Ilmastopolitiikka EU:n silmin Eurooppa-foorumi

Esitys aiheesta: "Ilmastopolitiikka EU:n silmin Eurooppa-foorumi"— Esityksen transkriptio:

1 Ilmastopolitiikka EU:n silmin Eurooppa-foorumi 22.5.2009
Ilmastovastaava Leo Stranius

2 Hyviä ja huonoja uutisia

3 Huonoja uutisia Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4 “Lämpötilan nousu viidellä asteella tällä vuosisadalla saattaisi johtaa siihen, että maapallolla voi elää tulevilla vuosisadoilla vain miljardi ihmistä” - Petteri Taalas, (HS) Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja

5 Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia.
Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

6 Sisällys IPCC: Lämpenemisen seuraukset ja globaalit päästövähennystarpeet Ilmastonmuutos on oikeudenmukaisuuskysymys Kansainväliset ilmastoneuvottelut ja EU:n kannat, tilanne Suomessa Ydinvoiman rooli Muutos on mahdollinen Yhteenveto

7 Pienikin lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia
Lähde: VNK julkaisuja 13/2008: Kahden asteen ilmastotavoite - mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää

8 IPCC: Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve 80-95 % vuoteen 2050 mennessä

9 Päästöt kasvavat nopeammin kuin pahimmatkaan ennusteet
Lähde: IPCC / Ilmatieteen Pääjohtaja Petteri Taalas, YM ilmastoseminaari

10 Ilmakehän hiilidioksidi- pitoisuus

11 Yhdysvallat ja Kiina suurimmat päästäjät
Source: Wikipedia, list of countries by carbon dioxide emissions 2004,

12 Ilmastonmuutos on oikeudenmukaisuuskysymys

13 Miksi teollisuusmaiden ja Suomen pitäisi vähentää päästöjään jos muut maat eivät vähennä ensin?

14 Teollisuusmaissa päästöt syntyvät usein ylellisyydestä - kehitysmaissa eloonjäämisestä Maailman köyhin viidennes tuottaa noin kaksi prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä

15 Miksi teollisuusmaiden vähennettävä päästöjään ensin?
Historiallinen vastuu ilmaston lämpenemisestä Kyky ja taloudelliset edellytykset päästövähennysten toteuttamiseksi paremmat Päästöt asukasta kohden suuret

16 Kahden asteen tavoite ei ole mahdollinen ilman kehitysmaiden päästövähennyksiä

17 Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä?
tonnia hilidioksidia/ asukas Lähde: Tilastokeskus 2006 Lähde: Tilastokeskus 2006

18 Suomen oikeudenmukainen päästövähennystavoite -125% vuoteen 2030 mennessä!
Lähde: Greenhouse Development Rights -malli

19 Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus vaikuttaa päätöksiin?
maa delegaatit väestö (milj.as) delegaatteja 100 000 asukasta kohden Tanska 201 5,43 37 Suomi 51 5,33 9,62 Peru 13 27,93 0,47 Bangladesh 17 144,32 0,12 Etiopia 3 73,05 0,04 Kiina 40 1 306,31 0,03 Lähde:

20 Kioton jälkeiset kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan

21 Energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla
EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin Energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla

22 EU:n ilmasto- ja energiapaketti
Päästövähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta Suomen osuus: -16% Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

23 EU:n ilmasto- ja energiapaketin taakanjako
Kuva: Magnus Cederlöf/YM, Ilmastofoorumi

24 EU:n kannat Kööpenhaminaan
Komission tiedonanto Ympäristöministerineuvosto EU-huippukokous ECOFIN EU-huippukokous Kesäkuun ja lokakuun ministerineuvostot

25 Kööpenhaminan ilmastosopimuksen elementit: Ympäristöjärjestöjen vaatimukset
Sopimuksen tulee perustua ilmastotieteen mukaisille vaatimuksille pitää lämpeneminen alle kahden asteen: Teollisuusmaiden 40 % päästövähennykset Kehitysmaiden % päästövähennykset normaaliin päästökehitykseen verrattuna Rahoitusmekanismit ja teknologian siirto Metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä

