneisuushäiriöissä persoonallisuushäiriöt, PTSD, ADHD, syömishäiriöt

6 … jatkuu samanaikaisuus huonontaa hoitoon sitoutumista
vähentää lääkehoidon vaikuttavuutta saattaa pitkittää työkyvyttömyyttä salailun tarve, jotta hoito ei keskeydy psykiatrisessa hoidossa päihdehäiriön salailun takia vääriä johtopäätöksiä hoidon tuloksellisuudesta

7 Diagnostiikka puolistrukturoitu haastattelulomake (EuropAsin mukaan)
haastattelu tärkein osa diagnostiikkaa aik. hoitodokumentit, omaiset erilaiset mittarit, Alkometri, laboratoriokokeet, U-huume, SADD, SDS, DAST potilaan tuttuus tuo lisää luotettavuutta PRISM- lähinnä tutkimuskäyttöön

8 …jatkuu Olli Kampman: kuutiomalli
päihdehäiriön vaihe : aktiivi käyttö, vieroitusoireisuus, stabiili tilanne, vieroittunut vieroitusoireiden arviointi (mittarit) päihdehäiriön vaikeusaste monipäihteisyys, komplisoivat tekijät somaattiset sairaudet (hepatiitit, HIV, TBC )

9 …jatkuu psykiatrisen sairauden vaihe
samanaikaisesti useampi psykiatrinen sairaus oirekuva suhteessa samanaikaiseen päihdekäyttöön vs. päihteettömään jaksoon oireiden alku / päihdekäytöstä riippumaton psykiatrinen häiriö

10 Päihdepsykiatrinen haastattelu
motivoivan haastattelun tekniikka arvio päihdehäiriön vaiheesta vaikuttaa haastattelun luotettavuuteen omaisen mukanaolo, useampi käynti itsenäinen, aiemmin diagnosoimaton psykiatrinen sairaus varmuudella määritettävissä n. 4 vkon päihteettömyyden jälkeen

11 Schuckit:n aikajana määritetään riippuvuuden alkamisikä
haittojen kasautuminen merkitään väh. 3kk:n mittaiset päihteettömät jaksot mielenterveyshäiriön esiintymisjaksot psykiatriset hoidot, päihdehoidot, niiden tuloksellisuus

12 Hoitomotivaatio motivaation osatekijät (Joe, ym v.98)
ongelmien kieltäminen vähättely, tunnistaminen ja myöntäminen toive avun saannista hoitovalmius muutoksen vaiheet (Prochaska&DiClemente) esiharkinta, harkinta, valmistautuminen, muutos, ylläpito

13 Haastattelun osa-alueet
päihdekäyttö ( alko, lääkkeet, laittomat huumeet, tupakka, muut ) fyysinen terveys, psyykkinen oireisto sos & taloudellinen tilanne, toimeentulo perhe, muut ihmissuhteet, verkostot kriminaliteetti hoitohistoria, ajankohtaiset hoitokontaktit toiveet hoidosta

14 Hoitosuunnitelma hoidon suunnittelu realistiselta pohjalta
potilas aktiivinen toimija suunnittelussa hoitosuunnitelma selkeästi kirjattuna, potilaalle siitä oma kappale aktiivikäyttäjän hoitoon sisältyy aina suunnitelma vieroituksesta (-ksista) retkahdukset osa sairautta rajojen muistaminen

15 …jatkuu masennuslääkitys voi alkaa jo vieroituksen aikana
psykoosilääke sisältyy usein vieroituslääkkeisiin bzp: n aloitus vain tilapäiskäyttöön bzp- riippuvuudessa vieroitukset hitaasti täsmälääkitys varhain mukaan, mikäli dg pystytty kohtuullisella varmuudella asettamaan

16 …jatkuu hoitoneuvottelussa määrittely hoidon osa-alueiden vastuusta
seuranta, etappiajattelu hoitosopimus hoitosopimusrikkomukset hoidon tiivistys tiedonkulku organisaatioiden välillä

17 Vähän lääkehoidoista päihdehäiriöön ”täsmähoito”
bzp vai tarkkaan harkiten eikä pitkään psykooseissa uudet psykoosilääkkeet LAI, klotsapiini lääkkeiden mahdollinen väärinkäyttö tupakoinnin vaikutus lääkepitoisuuksiin suuri dopamiinisalpaus saaattaa lisätä ainehimoa?

