Kuulonhuoltoliitto ry

Esitys aiheesta: "Kuulonhuoltoliitto ry"— Esityksen transkriptio:

1 Kuulonhuoltoliitto ry
Esteetön opiskelu Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen julkistamisseminaari Sami Virtanen Suunnittelija Kuulonhuoltoliitto ry

2 METAFORA METAFORA elokuvakohtauksesta luentosalissa
Millaiselta näyttää ”oikea -” ja ”erilainen opiskelija”? Millainen olettamus vallitsee nyt? Maailmankuva ja sosiaalinen arvojärjestelmä? Onko mahdollista, että esiintyy tietämättömyyden verho ja miten sitä voitaisiin muokata?

3 Miten esteettömyys näkyy korkeakouluissa nyt?
Konkreettisella tasolla: Toisten opiskelijoiden ja opettajien asennoituminen Akustiikka Valaistus Sisäänpääsy rakennukseen Apuvälineet, esim. induktiosilmukat suurissa auditoreissa Ryhmätyöskentelytilat Kalusteiden järjestely opetustilassa Opiskelumateriaalin saatavuus (esim. luentomateriaali, verkko-opiskelu yms.) Luentomateriaalin saaminen etukäteen Yllättävät luentopaikkojen vaihdokset tai muutokset yleensäkin

4 Mitä tarkoitetaan esteettömyydellä ja saavutettavuudella?

5 Esteettömyys? Perustuu englanninkielen sanaan ACCESSIBILITY (vrt. enemmän saavutettavuuteen) Käytössä esim. esteettömyys, saavutettavuus, pääsy, jne. Ei ole vielä vakiintunutta määrittelyä (F1, Kulttuuria kaikille)

6 Esteettömyys? Peruspohja ajatukseen Ihmisoikeudet ja tasa-arvo
Inkluusio Esteetön kulku ja toiminta Saavutettava Helppokäyttöinen Sosiaalisesti kestävän kehityksen periaate Design for All

7 Esteettömyys? Tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen yksilö voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

8 Saavutettavuus? Käytetään esteettömyyden usein synonyymina. Tarkoitetaan palveluiden toteuttamista siten, että ne ovat yhdenvertaisesti jokaisen saatavissa ja saavutettavissa riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista. Saavutettavuus on käsitteenä laajempi kuin esteettömyys ja kuva sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä. Kohdetta on kaikenlaisten ihmisten helppo lähestyä, ei pelkästään vammaisten tai toimimisesteisten.

9 Saavutettavuus? Tavoitteen tulee olla se, että kaikki tuotteet, palvelut ja fyysiset ympäristöt olisi kaikille suunniteltu sekä julkisella – että yksityisellä sektorilla.

10 Koskeeko esteettömyys ja saavutettavuus vaan vammaisia henkilöitä?
” Esteetön ympäristö ja saavutettavat palvelut eivät siis hyödytä vain henkilöitä, joilla on jokin vamma tai sairaus, vaan ne ovat kaikille toimivia.” (Kulttuuria kaikille 2004; Laaksonen: Esteetön opiskelu yliopistoissa 2005) Toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon käyttäjien moninaisuus huomioon, kuten esim. erilaiset oppijat, ikääntyneet, maahanmuuttajat, kulttuuriset ja kielelliset vähemmistöt

11 esteettömyydessä ja saavutettavudessa
Tavoitetila esteettömyydessä ja saavutettavudessa Kaikilla pyrkimys sellaiseen ympäristöön, jossa kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet toimia, opiskella ja työskennellä sekä sellaisiin palveluihin, jotka ovat kaikille yhdenvertaisesti saavutettavia.

12 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) Saavutettavuus-käsite palvelujen yhteydessä on merkitykseltään varsin laaja-alainen. Opetusministeriön Kulttuuria kaikille -työryhmän muistiossa (2004) hyödynnetään seuraavia, Ison-Britannian Museums & Galleries Commission -neuvoston (nyk. Museums, Libraries and Archives Council) tarjoamaa 7 eri lähestymistapaa saavutettavuuden osatekijöistä (soveltaen):

13 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) 1. Asenteellinen saavutettavuus Toimintojen suunnittelijoiden, rahoittajien ja toteuttajien valveutuneisuus ja kaikki potentiaaliset käyttäjäryhmät huomioiva asenne johtavat saavutettavuutta lisääviin tuloksiin.

14 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) 2. Fyysinen saavutettavuus Merkitsee mm. - Tasaisia kulkureittejä, - Riittävän suuria hissejä, - Liikkumisesteisille soveltuvia wc-tiloja, - Hyviä kuunteluolosuhteita huonokuuloisille, suurissa yleisötiloissa induktiosilmukat - Näkövammaisille selkeitä havaintomerkkejä, esim. portaisiin merkinnät korokkeista - Ylettymisen ja katsekontaktin mahdollistavia vastaanottotiskien madallettuja osia, - Ripustusten ja tekstien sijoittelua niin, että myös matalalta näkee, - Pyörätuolipaikkoja katsomoissa ja tuoleja ja levähdyspaikkoja yleisötiloissa, - Esteetöntä hätäuloskäyntiä jne.

