Ilmastotoiminta Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto 26.-27.4.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius.

Esitys aiheesta: "Ilmastotoiminta Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto 26.-27.4.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius."— Esityksen transkriptio:

1 Ilmastotoiminta Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto 26.-27.4.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius

2 Esityksen sisältö •Kansainvälinen tilanne –Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC –Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan –EU:n ilmasto- ja energiapaketti •Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka –Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia –Tulevaisuusselonteko –Liikennepoliittinen selonteko –Ydinvoima, Vuotos, turve.. •Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden 2008 painopistealueet energia- ja ilmastotoiminnassa

3 Kansainvälinen tilanne •Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC •Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan •EU:n ilmasto- ja energiapaketti

4 IPCC:n neljäs arviontiraportti Ilmastoherkkyyttä kuvaava taulukko (TS.5) osoittaa, että lämpötilan rajoittaminen alle kahden asteen edellyttää ilmakehän kasvihuonekaasu- pitoisuuden pitämistä alle 450 ppm (parts per million).

5 IPCC:n neljäs arviointiraportti •Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. •Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015. •Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

6 IPCC:n neljäs arviointiraportti

7

8

9 Balin ilmastokokous •Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat •Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 •Lisäksi neuvottelupaketissa mukana –Teknologian siirto –Metsäkadon hillitseminen –Sopeutumisrahasto

10 Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008 •Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): –Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta –Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta •Suomen osuus: -16% •Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta –Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä •Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä •Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

11 Eurooppa-neuvosto 14.3.2008 •Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n sitoutumisen päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen sekä kansainvälisten ilmastoneuvottelujen eteenpäinviemiseen. •Euroopan komission tammikuussa esittämän ilmasto- ja energiapaketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset tulisi hyväksyä viimeistään vuoden 2009 alussa. •Sopimalla ripeästi omista tavoitteistaan EU haluaa antaa selkeän viestin Kööpenhaminan ilmastokokoukselle joulukuussa 2009. •Kööpenhaminan kokouksen tavoite on saada aikaan maailmanlaajuinen, kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ilmastosopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.

12 Lisätietoja IPCC: http://www.ipcc.ch/ Päästötilastot (World Resources Institute) http://cait.wri.org/ YK:n ilmastopolitiikan sivusto: http://www.un.org/climatechange/ YK:n ilmastosopimuksen sivusto: http://unfccc.int Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: www.ilmasto.org

13 Ehdotus jäsenmaiden tavoitteiksi, uusiutuvan energian osuus vuonna 2020, %

14 Uusiutuvan energian tavoitteen taakanjako, %

15 Vuoden 2020 khk-tavoitteet verrattuna BKT/capitaan BKT/capita 2005 (1000 eur) Vähennys verrattuna v. 2005 (%)

16 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka

17 •Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia •Tulevaisuusselonteko •Liikennepoliittinen selonteko •Ydinvoima, Vuotos, turve...

18 Strategia ja tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiastrategia tulevaisuusselonteko vastuutahoTEMVNK aikatauluSyksy 2008kevät 2009 aikajänne–2020(–2050)(2020)–2050(–2100) alueSuomi+ maailma sisältötorjunta+ sopeutuminen sektoritenergia ja muut päästölähteet ilmastoon vaikuttavat tekijät

19 Liikennepoliittinen selonteko •Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen •Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen •Auto- ja ajoneuvoverouudistus •Vähän liikennöityjen junanratojen henkilöliikenteen kannattavuuden parantaminen •Liikennebiokaasun jakeluverkoston edistäminen •Meluntorjuntaan kiinnitettävä huomiota ennen uusien väylien rakentamista •Kevyen liikenteen strategia kevyen liikenteen edellytysten parantamiseksi •Lentoliikennettä ei tule tukea •Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä

20 Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (1/2)

21 Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (2/2)

22 •Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, lipputuki ja joukkoliikenteen arvonlisävero •Kokeiluja muuttaa julkinen liikenne maksuttomaksi. •Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia (konsulttiyritys Strafica). •Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut käyttöön keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä •Kattonopeuksien asettamiskokeilut •Autoedun verottaminen ajoneuvon päästöjen mukaan. •Junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen määrärahan korotus. –Minkään Eurooppalaisen metropolin menestys ei perustu siihen, että siellä voi liikkua helposti henkilöautolla. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen

23 Auto- ja ajoneuvoverouudistus •Ajoneuvo- ja autoverouudistus on syytä uudistaa osana käsillä olevaa ilmasto- ja energiastrategiaa. •Sinänsä myönteinen tavoite ympäristöohjaavuudesta on vesitetty tavalla, joka johtaa autokannan ja CO2-päästöjen lisääntymiseen. •Luonnonsuojeluliiton ehdotukset ympäristöperusteiseksi autoveroksi: –Vuotuinen ajoneuvovero pois ja tilalle korkea henkilöautojen polttoainevero. Polttoaineveroa tulisi nostaa nykytasosta 40 senttiä/litra. –Auton hankintaveron on noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km. –Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso laskettava kustannuksia vastaavaksi. –Vapaan autoedun poistaminen ja työnantajien tarjoamien ilmaisten autopaikkojen etuuden verotus.

