Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Missä mennään ilmastopolitiikassa?

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Missä mennään ilmastopolitiikassa?"— Esityksen transkriptio:

1 Missä mennään ilmastopolitiikassa?
Ilmastokampanjan tapaaminen Ilmastovastaava Leo Stranius

2 Hyviä ja huonoja uutisia

3 Huonoja uutisia Ilmasto lämpenee nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Neljännes kaikista maapallon lajeista kuolee sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4 Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia
Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5 Esityksen sisältö IPCC: Globaalit päästövähennystarpeet
Kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan EU:n ilmastopolitiikka Muutos on mahdollinen Mitä Suomi tekee ja mitä sen pitäisi tehdä? Mitä minä voin tehdä? Yhteenveto

6 IPCC: Globaalit päästövähennystarpeet

7 IPCC:n neljäs arviointiraportti
Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015. Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

8 IPCC:n neljäs arviointiraportti
Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa prosenttia vuoteen 2050 mennessä!

9 Kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan

10 Balin ilmastokokous Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat
Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 Lisäksi neuvottelupaketissa mukana Teknologian siirto Metsäkadon hillitseminen Sopeutumisrahasto

11 Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Balin toimintasuunnitelman mukaiset neuvottelut jatkuvat Päästövähennysvelvoitteet Rahoitus Teknologia Sopeutuminen Sektorilähestymistavat Metsäkadon hillitseminen Kioton pöytäkirjan mukaisia neuvotteluja käydään työryhmissä Mekanismit Nielut Muut asiat Lisätiedot:

12 Tulevan sopimuksen rakennuspalikoita
Tehokas valvonta- ja sanktiojärjestelmä Lento- ja laivaliikenteen päästöt rajoitusten piiriin Mekanismi trooppisen metsäkadon pysäyttämiseksi Sopeutumisen ohjelmat ja rahoitus Joustomekanismit 2.0 Mekanismit teknologian siirron vauhdittamiseksi Uudet sitovat Päästövähennys- velvoitteet kehittyneille maille, vähintään - 30 % v.2020 Singapore Etelä-Korea Nopeasti kehittyville maille kannustimet liittyä päästökauppaan Kiina Brasilia Vähävaraisemmille maille kansallisia politiikkatoimia Intia Indonesia Köyhät kehitysmaat: sopeutuminen & köyhyyden vähentäminen Bangladesh Saudi-Arabia Meksiko Etelä-Afrikka Thaimaa Keskinen Afrikka Uusi sopimus Kioton arkkitehtuurin pohjalta

13 EU:n ilmastopolitiikka

14 EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020
Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

15 Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008
Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta Suomen osuus: -16% Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

16 Päästökauppadirektiivi (ETS)
Päästöoikeuksien määrä laskee lineaarisesti 1,74% vuodessa vuoteen 2020 mennessä Kansallisesta jakosuunnitelmasta luovutaan Uusia teollisuudenaloja mukaan: kemianteollisuus Jakomenetelmä uusiksi: huutokauppa Huutokauppatulojen korvamerkintä 20% osalta + 10% siirto köyhimmille maille Toimialojen määrittely auki

17 Päästökaupan ulkopuoliset alat (ES)
Kohdennetut kansalliset politiikkatoimet Rakentaminen Asuminen Liikenne Jätteet Maatalous

18 Uusiutuvan energian lisäämistä koskeva RES-direktiivi

19 Komission ehdotus direktiiviksi uusiutuvan energian edistämisestä (1/2)
Julkaistiin osana komission ilmastopakettia Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan 2010‏ Uusiutuvan energian (RES) osuudeksi energian loppukulutuksesta 20% vuoteen 2020 mennessä, tavoite jaetaan maakohtaisesti Kaikille jäsenmaille yhteinen tavoite: biopolttoaineiden osuudeksi 10% liikenteen polttoaineista 2020 Direktiiviehdotuksessa ohjeellinen kehityspolku jäsenmaille: , ,

20 Komission ehdotus direktiiviksi uusiutuvan energian edistämisestä (2/2)
Kansalliset toimintasuunnitelmat tavoitteen toteuttamiseksi tulee ehdotuksen mukaan saada valmiiksi mennessä Jäsenmaiden tulisi raportoida edistymisestä mennessä Biopolttoaineiden ja muiden biopolttonesteiden säästö kasvihuonekaasupäästöissä vähintään 35% fossiilisiin polttiaineisiin verrattuna Biopolttonesteiden raaka-aine ei saa olla peräisin alueilta, joiden maankäyttötarkoitus on muuttunut tammikuun 2008 jälkeen (huom! luonnontilaiset suot)‏ Jätteistä ja tähteistä tuotetut biopolttoaineet lasketaan kaksinkertaisena (mm. biokaasu)‏ Lisäksi säädetään aluperätakuiden kaupasta, uusiutuvan sähkön pääsystä verkkoon, jne.

21 Ehdotus jäsenmaiden tavoitteiksi, uusiutuvan energian osuus vuonna 2020, %

22 Uusiutuvan energian tavoitteen taakanjako, %

23 Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

24 CCS-direktiivi

25 CCS-direktiivi (1/2) Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) on toistaiseksi teknisesti kehittymätöntä ja taloudellisesti kannattamatonta teknologiaa Suomessa ei ole varastointipaikoiksi sopivia geologisia muodostumia Hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin ei tule suunnata julkisia tukia Vastuu varastointipaikasta tulee säilyä toiminnanharjoittajalla CCS:n kytkeminen osaksi päästökauppajärjestelmää on ongelmallinen

26 CCS-direktiivi (2/2) Sääntelyä hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille tarvitaan. Suomella ei ole omia kansallisia intresseja eikä teknisiä edellytyksiä CCS:n laajamittaiseen hyödyntämiseen. Ensisijaisena tavoitteena ilmasto- ja energiapolitiikassa tulee olla kotimaiset päästövähennystoimet, energiatehokkuus sekä uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen. Toiminnanharjoittajan tulee kantaa sijoituspaikan valvonnasta aiheutuvat kustannukset sekä hankkia vakuutus tai järjestää rahasto tarvittavien korjaustoimenpiteiden kustannusten kattamiseksi siltä varalta, että vuotoa tapahtuu.