15 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) 3. Saavutettavuus eri aistien avulla Tarkoittaa paitsi näkövammaisten, huonokuuloisten, kuurojen, kuuroutuneiden, kuurosokeiden ja viittomakielisten ihmisten palvelemista, myös sen huomioimista, että kaikki ihmiset hyötyvät monipuolisista aistimismahdollisuuksista (esim. mahdollisuudesta koskettaa museoesinettä tai sen kopiota).

16 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) Saavutettavuus eri aistien avulla (jatkoa) - Selkeät kulkuopasteet ja isokokoiset, taustastaan erottuvat tekstit ovat saavutettavia useimmille. - Tekstitykset elokuvissa ja muissa audiovisuaalisissa esityksissä, - Kohokartat, reliefikuvat ja sovelletut opastukset tarjoavat informaatiota vaihtoehtoisissa muodoissa. - Kuvallisten merkkien, esimerkiksi piktogrammien, käyttö kulkuopasteissa tarjoaa lisäinformaatiota monille.

17 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) Saavutettavuus eri aistien avulla (jatkoa) -Saavutettavuus eri aistien avulla paranee, kun tietoa välitetään sekä äänenä että visuaalisena viestinä - vaihtoehtoisesti tai yhtäaikaisesti. Tekniset apuvälineet, kuten induktiosilmukat tai muut äänensiirtojärjestelmät, tekevät tarjontaa saavutettavaksi. Saavutettavuutta lisäävät myös tulkkaus, joka voi tapahtua viittomakielellä, viitotulla puheella, kirjoutustulkkauksella, kuvailutulkkauksella ja suoraan viittomakielellä tuotetut palvelut.

18 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) 4. Tiedottamisen saavutettavuus - Esitteiden visuaalista ja kielellistä selkeyttä - Saavutettavia verkkosivuja, - Tiedottamista eri kielillä (mm. viittomakielellä, englannin kielellä), kohdistettua mainontaa yms. - Kulttuuripalvelun saavutettavuudesta (myös korkeakoulut) ja esteettömyydestä tiedottaminen on tärkeä osa tiedottamisen saavutettavuutta. Esimerkiksi esteettömyydestä voidaan kertoa pyörätuolisymbolin avulla tai hyvistä kuunteluolosuhteita induktiosilmukkavalmiudesta (vrt. kuinka yleensä palveluista tiedotetaan)

19 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) 5. Taloudellista saavutettavuutta - Esimerkiksi porrastetut lippujen tai osallistumisen hinnat tai tietyt ajankohdat, jolloin hinnat ovat alennettuja tai osallistuminen ilmaista. - Lisäksi oheispalvelut, kuten kahvila ja kauppa, voivat pitää tarjolla myös edullisia tuotteita taloudellisen saavutettavuuden parantamiseksi.

20 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) 6. Sosiaalinen ja kulttuurinen saavutettavuus - Liittyy toiminnan sisältöihin: siihen, että kurssit, esitykset, näyttelyt ja tapahtumat heijastelevat valittujen kohderyhmien kiinnostuksen kohteita. - Asiaan liittyy valta- ja vähemmistökulttuurien suhteisiin, lisääntyvään monikulttuurisuuteen ja eri yhteiskuntaryhmien taustojen erilaisuuteen.

21 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) 7. Päätöksenteon saavutettavuus - On yhteydessä päätöksentekoprosessien avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. - Päätöksenteon saavutettavuutta organisaation sisällä on esimerkiksi se, että kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin ja kaikkien asiantuntemus huomioidaan. - Hyvään saavutettavuuteen liittyy myös ulkopuolisten asianosaisten kuuleminen.

22 Saavutettavuuden eri osa-alueet (Lähde: Taide tarjolle, kulttuuri kaikille - Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. 2004) Päätöksenteon saavutettavuus (jatkoa) - Palvelujen käyttäjiltä saadun palautteen asiallinen käsittely ja toivottujen uudistusten toteuttaminen. - Päätöksenteon saavutettavuuteen liittyy myös se, että tehtyjen päätösten perustelut ovat avoimesti kaikkien tiedossa.

23 Miten esteitä poistetaan korkeakouluissa? (Hannu Puupponen, 2004)
Kehittämisen eri ulottuvuudet korkeakoulujen esteettömyyden edistämisessä: Kulttuurit - Muutos voi toteutua ryhmien ja yhteisön toiminnan kautta  Esteitä ei tiedosteta koska välillinen syrjintä on ollut maan tapa Toimintalinjat eli politiikat - Toteutetaan strategisena ohjauksena ja julkisina dokumentteina  Korjaaminen on kallista ja hankalaa eikä voida siihen pakottaa Käytännöt - Muutos tapahtuu jokaisen systemaattisena arjen työnä yhteisten arvojen mukaan  "Hyvin tästä pääsee, eikä täällä ketään vammaisia käy muutenkaan” Yksi vastaus: Suunnittelemalla ja toteuttamalla palvelut ja ympäristöt joustaviksi erilaiset osallistujaryhmät huomioiden.

