(valtio-opin lehtori, Lapin yliopisto)

Esitys aiheesta: "(valtio-opin lehtori, Lapin yliopisto)"— Esityksen transkriptio:

1 (valtio-opin lehtori, Lapin yliopisto)
Puolueet ja vaalit Petri Koikkalainen (valtio-opin lehtori, Lapin yliopisto)

2 1. Mikä on puolue? Puolueet ovat kansalaisten muodostamia yhdistyksiä, mutta mikä erottaa puolueen muista kansalaisten muodostamista yhdistyksistä? Mikä on puolueen ja kansalaisliikkeen ero?

3 Puolueiden synty Puolueen kaltaisista poliittisista ryhmittymistä on tietoa suunnilleen koko kirjoitetun historian ajalta Esimerkiksi antiikin Kreikassa oli monenlaisia äänestyksiä ja demokraattisia ja aristokraattisia ”puolueita” Nykyistä muistuttava vaaleihin liittyvä puolueorganisaatio alkaa kehittyä 1600-luvulla, joukkopuolueet paljon myöhemmin Puolue, ryhmäkunta, sektio, fraktio yms. ovat olleet suuren osan historiastaan negatiivisesti värittyneitä termejä: ne edustavat erityisintressejä ja vaarantavat kokonaisuuden edun Myös nykyään voidaan pyrkiä ”irti puoluevallasta”

4 Parlamenttipuolueet ja parlamenttien ulkopuolella syntyneet puolueet
Verrattain pysyviä, aatteellisten erojen ympärille syntyneitä ryhmittymiä on syntynyt parlamenttien sisällä Esimerkiksi guelfit ja ghibelliinit (1300-l. Firenze), Court ja Country 1600-l. Englannissa, federalistit ja antifederalistit 1700-l. lopun Pohjois-Amerikassa Puolueita on syntynyt myös muista yhdistyksistä, järjestöistä ja kansalaisliikkeistä Esimerkiksi Ranskan vallankumouksen jakobiinit, työväenliike, maaseutupuolueet Monet nykyiset puolueet ovat alun perin äänioikeutta vailla olleiden ihmisten kansalaisliikkeitä!

5 Puolueet ja ideologiat
1800-luvun puolivälin jälkeen syntyy näihin päiviin asti vallinnut kuva ”ideologisesta” puolueesta Vasemmisto–oikeisto-jako niin ikään 1800-luvun tuote Liberalismi, konservatismi, sosialismi (anarkismi) Politiikasta tulee arvojen tai periaatteiden edistämistä Ainakin osa ideologioista kytkeytyy teoreettisiin tai filosofisiin oppirakennelmiin (liberalismi, sosialismi, alkiolaisuus) Myös nykyaikaisen ammattipoliitikon rooli alkaa muotoutua

6 1900-luvun puoluejakojen perusteita Suomessa (Nousiainen)
Kielikysymys Luokka- eli ns. ”sosiaalinen kysymys” Nationalismi vs. internationalismi Kaupunki vs. maaseutu Suhde Venäjään/Neuvostoliittoon Uskonto

7 Intressipuolueet ja yleispuolueet
1900-luvun puoliväliin asti suomalaiset puolueet olivat tyypillisesti intressi- tai luokkapuolueita: työväestö, maanviljelijät, sivistyneistö, ruotsinkieliset . . . Viimeistään 1960-luvulta lähtien puolueet pyrkivät laajenemaan perinteisen kannattajakuntansa ulkopuolelle => yleispuolueet Mitä ”yleispuolueistumisen” myötä on menetetty?

8 Puolueet nyky-Suomessa
”Valtiollistuneita”, taloudellisesti ja organisatorisesti kohtuullisen vahvoja Puoluetuki (v:sta 1969) muodostaa eduskuntapuolueiden toiminnan keskeisen taloudellisen perustan Vahvasti ja monella tasolla kytkeytyneitä poliittiseen päätöksentekojärjestelmään Kritiikin kohteena aatteellisuuden, ideologisuuden ja jopa ”poliittisuuden” väheneminen. Löytyvätkö vaihtoehdot puolueiden sisältä vai kansalaisliikkeistä?

9 2. Puoluetyyppejä ja –järjestelmiä (Mickelsson 2007): a) Kaaderipuolue
Perinteiset parlamenttipuolueet (usein esim. liberaali- ja konservatiivipuolueet) olivat usein pelkkien vaalien alla aktivoituvia vaalipuolueita Organisaatio kevyt, harvojen aktiivien (kaaderien) varassa. Pieni aktiivijäsenistö. Usein näkyviä yksilöjohtajia, jotka hankkineet kannuksensa liikemiehinä, professoreina, sotilaina, virkamiehiä jne. . . Ei vahvaa pysyvää instituutiota, järjestökoulutusta, suhteellisen heikko puoluekuri Parlamenttiryhmä tyypillisesti vahvempi kuin puolueorganisaatio