27 Muutos on mahdollinen

28 Muutos on mahdollinen 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. (SK) 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. (HS) Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. (SK) Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (e2) Lähteet: HS , SK , Ajatuspaja e

29 Aurinko- ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot
Energiateollisuuden kysely ( ): Aurinko- ja tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä. Esimerkiksi ydinvoima ja turve jäävät noin 50 prosenttiin. Source: Energiateollisuuden TNS Gallupilla teettämä kysely vesivoima-asenteista (http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/kyselytutkimus%20vesivoima-asenteista.html) YLE kysely ( ): 53 prosenttia vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. Yhden lisäreaktorin rakentamista kannatti 20 prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista. Kahta reaktoria kannatti seitsemän prosenttia ja kolmea lisäreaktoria neljä prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista.

30 Mitä Suomi tekee ja mitä sen pitäisi tehdä?

31 Suomen kasvihuonekaasupäästöt
-30%! -80%! -95%! Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

32 Kansallinen ilmasto- ja energiastratergia
Sähkönkulutus kasvaa 2020 BAU-skenaario: 103 TWh / Politiikkaskenaario: 98 TWh Lisää ydinvoimaa: 1-3 voimalaa Lisää vesivoimaa: Vuotos ja Kollaja Windfall-verolle ei tukea Turpeen energiakäytön keinotekoinen tukeminen jatkuu Tuulivoimalle syöttötariffi, investointitukia nostetaan, kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan..

33 Päästövähennykset ensin kotimaassa
Suomen tulee vähentää päästöjä kotimaisin toimin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Joustomekanismeja tulee hyödyntää vain 30 prosentin päälle tuleviin lisävähennyksiin. Esimerkiksi 15 prosentin osalta.

34 Mitä Suomen pitäisi tehdä?
Ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennystavoitteista vuoteen 2050 asti Tuulivoimalle ja muille uusiutuville syöttötariffi käyttöön mahdollisimman pian Windfall-veron käyttöönotto Turpeen energiakäytöstä luopuminen Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.

35 Rakentaminen ja asuminen
Uusien rakennusten tulisi vuonna 2012 tyypistä riippuen kuluttaa % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo. Kaavaohjauksella rakennukset käyttämään uusiutuvaa energiaa. Käyttäjäkohtaiset sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen mittarit. Kotitalousvähennys tulisi saada kattamaan energiaparannusten suunnittelutyö ja materiaalikustannukset.

36 Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen
Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, lipputuki ja joukkoliikenteen arvonlisävero Kokeiluja muuttaa julkinen liikenne maksuttomaksi. Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia (konsulttiyritys Strafica). Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut käyttöön keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä Kattonopeuksien asettamiskokeilut Autoedun verottaminen ajoneuvon päästöjen mukaan. Junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen määrärahan korotus. Minkään Eurooppalaisen metropolin menestys ei perustu siihen, että siellä voi liikkua helposti henkilöautolla.

37 Auto- ja ajoneuvoverouudistus
Ajoneuvo- ja autoverouudistus on syytä uudistaa osana käsillä olevaa ilmasto- ja energiastrategiaa. Sinänsä myönteinen tavoite ympäristöohjaavuudesta on vesitetty tavalla, joka johtaa autokannan ja CO2-päästöjen lisääntymiseen. Luonnonsuojeluliiton ehdotukset ympäristöperusteiseksi autoveroksi: Vuotuinen ajoneuvovero pois ja tilalle korkea henkilöautojen polttoainevero. Polttoaineveroa tulisi nostaa nykytasosta 40 senttiä/litra. Auton hankintaveron on noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso laskettava kustannuksia vastaavaksi. Vapaan autoedun poistaminen ja työnantajien tarjoamien ilmaisten autopaikkojen etuuden verotus.

38 Maatalous Ilmastomerkinnät pakkauksiin (”hiilijalanjälki”)
Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan Haittavero lihalle, juustolle ja talvella pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

39 Mitä minä voin tehdä?

40 Mitä minä voin tehdä? Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä ¾ muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%) Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä (liikkuminen 25%) Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%) Tue ympäristöjärjestöjen toimintaa!

41 Lisätietoja: http://www.sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit: Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: Ilmastotavoite Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! Energian ympäristömerkki:

42 Lisätietoja IPCC: http://www.ipcc.ch/
Päästötilastot (World Resources Institute): YK:n ilmastopolitiikan sivusto: YK:n ilmastosopimuksen sivusto: EU:n komission ilmastosivut: Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:

43 Yhteenveto Ilmastokriisin pahimmat seuraukset ovat vielä vältettävissä. Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla luokkaa % vuoteen 2050 mennessä. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme. Kansainväliset neuvottelut etenevät kohti Kööpenhaminan ilmastokokousta 2009. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet ovat riittämättömiä – ja Suomi jarruttaa niitäkin. Kuningaskuluttaja ei yksin ratkaise ilmastokriisiä – tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.

44 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi
puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa:


Lataa ppt "Missä mennään ilmastopolitiikassa?"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google