Liikunta Käypä hoito -suositus 9.10.2008.

Esitys aiheesta: "Liikunta Käypä hoito -suositus 9.10.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Liikunta Käypä hoito -suositus

2 Näytön varmuusasteen ilmaiseminen Käypä hoito -suosituksissa: A, B, C, D

3 Käyttöehdot Diaesitystä saa vapaasti hyödyntää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja alan opiskelijoiden koulutuksessa Esityksen sisältöä ei saa muuttaa Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, ei Käypä hoito -diapohjaa saa käyttää

4 Keskeinen sanoma Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa näyttöön perustuvan tiedon avulla Liikunta on keskeinen hoitomuoto monissa pitkäaikaissairauksissa Liikkumattomuus on terveydelle haitallista Liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja

5 Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden yllä-pitämiseen ja monien sairauksien hoitoon Väestön fyysinen aktiivisuus kokonaisuudessaan on vähentynyt, vaikka vapaa-ajan liikuntaa raportoidaan aiempaa enemmän

6 Liikunnan kuormittavuus
Tietyn liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn mukaan Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4-5 km/h), joka toisaalta voi olla hyvin raskasta sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle

7 Kestävyysliikunnan kuormittavuus
Kestävyysliikunnan kuormittavuus määritellään hapenkulutuksen (energiankulutuksen) tai sydämen syketaajuuden perusteella Tulokset ilmaistaan absoluuttisina tai osuutena henkilön ao. suureen maksimista eli suhteellisina 7 7

8 Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta
Henkilön aerobisen suorituskyvyn mukaan luokiteltuna kohtalaisesti kuormittavan fyysisen aktiivisuuden MET-arvot (lepoenergiankulutuksen kerrannaiset) ovat erikuntoisilla henkilöillä: maks. suorituskyky 12 MET (hyvä suorituskyky): kohtalaisen kuormittava aktiivisuus MET maks. 10 MET: kohtalaisen kuormittava aktiivisuus MET maks. 8 MET: kohtalaisen kuormittava aktiivisuus MET maks. 5 MET (huono suorituskyky): kohtalaisen kuormittava aktiivisuus MET MET-luvuilla ilmaistaan liikunnan kuormittavuus liikunnan aikaisen energiankulutuksen ja perusaineenvaihdunnan energiankulutuksen suhteena 8 8

9 Esimerkkejä erilaisen fyysisen aktiivisuuden MET-arvoista
tavanomaiset kotitaloustyöt, ostoksilla käynti rauhallinen kävely (4-5 km/h) 4-5 MET suursiivous, puutarhatyöt, leikkiminen lasten kanssa kohtalainen ja reipas kävely tiellä (6 km/h) 5.5-7 MET huonekalujen siirtely, lumenluonti kävely maastossa, hölkkä hidas uinti pallopelit kuntoiluna > 7.5 MET portaiden nousu juoksu > 7 km/h, reipas maastohiihto kuntouinti pallopelit kilpailuna 9 9

10 Lihasvoimaharjoittelun kuormittavuus
Lihasvoimaharjoittelun kuormittavuus ilmaistaan prosenttiosuutena maksimaalisesta suorituksesta kevyt suoritus vastaa ad 49% kohtalainen 50-69% raskas 70-84% hyvin raskas vähintään 85% maksimaalisesta kertasuorituksesta 10 10

11 Liikunnan rasittavuus
Tietyn liikunnan rasittavuus tarkoittaa subjektiivista kokemusta liikunnan aiheuttamasta kuormituksesta Rasittavuutta voidaan arvioida vakioidulla tavalla esim. Borgin asteikolla 11 11

12

13 Liikuntasuositus terveille 18–65-vuotiaille
Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 30 min/vrk vähintään viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa 20 min/vrk kolmena päivänä viikossa Päivittäinen 30 min kohtuukuormitteinen liikunta voidaan toteuttaa myös useampina, vähintään kymmenen minuutin jaksoina Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä

14 Liikuntasuositus vähintään 65-vuotiaille terveille ja 50–64-vuotiaille pitkäaikaissairaille
Kestävyysliikuntaa vähintään viitenä päivänä viikossa Kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa Asiantuntijan konsultaatioon perustuvan liikuntasuunnitelman tekemistä

15 Lisäksi kaikille aikuisille
Luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa, esim. kuntosaliharjoittelua

16 Liikuntakelpoisuuden arviointi
Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaohjelman ilman edeltävää terveystarkastusta Jos on oireita tai verenkierto- tai hengitys-elimistön sairaus, diabetes tai muu aktiivisessa vaiheessa oleva krooninen sairaus  lääkärin tarkastus Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe, jos levossa tai liikunnan aikana on ollut tajunnanmenetys- tai heikotus-kohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä

17 Liikuntakelpoisuuden arviointi
Lääkärin tehtävänä on arvioida liikunnan aiheet ja vaarat ja sairauksiin liittyvät rajoitteet motivoida liikkumaan Terveys- ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset ohjeet ja seuraavat toteutumista Kysy, keskustele, kirjaa, kehota, kannusta ja auta, kontrolloi

18 Oppimateriaalissa käsiteltävät keskeiset sairaudet ja erityisryhmät
Rappeutumiseen liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden vaaratekijät sepelvaltimotauti sydämen vajaatoiminta aivoinfarkti ja aivoverenvuoto kohonnut verenpaine dyslipidemia Lihavuus Tyypin 2 diabetes Keuhkosairaudet Depressio Raskaus Iäkkäät

19 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Liikuntahoito vähentää kipua tai kivuntunnetta ja parantaa toimintakykyä polven nivelrikossa lonkan nivelrikossa kroonisessa alaselkäkivussa Liikunta lujittaa kasvavaa luustoa ja ehkäisee osteoporoosia eli luukatoa luun lujuutta edistävät erityisesti hyppely ja juokseminen

20 Sydän- ja verisuonisairaudet Sepelvaltimotauti
Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu ehkäisevät sepelvaltimotautia vaikuttamalla edullisesti sen vaaratekijöihin Kohtuukuormitteisella liikunnalla saavutetaan suurin osa suojavaikutuksesta Fyysiseen suorituskykyyn suhteutettuna sopivassa suhteessa kestävyysliikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua Kestävyysliikunta nopeuttaa toimintakyvyn palautumista sydäninfarktin ja -toimenpiteiden jälkeen

21 Sydän- ja verisuonisairaudet Sydämen vajaatoiminta
Liikunnasta sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä ei ole näyttöä Liikunta osana vajaatoiminnan hoitoa suositus: rasittava kestävyystyyppinen jaksottainen kävely (neljä 4 minuutin kävelyjaksoa kuormitustasolla 90–95 % maksimisykkeestä 3 minuutin lepotauoin) saattaa auttaa suositus: yksilöllinen ohjelma ja oireenmukaisuus! (ota huomioon potilaan ikä, sairauden vaikeus, mahdolliset muut sairaudet)

22 Sydän- ja verisuonisairaudet Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto
Ehkäisy päivittäin tai lähes päivittäin vähintään 30 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa Liikunnallinen kuntoutus kestävyysliikuntaa 3–7 päivänä viikossa (20–60 minuuttia päivässä) lisäksi 2–3 lihasvoimaharjoitusta viikossa

23 Sydän- ja verisuonisairaudet Kohonnut verenpaine
Kestävyystyyppinen liikunta vähentää lepoverenpainetta noin 7/5 mmHg henkilöllä, jolla on kohonnut verenpaine (vastaa lähes yhtä lääkettä) Myös lihasvoimaharjoittelu saattaa alentaa kohonnutta verenpainetta lähes yhtä paljon Suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa

24 Sydän- ja verisuonisairaudet Dyslipidemia
Elintavoista ravitsemus on keskeisin Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta voi suurentaa HDL-kolesterolia noin 5 % ja pienentää LDL-kolesterolia 5 % ja triglyseridejä 4 % HDL-vaikutus edellyttää säännöllistä ja pitkäaikaista (kuukausia kestävää) liikuntaa Suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa

25 Lihavuus Laihdutettaessa liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan ruokavaliomuutos Kestävyystyyppisen liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutosta vähentää liikapainoa muutaman kilon Liikunnan lisääminen vähentää suhteellisesti enemmän vyötärönseudun sisälmysrasvaa, vaikka laihtuminen olisi vähäistä Suositus: laihdutettaessa tavoitteena 45–60 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa päivittäin

26 Tyypin 2 diabetes Päivittäinen, vähintään 30 minuutin kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta voi ehkäistä tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista Kestävyysliikunta parantaa glukoositasapainoa Lihasvoimaharjoitteluun yhdistettynä vaikutus on mahdollisesti vieläkin tehokkaampi

27 Keuhkosairaudet Liikunta hengästyttää
sairaudet aiheuttavat hengenahdistusta (oireilua) Liikunta voi tuoda esiin piileviä keuhko-sairauksia Liikuntahoito vähentää rasitusoireilua nostamalla rasituksen sietotasoa liikunta ei varsinaisesti paranna eikä heikennä keuhkosairauksia, mutta se voi vähentää lääkityksen tarvetta

28 Astma Hoitamattomana (rasitus)oireilu tavallisesti lisääntyy
Hoitotasapainossa liikuntaharjoittelu kohottaa kuntoa, vähentää oireita (hengästyminen ja hengenahdistus vähenevät) ja yleensä vähentää lääkityksen tarvetta

29 Keuhkoahtaumatauti Liikunta voi aiheuttaa oireita tai tuoda sairauden esiin Liikuntaharjoittelu kohottaa lihasten ja verenkiertoelimistön kuntoa ja vähentää oireilua