26 Neuvotteluita ennen Kööpenhaminaa
Bonn Bonn Bangkok Ylimääräinen kokous Kööpenhamina

27 Tilanne Pohjoismaissa ja Suomessa

28 Ilmastojohtajat Pohjoismaissa
Tanska vastaa COP15-järjestelyistä; Kööpenhamina maailman ensimmäinen hiilineutraali pääkaupunki. Ruotsi toimii EU:n puheenjohtajana; Tavoitteena 40 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Norjan tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Suomi: Tavoitteena vähentää päästöjä 5-10 % vuoteen 2020 mennessä; EU:n energiatehokkuustavoitetta ei täytetä ja turpeen syöttötariffia halutaan jatkaa seuraavat 10 vuotta. Fossil of the Scandinavia

29 Suomen kasvihuonekaasupäästöt
-30%! -80%! -95%! Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

30 Mitä Suomen pitäisi tehdä?
Vähintään 30 prosentin kotimaiset päästövähennystoimet vuoteen 2020 mennessä Tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. Vähennykset riittäisivät ilmastotieteen kanssa yhteensopiviin päästövähennyksiin (-38% 2020 ja ) Energiatehokkuuden parantamien 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä Uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen

31 Ydinvoiman rooli?

32 Ydinvoima Euroopassa Kapasiteetti laskussa
Ydinvoima hinta nousee, uusiutuvien laskee Tuulivoima kasvaa nopeasti Jätteiden loppusijoitus mahdotonta toteuttaa

33 Teesit ydinvoimakeskusteluun
TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3

34 TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoimalla voi olla korkeintaan marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 prosenttia. Tämä edellyttäisi satojen ydinvoimaloiden rakentamista seuraavan 20 vuoden aikana. Ydinvoiman elinkaaren aikaiset päästöt ovat selvästi suuremmat kuin uusiutuvilla energialähteillä. Lisäydinvoimalla päästövähennyksiä ei saada ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta aikaiseksi tarpeeksi nopeasti verrattuna energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen.

35 TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat
Energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistäminen on Suomessa laiminlyöty. Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan. EU:n uusiutuvan ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle.

36 TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat
Ydinvoima lisää riippuvuutta ulkomaisesta uraanista. Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saadaan puoli kiloa ydinvoimalan polttoainetta. Uraanilouhinnan myöttä tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille ja radioaktiiviselle pölylle. Uraanikaivokset aiheuttavat keuhkosyöpää, munuaisairauksia, veri- ja luuydinsyöpää, synnynnäisiä epämuodostumia. Myös Suomesta uhkaa tulla uraanikaivosten leikkikenttä.

37 TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen
Ydinvoima levittää ydinaseita On vain ajan kysymys milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen pommin tai ydinaseen. Ydinvoiman lisääminen kasvattaa näitä uhkia.

38 TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta
Tulitikkuaskillinen ydinjätettä riittää tekemään kaikesta päijänteen vedestä juomakelvotonta. Ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa. Jäte säilyy vaarallisena yli satatuhatta vuotta. Jätteen kallioperään hautaamiseen liittyy suuria riskejä. Jokaista ydinvoimalaa kohti syntyy joka vuosi eduskuntatalon verran radioaktiivista jätekiveä ja eduskuntatalon lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä jäteliejua.

39 TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (1/2)
Kustannukset karanneet käsistä 2,5 miljardia euroa vs. 5 miljardia euroa Aikataulu myöhässä 2,5 vuotta Rakennusajaksi luvattiin 4,5 vuotta – tällä hetkellä ennuste 7 vuotta. Ei ole tuonut lupauksista huolimatta työpaikkoja Suomeen Merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan.