24 Teesit ydinvoimakeskusteluun •TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos •TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat •TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat •TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen •TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta •TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3

25 TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos •Ydinvoimalla voi olla korkeintaan marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. –Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 prosenttia. Tämä edellyttäisi satojen ydinvoimaloiden rakentamista seuraavan 20 vuoden aikana. –Tavoitteena on pikemminkin perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (hintariskistä vapaa sähkö) sekä sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

26 TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat •Ydinvoima syrjäyttää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja lisäämisen –Suomessa ei ole rakennettu juuri lainkaan tuulivoimaa tai panostettu energiansäästöön. •EU:n uusiutuvan ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle.

27 TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat •Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saadaan puoli kiloa ydinvoimalan polttoainetta. •Uraanilouhinnan myöttä tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille ja radioaktiiviselle pölylle. •Uraanikaivokset aiheuttavat keuhkosyöpää, munuaisairauksia, veri- ja luuydinsyöpää, synnynnäisiä epämuodostumia. •Suomesta uhkaa tulla uraanikaivosten leikkikenttä. •OECD arvioi, että nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella hinnalla voidaan tuottaa uraania 30 vuodeksi nykykulutuksella

28 TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen •Ydinvoima levittää ydinaseita •On vain ajan kysymys milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen pommin tai ydinaseen. •Ydinvoiman lisääminen kasvattaa näitä uhkia.

29 TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta •Tulitikkuaskillinen ydinjätettä riittää tekemään kaikesta päijänteen vedestä juomakelvotonta. –Ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa. –Jäte säilyy vaarallisena yli satatuhatta vuotta. –Jätteen kallioperään hautaamiseen liittyy suuria riskejä. •Lisäksi jokaista ydinvoimalaa kohti syntyy joka vuosi eduskuntatalon verran radioaktiivista jätekiveä ja eduskuntatalon lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä jäteliejua.

30 TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (1/2) •Kustannukset karanneet käsistä –2,5 miljardia euroa vs. 5 miljardia euroa •Aikataulu myöhässä 2,5 vuotta –Rakennusajaksi luvattiin 4,5 vuotta – tällä hetkellä ennuste 7 vuotta. •Ei ole tuonut lupauksista huolimatta työpaikkoja Suomeen –Merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan.

31 TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (2/2) •Ei auta Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisessa –Kansallisessa ilmastostrategiassa (2001) päästövähennysten arvioitiin olevan 7 miljoonaa tonnia. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa. –Reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista. •Energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistäminen laiminlyöty. –Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

32 Vesivoima •EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä. •Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. –Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla. Altaita vastaava määrä säätövoimaa voidaan saada biokaasulla. –Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa. •Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin. •Allasvesivoima ei ole koskaan puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.

33 Turpeen energiankäyttö on lopetettava vuoteen 2020 mennessä •Energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. •SLL esittää turpeelle syöttötariffijärjestelmän ja varastointituen purkua sekä valmisteveron palautusta mahdollisimman pikaisesti. •Turpeen käytöstä luopuminen –Lauhdesähkö (7 TWh) korvataan korvataan tuulivoimalla, ehkä osin maakaasulla. –Muu käyttö (18 TWh) (esim. kaukolämmön ja teollisuuden vastapaine) korvataan metsätähteillä ja osin ruokohelvellä. –Avatut turvekentät käytetään loppuun - turvetta voidaan jättää näin noin 5 TWh (vastaa Ruotsin tasoa) •Turpeen ja hiilen käytölle ei tule myöntää enää rakennuslupia. •Perustelut: –Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. –Turpeenotto köyhdyttää maamme suoluontoa ja pilaa vesistöjä. –Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla. –Jos turpeen käyttöä jatketaan, muilla sektoreilla (liikenne, teollisuus..), tulee tehdä voimakkaampia toimia.