24 Yhdenvertaisuuslaki (20.1.2004/21)
Laissa syrjintäkieltoa täsmennetään niin, että se kieltää välittömän ja välillisen syrjinnän, joka voi johtua esimerkiksi käytännöistä tai olosuhteista. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjän lisäksi ryhtymään kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi ja koulutuksessa selviämisessä. Keskeisiä ongelma yhdenvertaisuuslain näkökulmasta on nähty mm. rakennetun ympäristön esteellisyys

25 Yhdenvertaisuuslaki 5 §:
”Yhdenvertaisuuden edistämiseksi 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta.”

26 Korkeakoulujen esteettömyys ja Opetusministeriö
Opetusministeriön ydinsanoma: Esteettömyys edellytetään laissa ja opetusministeriö valvoo sen toteutumista (DFA/Korkeakoulu kaikille –projektin työkokous, 8/2005)

27 Ovatko korkeakoulut tarpeeksi tietoisia omasta yhteiskunnallisesta tehtävästään sekä sosiaalisesta ja moraalisesta vastuustaan kaikkien opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä?

28 Hyviä lähdeaineistoja:
Esteetön opiskelu yliopistoissa, Elina Laaksonen. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. Selvityksessä kartoitetaan yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteutumista Suomen yliopistoissa, sekä annetaan toimenpidesuosituksia tilanteen parantamiseksi. Selvitys löytyy html-, rtf- ja pdf-muodoissa opetusministeriön verkkosivulta Huonokuuloinen korkeakouluopiskelija - käytänteitä ja kokemuksia. Esa Kalelan, Heidi Koiviston, Anneli Köysteen ja Sami Virtasen tutkimus selvittää huonokuuloisten nuorten integroitumista opiskeluympäristöön Esteetön korkeakouluopiskelu - Högskolestudier for alla on erityisesti vammaisille koulutukseen hakijoille suunnattu opas opiskelun käytännön järjestelyistä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

29 Lisätietoja tai kysyttävää: Sami Virtanen

30 Esteetön opiskelu yliopistoissa –selvitystyö (2005) ehdottaa näitä toimenpiteitä (nämä ehdotukset koskevat myös ammattikorkeakouluja):

31 Esteetön opiskelu yliopistoissa: Toimenpidesuosituksia
Yliopistojen suunnittelutoiminta Esteettömyys osaksi yliopistojen strategista toimintaa (kattavat esteettömyyskartoitukset ja -suunnitelmat) yliopiston toiminnan ja sidostyhmät kattavalla tavalla, Esteettömyyttä varten nimetään vastuuvirkamies, Esteettömyys kattavasti esille opetusministeriön ja yliopistojen tulosneuvotteluihin, Vuoropuhelun varmistamiseksi tulisi perustaa eri osapuolet yhdistävä esteettömyystoimikunta, Yhdenvertaisuuslain velvoitteet koulutuksen järjestäjälle täsmennettävä, Yliopistojen pilottihanke, joka tarjoaa esteettömyyskartoituksen toimintamallin, Resurssien turvaaminen yliopistoille.

32 Esteetön opiskelu yliopistoissa: Toimenpidesuosituksia
Henkilöstökoulutus Koulutusta henkilöstölle esteettömyysasioista, Esteettömyys yliopisto-opettajien pedagogiseen täydennyskoulutukseen, Opiskelijajärjestöille ja ylioppilaskunnille koulutus- ja informointivelvoite.

33 Esteetön opiskelu yliopistoissa: Toimenpidesuosituksia
Opintoasiat Opetuksen ja opiskelun järjestäminen ja vastuuhenkilö riittävän tuen takaamiseksi vammaiselle opiskelijalle, HOPS yksi väline, Ohjeistuksen laatiminen opetushenkilökunnalle sekä opiskelijavalintoja varten laitoksille.

34 Esteetön opiskelu yliopistoissa: Toimenpidesuosituksia
Tila-asiat Esteettömyyskartoitukset ja –suunnitelmat ja tilojen systemaattinen kehittäminen, Esteettömyystavoitteisto (liikkumisen esteettömyys ei vielä riitä).

35 Esteetön opiskelu yliopistoissa: Toimenpidesuosituksia
Viestintä Tiedon oltava saavutettavassa muodossa, tarjolla eri kanavien kautta, Laadittava viestintää varten kattava ohjeistus ja sisällytettävä esteettömyys viestintästrategiaan. (Laaksonen 2005, )