18 INTEGROITU HOITO hoitopalveluiden järjestäminen vs. uusi hoitomalli
hoitavan tiimin perehtyneisyys sekä päihde- että mt-potilaiden tunnistamiseen ja hoitoon molempien häiriöiden hoitoon ryhdytään samanaikaisesti hoitotiimin moniammatillisuus psyk, päihdehuolto, pth, esh, sos.toimi, työvoima, oppilaitokset, 3.sektori , eril. hankkeet

19 Hämeenlinna: taustaa MIELI 2009: - asiakkaan aseman vahvistaminen
- ennaltaehkäisy, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen - matalakynnyksinen yhden oven periaate -yhdistetyt mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköt perustasolla

20 HÄMEENLINNA K-HSHP: psykiatrinen erikoissairaanhoito, suuri osa psy avohoidosta, ei erillistä päihdepsykiatrista tiimiä PTH: 1+1 psy el, 10 psy sh, päiväosasto ja kuntoutuspkl A-klinikkasäätiö : päihdepalvelut yhteistyö edelleen pääosin työntekijöiden vastuulla

21 YHTEISTYÖMUOTOJA VÄLITTÄJÄ-hanke : 2-dg-alatyöryhmä
Miepä-työryhmä (seudullinen mielenterveys- ja päihdepalvelut - työryhmä) Alueellinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiatyöryhmä MT- ja päihdepalvelut - hoidon porrastus-työryhmä KOHO-tiimi

22 Toimintamalleja yhteisneuvottelut, verkostot, tiimit
yhteinen hoitosuunnitelma hoitovastuun määrittäminen, mutta potilaalla mahdollisuus asioida eri organisaatioissa yhteiset ryhmämuotoiset hoidot , työntekijä mol. organisaatioista ? (tulevaisuutta ) toisen työstä oppiminen kanavamalli, terveyshyötypotilaat, A-klinikan työntekijän vo terveysasemalla

23 YLEISTÄ POTILAISTA alkoholi ja masennus yleisin
ahdistuneisuushäiriö, päihteinä alkoholi, bzp, THC, sekakäyttö lääkeopioidit, bpr ,kun krooninen kipu (ilman selittävää somaattista sairautta) lisäksi lihasrelaksantit, pregabaliini bipolaarihäiriöt ja muut psykoosit harvinaisempia persoonallisuushäiriöt, syömishäiriöt

24 ….jatkuu reseptin uusiminen tiheään
kadonneet / anastetut lääkkeet /reseptit päihtymys vastaanotolla paikkakunnalle juuri muuttanut ahdistuneisuus, unettomuus, kivut ensikontakti oman terveysaseman lääkärin luona, sieltä ohjaus joko psy sh:n luo tai konsultaatiopyyntö psykiatrille

25 …jatkuu psy sh kartoittaa oireiston
psykiatri ja psy sh yhteistapaaminen, päihdepsykiatrinen kartoitus verkosto / hoitoneuvottelu yhdessä A-klinikan kanssa hoidon toteutuksesta, KOHO seurantaneuvottelut, etappiajattelu erilliset neuvottelut esim. retkahdusten yhteydessä

26 TUNNISTAMISEN ONGELMIA
”tuleeko mieleen ? ” : yhteistyön määrä ja sisältö kiinni hoitavasta työntekijästä ” kyllä minä tiedän ja osaan” : me lääkärit ” menköön itse ” : aikaisemmin vallalla ” ei kuulu meille” : meille sitten, kun päihdeongelma hoidettu ”voiko mennä toisen reviirille”: arkuus, epävarmuus tiedonkulku : ei näkyvyyttä toisen organisaation sairauskertomukseen ja toisaalta linnoittautuminen tietosuojan taakse

27 VÄHÄN TUPAKASTA tupakkariippuvuus vaikuttaa muuhun 2-dg-potilaan hoitoon masennuspotilaat vaikutukset lääkepitoisuuksiin porttiajattelu psykoosiin sairastumisriski kohonnut vrt kannabis

28 POHDINTAA lainsäädännön muutokset, tiedonkulku
päihdehäiriön stigma: salailu päihdeperheet, ylisukupolvisuus asenneilmapiiri työterveyshuollon roolin korostuminen lisääntyvä tieto päihteiden vaikutuksesta keskushermostoon tutkimustieto integroiduista hoidoista edelleen niukkaa

29 POHDINTAA kuntatason taloustilanne, sen vaikutukset sosiaalietuuksiin, mihin panostetaan päihdepsykiatristen potilaiden somaattiset sairaudet terveydenhuollon rakennemuutokset päivystysyksiköiden keskittäminen reseptilääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy

30 LOPUKSI mielenterveys- ja päihdeongelmaisen
potilaan hoito on aina integroitua –mutta integroiko hoidon palvelujärjestelmä vai potilas itse vakavasti psyykkisesti sairaalle päihdeongelmaiselle potilaalle tämä voi olla liian suuri haaste

31 KIITOS