34 Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden 2008 painopistealueet energia- ja ilmastotoiminnassa

35 Ilmastotoiminnan ja kampanjan tavoitteita vuonna 2008 (1/2) •Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelutyöhön osallistuminen sekä tulevaisuuspoliittiseen selontekoon vaikuttaminen •Energiasäästön ja energiatehokkuuden parantaminen •Vaikuttaminen Suomen tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä •Energiaverotukseen vaikuttaminen •Syöttötariffien (takuuhintajärjestelmä) voimaansaattaminen

36 Ilmastotoiminnan ja kampanjan tavoitteita vuonna 2008 (2/2) •Liikenteen päästöjen vähentäminen •Raide- ja muun joukkoliikenteen ja biopolttoaineiden käytön edistäminen sekä uusien näkökulmien esiintuonti •Turpeen energiakäytöstä luopuminen •Ilmastotoiminnan jalkauttaminen paikallisyhdistyksiin esimerkiksi kunnallisaloitteiden tekemiseen rohkaisemisen ja tempausten avulla •Ydinvoiman ongelmista ja paremmista vaihtoehdoista tiedottaminen

37 Hanke: Ilmasto- oikeudenmukaisuuskiertue •Ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue kolmessa yliopistossa (Tampere, Helsinki, Jyväskylä) –Tarkoituksena järjestää yhden-kahden päivän pituisen intensiiviseminaarikurssin ilmastopolitiikasta.

38 Hanke: EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kipupisteitä - maatalous, ruoka ja turve •Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kehittää uusia ideoita EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä tiedottaa aiheesta niin laajalle yleisölle kuin alan asiantuntijoillekin. •Ruokakeskustelua käydään yleisöseminaarin, laajalevikkisen lehden sekä verkkosivujen avulla. –Seminaaria varten tehdään aihetta käsittelevä juliste. –Voima-lehden välissä julkaistaan noin 16-sivuinen tabloid-lehti, joka esittelee napakasti ja raikkaasti EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita maatalouden ja ruuan näkökulmasta. –Verkkosivuille kootaan seminaari- ja tiedotusmateriaali, tiedotuslehti sekä muutoksen askeleet ja teesit visuaalisessa muodossa. –Teesit voidaan myös videokuvata henkilöiden kautta ja julkaista YouTube - palvelussa. –Teemasta tiedotetaan laajasti koko projektin ajan tiedotusvälineiden kautta.

39 Veteraanien ilmastohaastekampanja (1/4) •Vuoden 2008 ilmasto-ohjelmaan kuuluvana osana SLL toteuttaa tänä vuonna kampanjan, jonka teemana on: •Pelasta ilmasto – pelastat luonnon: –LUOVU TURHASTA KULUTUKSESTA!

40 Haastekampanja (2/4) •Kampanjan haastajina ovat neljä emeritusprofessoria: Anto Leikola, Jaakko Paasivirta, Mirja Salkinoja-Salonen ja Veikko Huhta. •Lähtölaukaus 25.6. Evolla –Luonto-Liiton vuonna 1958 järjestämän nuorison kansainvälisen luonnonsuojelujärjestön (IYF) kansainvälisen pääleirin 50-vuotis- muistelutilaisuus •Haastajat yhdessä muiden leiriläisten kanssa haastavat kaikki oman aikansa luontoliittolaiset, joista nyt oletettavasti useimmat ovat SLL:n jäseniä, luopumaan yhdestä etelänmatkasta, ja antamaan näin säästämänsä summan, 500-1000€, liiton hyväksymään avustuskohteeseen. •Kysymyksessä on kiertävä haaste; haasteeseen vastannut voi haastaa edelleen haluamansa henkilöt.

41 Haastekampanjan lahjoituskohteet (3/4) •Ikimetsän ystävät ry •Saimaannorppa •Soiden ennallistus •Kansainvälinen kohde (ehdotukset): –Mali. Puuta säästäviä liesiä Sikasson lääniin. Oppia naisille energiatehokkaampien liesien valmistamisesta paikallisista materiaaleista, niiden käytöstä ja merkityksestä. –Intia. Mangrove-istutuksia Tamil Nadussa.

42 Kenttäkampanja (4/4) •Ilmastotoiminnan jalkauttaminen paikallisyhdistyksiin esimerkiksi kunnallisaloitteiden tekemiseen rohkaisemisen ja tempausten avulla •Liittohallitus haastaa piirit ja paikallisyhdistykset •Kampanja koostuu paikallisista tempausluonteisista tapahtumista, jotka yritetään saattaa julkisuuteen tiedotusvälineiden kautta mahdollisimman tehokkaasti •Tempausten aiheet ovat paikallisella tasolla vapaasti päätettävissä •Paikallisella tasolla voidaan ottaa mukaan yhteistyökumppaneita mahdollisuuksien mukaan •Luonto-Liitto piireineen pyritään saamaan mukaan yhteistyöhön

43 Lisätietoja •Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit •Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a2 29f130e53a http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a2 29f130e53a •Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf •Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050 http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050 •Ilmastonmuutoksesta ja kehityskysymyksistä: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/Ilmastonmuutos%20 ja%20kehitys/index_html http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/Ilmastonmuutos%20 ja%20kehitys/index_html

44 KIITOS! Leo Stranius leo.stranius@sll.fi Puh. 040-754 7371