10 b) Joukkopuolue Alkuperäiseltä taustaltaan usein ja 1900-lukujen ideologisia äänioikeudettomien puolueita (esim. SDP, Maalaisliitto) Vahva ja pysyvä organisaatio, pyrkimys mahdollisimman suureen jäsenistöön Vahva järjestökoulutus ja puoluekuri Pyrkimys mahdollisimman suureen jäsenistöön Järjestötyö ja puolueen sisäinen päätöksenteko korostuu, eduskuntaryhmä usein alisteinen puolueorganisaation päätöksille

11 c) Integraatiopuolue Perusyksikkönä muutamasta henkilöstä koostuva solu. Jatkuva järjestökoulutus Hierarkkinen, monitasoinen rakenne Johtajiston ja jäsenistön välinen ero on selkeä Puolue on etujoukko suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, mutta myös puolueen sisällä voi olla etujoukko Kommunistiset ja kansallissosialistiset puolueet, usein maanalaiset puolueet

12 Yksipuoluejärjestelmä
Entiset sosialistiset maat, kehitysmaat, Kiina Keskustelu ja erimielisyys voidaan sallia puolueen sisällä Mitä etuja on yksipuoluejärjestelmästä? Mitä ongelmia voi seurata yksipuoluejärjestelmän korvaamisesta monipuoluejärjestelmällä?

13 Kaksipuoluejärjestelmä
USA, Britannia (pääasiassa) Yleensä oikeisto–vasemmisto-jaon ympärille syntynyt Pääpuolueiden asema yleensä hyvin vakiintunut. Välillä yrityksiä kaksipuolueasetelman murtamiseksi (erit. Britannia) Voittava puolue saa yleensä hyvin vahvan aseman politiikassa. Ei tarvetta hallituskoalitioille. Mitä etuja on kaksipuoluejärjestelmästä? Entä haittoja?

14 Monipuoluejärjestelmä
Useimmat Euroopan maat, mm. Suomi Useita erikokoisia puolueita Puolueet jäävät monesti pieniksi ja lyhytikäisiksi, puoluekentän ”epävakaisuus” Hallituksen muodostamiseksi puolueiden pitää yleensä muodostaa koalitioita Mitä etuja ja haittoja on monipuoluejärjestelmällä?

15 3. Vaalitavat Ovatko kaikkien kansalaisten antamat äänet yhtä arvokkaita? Meneekö ääni aina äänestäjän kannalta oikeaan osoitteeseen? Toteutuuko suhteellisuus (paikkojen määrän ja äänimäärän vastaavuus)? Millaiset ehdokkaat tulevat valituiksi? Millainen on kansalaisten suhde ehdokkaisiin ja valituiksi tulleisiin?

16 Enemmistövaalitavat Yksinkertainen enemmistövaalitapa (”winner takes all”): vaalipiirejä on yhtä paljon kuin valittavia edustajia. Kussakin vaalipiirissä eniten ääniä saanut valitaan USA, Britannia, Kanada, Intia Yhteys kaksipuoluejärjestelmään Suomen presidentinvaali on kaksivaiheinen enemmistövaali: toiselle kierrokselle pääsee kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta

17 Suhteelliset vaalitavat
Tavoitteena varmistaa, että ehdokkaita asettaneen ryhmän osuus valituista vastaa ryhmän ääniosuutta Valtiollisissa vaaleissa yleisempi kuin enemmistövaali mm. d’Hondtin järjestelmä, Sainte-Laguën järjestelmä Yhteys monipuoluejärjestelmään Avoimet vs. suljetut listat (Suomi ja Ruotsi)

18 Vaalipiirin koko ja äänikynnys, vaaliliitot
Vaalipiirin koko voi asettaa ongelmia suhteellisuuden toteutumisessa Piilevä äänikynnys: pienissä vaalipiireissä pienten puolueen ensimmäisen ehdokkaan läpimenemiseksi on usein saatava huomattavan suuri määrä ääniä. Siksi d’Hondtin järjestelmä suosii suuria puolueita maassa, jossa on useita pieniä vaalipiirejä (Liian) suurten vaalipiirien ongelma: alueellinen edustavuus vaarantuu Vaaliliitto: puolueet voivat muodostaa yhteisen listan. Valituksi tullaan äänimäärien mukaisessa järjestyksessä. Äänestäjän ääni voi mennä eri puolueen ehdokkaan hyödyksi.

19 Kirjallisuutta Rauli Mickelsson: Suomen puolueet: historia, muutos ja nykypäivä (2007). Jukka Paastela: Puolueet ennen puolueita: puoleet ja puoluekäsitykset historiallisen ilmiönä antiikin Kreikasta nykyaikaisen puoluelaitoksen muodostumiseen (1984). Eeva Aarnio: Päämäärät liikkeessä: puolueohjelmien kirjoittamisen muuttuvat merkitykset 1950-luvulta 1990-luvulle (1998). Olavi Borg: Suomen puolueideologiat (1964); Suomen puolueohjelmat 1880–1964 (1965). Jaakko Nousiainen: Suomen poliittinen järjestelmä (useita painoksia)