30 Depressio Paljon liikkuvilla on vähemmän itse-ilmoitettuja depressio-oireita Toisaalta vähän liikkuvat näyttävät sairastuvan useammin depressioon kuin paljon liikkuvat 30 30

31 Raskaudenaikainen liikuntasuositus (normaalisti etenevä raskaus)
Raskauden puoliväliin aiempien liikuntatottumusten mukaan äärimmäiset suoritukset pois tavanomaiset suositukset (150 min/vko) raskaus ei ole este kuntoilun aloitukselle Loppuraskaudessa liikunnan väheneminen tapahtuu luonnostaan liikunta on turvallista, kun pysytään kohtuudessa 31 31

32 Raskaudenaikainen liikuntasuositus (normaalisti etenevä raskaus)
Rajoja ei tunneta, mutta tutkimustulokset viittaavat riskittömyyteen tai vähäisiin riskeihin Lajeja, joissa on vammautumisen riski, on syytä välttää Raskauskomplikaatiot aiheuttavat rajoitteita 32 32

33

34 Sopivaksi todettuja liikunta-muotoja raskauden aikana
Kävely Hölkkä/juokseminen Uinti ja soutu Hiihto ja luistelu Pyöräily Tanssi ja aerobic Ohjattu kuntosaliharjoittelu Äitiysjumppa 34 34

35 Iäkkäiden liikuntasuositus
Liikunnalla voidaan ehkäistä, hidastaa tai korjata monia ikääntymiseen liittyviä muutoksia Tärkeää puuttua toimintakykyä huonontaviin ja vajaakuntoisuutta aiheuttaviin tekijöihin Monilla iäkkäillä on useita terveysongelmia Moniin terveysongelmiin tarvitaan useita osa-alueita harjoittavaa liikuntaa 35 35

36

37 Iäkkäiden liikuntasuositus
Useimmat iäkkäillä yleiset sairaudet eivät sinänsä ole liikunnan vasta-aiheita, vaan usein erityinen syy liikuntaan Iäkkäillä liikuntaohjelmat on erityisen huolellisesti mukautettava toimintakykyä ja rajoitteita vastaaviksi Liikuntatapaturmia sattuu iäkkäille toimintaan käytettyä aikaa kohti vähemmän tai enintään yhtä paljon kuin nuoremmille 37 37

38 Lääkkeet ja liikunta Valtaosalla lääkkeistä ei ole oleellista vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn eikä liikuntakelpoisuuteen, eikä lääkkeiden käyttöön liity merkittäviä ongelmia liikunnan yhteydessä Toisaalta monille liikuntaa harrastaville lääkkeiden säännöllinen käyttö on edellytys suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista ja liikunnasta

39

40 Liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja

41

42

43

44

45 Yhteenveto Liikunta on keskeinen hoitomuoto useissa pitkäaikaissairauksissa joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin Liikunnan Käypä hoito -suositus auttaa terveydenhuollon toimijoita ohjaamaan väestöä ja potilaita liikkumaan siten, että sairauksien ehkäisy ja hoito sekä sairauksista kuntoutuminen tehostuu

46 Yhteenveto Liikunta on lääke!
lääkkeellä on positiiviset vaikutuksensa sekä haittavaikutuksensa molemmat lisääntyvät annoksen kasvaessa -> myös liikuntalääkkeellä on annosvaste

47 Yhteenveto Liikuntaharjoittelulla on  kertavaikutus akuutti vaikutus
toistovaikutus harjoitteluvaikutukset ja pitkäaikaisvaikutus  vaikutukset kuntoon, suorituskykyyn, terveyteen tai sairauteen

48 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä
Puheenjohtaja: Antero Kesäniemi, LKT, sisätautien el, prof, yl, OYS Kokoava kirjoittaja: Jyrki Kettunen, TtT, ft, tutkimustoimen päällikkö, Invalidisäätiö, Tieteellinen tutkimus ORTON, Helsinki Jäsenet: Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen el, Käypä hoito –päätoimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki Urho Kujala, LT, liikuntalääketieteen el, prof, Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen el, vanhempi tutkija, UKK-instituutti, Tampere (Käypä hoito -toimittaja) Timo Lakka, LT. lääketieteellisen fysiologian prof, sisätautien el, Kuopion yliopisto Rainer Rauramaa, LKT, LitM, liikuntalääketieteen el, prof, johtajayl, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö / Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Ilkka Rauramo, LKT, dos, naistentautien ja synnytysten el, perinatologian el, pääsihteeri, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki Heikki Tikkanen, LT, dos, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen el, yl, Käypä hoito -toimittaja, Urheilulääketieteen säätiö / Helsingin Urheilulääkäriasema Ilkka Vuori, LKT, emeritusprofessori, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen el, pysyvä asiantuntija, Finohta, Helsinki Diojen ulkoasu : Tuula Paajanen