40 TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (2/2)
Ei auta Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Kansallisessa ilmastostrategiassa (2001) päästövähennysten arvioitiin olevan 7 miljoonaa tonnia. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa. Reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista.

41 Tuulivoimaa vai ydinvoimaa?

42 Kuka sitä oikein haluaa?
Vain 37 % suomalaista kannattaa ydinvoiman lisärakentamista (YLE ) Tavoitteena perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (hintariskistä vapaa sähkö) sekä sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

43 Muutos on mahdollinen

44 Muutos on mahdollinen 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. (SK) 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. (HS) Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. (SK) Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (e2) Lähteet: HS , SK , Ajatuspaja e

45 Entä talouskriisi?

46 Talouskriisi uhkaa ilmastotoimenpiteitä
Talouskriisi varastaa huomion Julkisen talouden supistuminen uhkaa ympäristöinvestointeja Yksityisen sektorin osallistuminen ympäristötalkoisiin vähenee Protektionismi ja kansallisten etujen tavoittelu korostuu

47 Talouskriisi edistää ilmastonsuojelua
Luonnonvarojen kulutus, päästöt ja liikenne vähenevät Elvytyksellä on mahdollisuus vauhdittaa ilmastoystävällisiä investointeja Energiatehokkuus houkuttelee entistä enemmän Vanhaa teknologiaa poistuu käytöstä Supistuvat voimavarat kannustavat yhteistyöhön

48 Ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia kaikkein eniten
TNS Gallup Oy 1/2009

49 81 % valmis tinkimään omasta kulutuksestaan
Jokainen suomalainen on valmis tekemään jotain ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi! 81 % valmis tinkimään omasta kulutuksestaan 76 % valmis siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi 45 % valmis maksamaan ilmastoveroa Source: Helsingin Sanomat/Gallup

50

51

52 Yhteenveto Ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin hurjimmatkaan ennusteet. Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla vähintään % vuoteen 2050 mennessä. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme. Ydinvoimakapasiteetti laskussa: Energiatehokkuustoimenpiteet ja uusiutuvat POP. Ihmiset ovat valmiita muutokseen. Pelkkä tieto ei riitä. Tarvitaan vertaistukea ja yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.

53 Tämän sukupolven haaste: Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan

54 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi
puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa:

55 Lisätietoja SLL:n ilmasto- ja energiatoiminta:
Ilmastoblogi osoitteessa: Ilmasto lautasella -kampanja: Ilmastolaki -kampanja: Eurovaalit: Ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:

56 Suomen luonnonsuojeluliiitto
Suomen suurin ympäristöjärjestö Perustettu 1938 15 alueellista piiriä + nuorisojärjestö Luonto-Liitto Lähes 200 paikallisyhdistystä, henkilöjäseniä n Työntekijöitä noin 30 Suomen Luonto -lehti ja jäsenlehti Luonnonsuojelija Tavoitteena suomalaisen luonnon ja ympäristön suojelu: Haasteet: Ilmastokriisi, sukupuuttoaalto, luonnonvarojen ylikulutus Saavutuksia: Ympäristölainsäädäntö, kansallispuistot, ympäristöhallinto...

57 Backup: Mitä minä voin tehdä?

58 Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä 3/4 muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta.

59 Mittatikkuhanke: Kulutuksen ympäristövaikutukset
Lähde: SYKE Mittatikkuhanke, elintarvikkeet asuminen autoilu virkistys ja kulttuuri

60 Ilmastonystävän TOP5 vinkkiä!
Vähennä omaa energiankäyttöäsi ja lämpimän veden kulutusta Vaihda ekoenergiaan osoitteessa: Liiku julkisilla kulkuvälineillä, pyöräile ja kävele. Vältä lentämistä, laivamatkustamista ja autoilua. Suosi ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihansyöntiä. Älä osta mitään ellei ole pakko, mieti kulutuksesi vaikutuksia. Kannusta päättäjiä toimimaan tulevaisuutemme puolesta ja ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa.