Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Keski-Suomessa

Esitys aiheesta: "Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Keski-Suomessa"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Keski-Suomessa 9.11.2010
- Kokemuksia Forssan seudulta - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toteutunut integraatio ja suunnitelma sosiaalihuollon integroinnista Markku Puro yhtymäjohtaja Forssan seudun terveydenhuollon ky.

2 Esityksen sisältö Mitä Forssassa on integroitu ja millä strategialla?
Mitä seuraavaksi suunnitellaan sote –integraatiossa Forssan seudulla? Mitä se integraatio oikein on? Mitä sillä integraatiolla tavoitellaan? Mitä integroidaan? Onnistuuko integraatio vai onko siitä haittaa? Mitä on Forssan seudulla opittu? Integraatiokin vaatii johtamista! Nostaako integraatio asiakkaan palveluiden ytimeen? Markku Puro

3 Integraatiossa on uudistettava rakenteita ja strategiaa
Markku Puro

4 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ aloitimme 1.1.2001
Terveyskeskus ja aluesairaala yhdistyivät hallinnollisesti uudeksi terveydenhuoltoalueeksi, joka voi itsenäisesti tuottaa ja hankkia tarvitsemiaan terveydenhuollon palveluja. Markku Puro

5 Yhdistymisen perusteet
Yhteistyötä oli jo paljon – jo ennen yhdistymistä, mm. yhteinen yöpäivystys, ruokahuolto, lääkehuolto, rtg, keskusvarasto, laboratorio, fysioterapia, tekninen huolto Miksi yksi kuntayhtymä? Mitä tavoiteltiin ? monipuolisten palvelujen säilyminen tällä seudulla paikallisen päätöksenteon säilyminen asiakastyytyväisyys tehokas ohjaus – hoitoketjut kuntoon kustannusten hallinta, rahavirrat ’yksissä käsissä’ kunnat maksavat omasta palveluvarustuksestaan kiristyvä kilpailu, kumppanuus yksityisen sektorin kanssa lisätä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa oma identiteetti Markku Puro

6 FSTKY n. 580 työntekijää käyttötalous n. 60 milj. €
toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut keskitetyt erikoispalvelut Väkiluku ( ) Forssa Humppila 2524 Jokioinen 5753 Tammela 6628 Ypäjä 2584 Markku Puro

7 FSTKY vastaa noin 36 000 asukkaan perusterveydenhuollon palveluista
tavallisten ja peruserikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta vaativan ja erityistason esh:n palveluiden tilaamisesta ympäristöterveydenhuollosta päihdehuollon palveluista perheneuvolapalveluista seudun koulupsykologi ja -kuraattoripalveluista Markku Puro

8 Forssan malli hallinnollisesti itsenäinen organisaatio, päätökset tehdään lähellä kuntalaisia; kuntayhtymämalli terveydenhuoltoalue perusterveydenhuollon ja esh:n saumaton yhteistyö yhteinen atk-pohjainen tietojärjestelmä koko terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa, myös yksityisillä sopimusohjauskäytäntö, kiinteä vuosisopimus yksijohtaja –järjestelmä hoitopalveluiden vastuualue hyvinvointipolitiikan ja turvallisuusstrategian edistäminen seudulla Markku Puro

9 Markku Puro

10 FSTKY:n strategia valmisteltiin v. 2003 päivitettiin v. 2007
avohoitopainotteisuus elektiivinen toiminta tukipalvelut yhdessä peruskuntien kanssa keskittyminen painopistealueisiin lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut suuret kansansairaudet päihde- ja mielenterveys vanhukset Markku Puro

11 Realiteettien tunnustaminen
Kriittiset menestystekijät - ohjaavat rakenneratkaisuja integroidussa organisaatiossa - HYVINVOINTIPALVELUT Tyytyväisyys! - laatu saatavuus hoidon jatkuvuus (pth)! konsultaatio (esh)! Asiakas - lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat suuret kansansairaudet vanhukset mielenterveys ja päihde DM II ja valtimosairaudet Prosessit Henkilöstö Talous kunnat FSTKY hoitoketjujen toimivuus tehokas tuotanto tilaajan osaaminen muuntumiskyky lääkäreiden pysyvyys hoitajien pysyvyys ammattitaidon ylläpito Tasapaino Realiteettien tunnustaminen

12 Suunnitellut muutokset kohti täydellistä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
Markku Puro

13 Innovaatiot kohtaavat hyvinvoinnin haasteet!
tämän päivän ongelmat eivät ratkea vanhoilla, vertikaalisilla toimilla ongelmakirjo muuttuu: mielenterveys, päihdeongelmat, ikääntymisen ilmiöt, kuntoutuksen tarve, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevan yhteiskunnan haasteita tulevaisuus on siis monitoimijuutta, moniosaajuutta, moniammatillisuutta, monitieteisyyttä vaativa Markku Puro

14 Koko maailman arvostukset vievät laitoshoidosta avohoitoon ja kotihoitoon Ihmisten tarpeet nousevat keskeisiksi yhteiskuntien ja palvelun tarjonnan kehittämisessä! Markku Puro

15 Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus 2010-2011
Forssan kotihoito uudistettu Neljä tiimiä: kodinhoito, apua kriiseihin, sairaalasta kotiin ja ennakoinnin tiimit Terveyskeskuksen vo; 80 paikasta luovutaan ja tilalle 60 tehostetun palveluasumisen paikka Tk:n vuodeosaston tiloihin vanhustenhuollon osaamiskeskus, noin paikkaa, keskittyy kuntoutukseen Useita tiimejä, aktiivinen kuntoutus, jaksottaishoito, terminaalivaiheen hoito, hyvinvointiteknologia, päivä- ja avosairaalatiimit. Markku Puro

16 Kotipalvelun organisointi / Forssa
Markku Puro

17 Ikäihmisten kotipalvelu
Markku Puro

18 Osaamiskeskukset /FSTKY terveyskeskuksen vuodeosastojen tilalle
Markku Puro

19 Sosiaalityön uudelleen organisointi Forssa
Markku Puro

20 Hyvinvointikuntayhtymän palvelut ja palvelualueet

21 Hyvinvointikuntayhtymän hallintomalli
Markku Puro

22 Mitä se integraatio sitten oikein on?
Ketä se koskee ja miksi sitä tehdään, eikö muuta kehittämistä tarvita? Markku Puro

23 Mitä palveluintegraatiolla tarkoitetaan?
vertikaalinen integraatio sosiaalipalvelut: kansallinen - alueellinen - paikallinen eri intensiteetin palvelujen paikallinen yhteensovitus terveydenhuolto: ehkäisevä työ – perusterveydenhuolto-erikoissairaanhoito horisontaalinen integraatio aiemmin eri ”linjoissa” tuotettujen palvelujen kytkeminen toisiinsa vastaamaan paremmin yhteisten asiakkaiden tarpeisiin palveluintegraatio hoidon integraatio (service integration vs. integrated care) Markku Puro

24 Palveluintegraation asteet (Munday 2006)
organisaatiolähtöinen toiminta, niukka yhteistyö reaktiivinen, tarpeenmukainen yhteistyö (kriisit) moniammatilliset tiimit (ilman koko organisaatioiden tukea) suunniteltu, jatkuva yhteistyö monipalveluyksiköt (palvelusuunnitelma yhdessä prosessissa) strategiset kumppanuudet (formaaliset / de facto) kokonaisjärjestelmänä toimiminen (asiakkaiden tarpeet liittävät ammattilaisten ja organisaatioiden toiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi) täydellinen integraatio Markku Puro Juha Teperi

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lainalaisuudet: Leutzin lait (1999)
voit integroida joitain palveluja koko ajan, kaikkia palveluja jonkin aikaa, mutta et kaikkia palveluja koko ajan integraatio vastaamaan merkittäviin hyvinvointiongelmiin integraatio maksaa ennen kuin se tuottaa integraatio edellyttää investointia sinun integraatiosi on minun fragmentaatiotani sekä hyödyt että haitat arvioitava etukäteen Markku Puro Juha Teperi

26 Et voi integroida neliönmuotoista palikkaa pyöreän reiän kanssa
toiminnallinen integraatio onnistuu kun rakenteelliset tekijät tukevat sitä Se joka integroi, määrää sävelen Asiakaslähtöisiin palvelumalleihin päästään, kun asiakkailla on vahva rooli ja sitä tukevat työkalut Markku Puro Juha Teperi

27 Sote –alueen keskeinen toimintalogiikka
kansalaisten sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin edistämistä kokonaisvaltaisesti, johtamalla sitä tavoitteellisesti YKSI strategia budjetti johto poliittinen kontrolli kansainvälistä näyttöä integraation vaikuttavuudesta on alkanut kertyä integraatiolla voidaan parhaiten puuttua nykyisin hyvin useasti väliinputoajiksi jäävien kansalaisten asemaan

28 Miten tulevaisuudessa integroidaan
Miten tulevaisuudessa integroidaan? Hyvinvointipalvelujen rakenteellinen kehittäminen rakenteellinen kehittäminen on myös perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen uudistamista kuinka moniammatillisuus näkyy peruskoulutuksessa? kuinka palvelujärjestelmän kehitystarpeet heijastuvat koulutuksen sisältöihin? miten turvataan riittävä yleisosaajien määrä palvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmien luomista perusedellytys kokonaisvastuun syntymiselle vaikuttavuuden mittaaminen ei riitä - kytkettävä tiiviisti johto- ja kannustinrakenteisiin realiaikaiset johtamisen välineet Markku Puro

29 rakenteellinen kehittäminen on myös
sähköisen tietohallinnon infrastruktuurin rakentamista tiedon yhdistäminen liittää palvelut yhteen… … ja mahdollistaa asiakkaan valtaistamisen … ja mahdollistaa käytännöllisen johtamisen rahoituksen ja muiden funktioiden luomien kannustimien yhdensuuntaistamista talouden osaoptimoinnista hyvinvointituloksen (kustannusvaikuttavuuden) maksimoimiseen Markku Puro

30 Integraatio ja terveyden edistäminen paikallisella tasolla
paikallinen palveluintegraatio hyötyy terveyttä edistävästä kunnallispolitiikasta ajatus ei toteudu yhtä tehokkaasti ns. yhden kanavan Kela-mallissa: siinä sorkitaan liian kaukaa terveyden tuottaminen liittyy moniin paikallistason valintoihin: pyöräteitä vai –tuoleja? pallohalleja vai –laajennuksia? tekojääratoja vai –niveliä? Markku Puro

31 Integraation edellytyksiä
edellyttää kohtalaista väestöpohjaa onnistuneita esikuvia tuntuvaa asenne- ja kulttuurimuutosta vahvaa, tavoitteellista johtamista saattaa edellyttää myös uusinvestointeja (mm. ICT, kuvantamislaitteisto) Markku Puro

32 Terveydenhuollon integraation ytimessä on:
yleislääkäri, joka tuntee potilaansa, tämän elämäntilanteen, elinympäristön ja hallitsevan oireiston; ja erikoislääkäri, joka tuntee oman alueensa hoitomahdollisuudet ratkaisu tehdään yhdessä ja yksilöautonomian lisäämistä tavoitellen eikä enää organisaatio- tai professiokeskeisesti Entä sosiaalitoimessa? Markku Puro

33 Miksi tarvitaan th-integraatiota ja sote–integraatiota?
Markku Puro

34 Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta parannettava
Sote –integraatio keskiössä, mutta koulutusta, kulttuuria ja vapaa-aikaa ei saa mitenkään unohtaa Palvelutarpeet muuttuvat, työn ja perheen yhteensovittaminen, mielenterveys ja päihdeongelmat Kuntoutuksen laiminlyönti korjattava Kansalaisten osallistumisen, valinnanvapauden ja autonomian lisääminen Palvelujärjestelmä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden säilyttämiseen Markku Puro

35 Väestön todelliset hyvinvointipuuttteet lähtökohdaksi
Hyvinvointipalveluiden tuotanto, rahoitus ja markkinat ovat epäterveessä tilanteessa Väestön todelliset hyvinvointipuuttteet lähtökohdaksi Ennaltaehkäisylle aito ja toimiva rakenne Peruspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden lisääminen, lähettämisen vähentäminen Vahvempi strateginen ohjaus on mahdollistettava – myös paikallistasolla Leveämmät taloudelliset hartiat, mahdollistaa paremman kohdentamistehokkuuden Markku Puro

36 Hoitavat kädet vähenevät; hoidettavat kädelliset lisääntyvät
Eriytyneet palvelut kohtelevat huonoiten pitkäaikaisia ja monimutkaisia hyvinvointiongelmia kärsiviä, jotka lähes aina ovat myös huono-osaisia tai vanhuksia Osaoptimoinnin poistaminen lisää vaikuttavuutta ja mahdollistaa tehokkaan terveyserojen kaventamisen Hoitavat kädet vähenevät; hoidettavat kädelliset lisääntyvät Voidaan turvata paremmin henkilöstön saatavuus ja osaaminen koko kansan hyvinvoinnin kannalta Taloudellisten, suhteellisesti niukkenevien resurssien tehokkaampi käyttö Markku Puro

37 Integraation ajankohtaisuus terveydenhuollon kannalta
terveydenhuollon ikäkohtaisten kustannusten moodi on yli 70 ikävuoden siksi yhä useampi asiakas on monisairas EBM perustuu suurelta osin tutkimuksiin, joissa vahvat poissulkukriteerit kokonaisvoimavaroista selvästi yli puolet kuluu kroonisten sairauksien hallintaan palvelujärjestelmä on rakennettu ensisijaisesti nuorten ihmisten akuuttien sairauksien ja a = a’ –tyyppisen päätöksenteon maailmalle Markku Puro

38 Olemme väistämättä kulkemassa kohti sumeata logiikkaa
siksi yhä useamman kohdalla hoitopäätös on sumea, eikä diagnoosista johdettu a = a’ (kuten EBM:ssä) sumea hoitopäätös edellyttää potilaan asian perusteellista tuntemusta ja hänen elinympäristönsä hallintaa hoitajien holistinen ihmiskuva nousee arvoon arvaamattomaan! potilaan hyötymiskyvyn yksilöllinen arviointi ja määrittely käy yhä tärkeämmäksi jokaisen sijoitetun euron on tuotettava maksimaalisesti kansalaiselle autonomiaa on pystyttävä pidättäytymään hoidosta, joissa yksilön subjektiivinen autonomia ei enää kasva (vaikka elinaika jkv jatkuisikin) Markku Puro

39 Loppuarvio integraation tarpeesta
Kun toteutuu väestölähtöisyys ehkäisyn ensisijaisuus peruspalvelujohtoisuus ja parempi integraatio perus- ja erityispalveluiden välillä Niin yhtä aikaa lisääntyy tasa-arvo tehokkuus sekä asiakaslähtöisyys Markku Puro

40 Mitä tulevaisuudessa integroidaan?
Hyvinvointi on laaja-alaista Markku Puro

41 Hyvinvointipalvelujärjestelmän perusteet
Palvelujärjestelmän toiminnallinen integraatio Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen intergraatio Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio SoTe ja muiden julkisten peruspalvelujen integraatio – merkitys korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Markku Puro

42 … mutta integraation aste usein matala
nyt keskustelu lähinnä julkisen sote-palvelusektorin sisäistä rajanvetoa esim. kulttuuri-, liikunta- ja liikennesektorin merkitys tiedostettu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä... … mutta integraation aste usein matala Markku Puro Juha Teperi

43 kykeneekö sote-sektori hyödyntämään yksityissektorin infrastruktuuria?
mikä on sote-sektorin valmius tukea muita hyvinvointia tuottavia palvelusektoreita esim. koulujen tukeminen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ympäristöinä kykeneekö sote-sektori hyödyntämään yksityissektorin infrastruktuuria? yksityiset palvelutuottajat strategisina kumppaneina haja-asutusalueiden taksit, bussit, posti; huoltoyhtiöt; nettipalvelujen tarjoajat;… kansalaisyhteiskunnan, lähiyhteisön ja omaisten integrointi Markku Puro Juha Teperi

44 Voiko integraatio onnistua, mitä haittaa tai hyötyä siitä voisi olla?
Toimiiko se? Markku Puro

45 Palveluja arvioidaan kokonaisuuksina – ei osaoptimointia
Riittävän isoihin asumis- ja työssäkäyntialueisiin perustuva integraatio onnistuu Lähidemokratiaan perustuvan päätöksenteon, rahoituksen ja toiminnan ohjauksen pitäminen yksissä käsissä on tärkeä Omistajaohjaus toteutuu, jos rahoituksella ja toiminnalla konkreettinen yhteys Palveluja arvioidaan kokonaisuuksina – ei osaoptimointia Kuntalainen osana prosessia Fokus paikallisissa tarpeissa – ei ulkoa ohjatuissa palvelutarjouksissa Markku Puro

46 Integraatioprosessin onnistumista ennustaa… (Singh 2006)
uudistus koskee koko organisaatiota (ei yksittäisiä prosesseja) kaikki "stakeholderit" osallistetaan palvelutarjonta on tarvelähtöistä vältetään rinnakkaisten järjestelmien syntyä (vanha ei jää toimimaan uuden rinnalle) lisätään peruspalvelujen voimavaroja huomioidaan aiemmin kohtaamattoman tarpeen olemassaolo (eli paremmin toimivat palvelut saavuttavat aiempaa laajemman asiakasjoukon) ei (ainakaan alkuvaiheessa) edellytetä säästöjä Markku Puro

47 Integraatioprosessin onnistumista ennustaa… (Singh 2006)
asiakkaat valtaistuvat ottamaan itse vastuuta omista palveluistaan asiakkaat otetaan mukaan suunnittelu- ja kehitystyöhön huomiota kiinnitetään ammatillisten käytäntöjen muuttamiseen henkilöstöä koulutetaan riittävästi uusiin toimenkuviin taloudellinen panostus on riittävä uutta toimintamallia testataan riittävän pitkän ajan on asetettu realistiset välitavoitteet, ei ylioptimistisia kokonaistavoitteita muutokset on tarvittaessa vaiheistettu Markku Puro

48 Toimiiko palveluintegraatio?
systemoidut kirjallisuuskatsaukset (Julkunen 2005; Singh ja Ham 2006): tutkimustietoa melko vähän, mutta kv näyttöä on (vrt Kaiser Permanente) painottuu prosessin organisaatiolähtöiseen kuvaamiseen vahvoja tutkimusasetelmia käytetty harvoin, niitä on myös vaikea muodostaa asiakkaalle välittyvästä hyödystä vähän tietoa eroja selittävää laadullista tutkimusta vähän tutkimustiedon puutteellisuus ei tarkoita että lähestymistapa olisi osoitettu toimimattomaksi nykyistäkään tapaa toimia ei ole tieteellisesti osoitettu ylivoimaiseksi olemme rakentaneet yhteiskunnasta niin monimutkaisen, että joskus on vain tehtävä muutoksia todellisien ongelmien korjaamiseksi vaikka lopputulos ei olisi tarkasti kuvattavissakaan

49 Voiko integraatiolla olla negatiivisia vaikutuksia?
integraatio yhdessä suunnassa (voi) johtaa eriytymiseen toisessa sosiaalipalveluiden piirissä keskusteltu etuuksien maksamiseen yhdistäminen voi estää elämäntilanteeseen pureutuvaa sosiaalityötä pelko sosiaalialan erityisosaamisen näkymättömyydestä kun vahva integraatio terveydenhuoltoon Markku Puro

50 Terveydenhuollossa on ytimessä pelko?
”integraatio johtaa lähtötilanteeseen, jota korjattiin 1972 Kansanterveyslailla” pth: vain 10 % lääkäreistä perusterveydenhuollossa ”integraatio johtaa erikoissairaanhoidon hallitsemattomaan liikakäyttöön” motto: kukaan ei ole terve, mutta kaikkia ei vain ole tutkittu tarpeeksi Markku Puro

51 Mitä on Forssassa opittu ? Mitä me nyt pohdimme?
Markku Puro

52 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämismalli
Dynaaminen – toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti Erilaisilla alueilla erilaisia tarpeita – ei ole mahdollista luoda monoliittista mallia Uuden mallin kannustettava uudistumiseen ja kokeiluilla haetaan systemaattisesti uusia toimintatapoja Joustavuudesta huolimatta tarvitaan myös valtkunnallista yhdenmukaisuutta ja toiminnalle yhteinen perusta Markku Puro

53 Forssan terveydenhuoltoalue – mitä on kymmenessä vuodessa opittu
Jako perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito - on veteen piirretty viiva - tiettyjä tutkimuksia ja hoitoja voidaan tehdä molemmin puolin – mitä keskitetään – mitä hajautetaan, siihen vaikuttavat olosuhteet, osaaminen, kulttuuri, rakenteet, asenteet, poliittiset päättäjät. Mutta kysytäänkö asukkaalta? Erikoissairaanhoidolla ja perusterveydenhuollolla on kuitenkin omat tehtävänsä Mikä on optimaalisen kokoinen sairaala ? Keskittäminen on perusteltua vaativassa erikoissairaanhoidossa ja sen päivystyksessä ei välttämättä peruspalveluissa, ei mielenterveystyössä, päihdepalveluissa tai kaikessa erikoislääkärikonsultaatiossa Markku Puro

54 Mitä nyt pohditaan Forssan seudulla toteutettu terveydenhuoltomalli toimii, siinä tilaajan ja tuottajan roolia ei ole kokonaan eriytetty Terveydenhuoltoalueelle asukkaan väestöpohja on ehdoton minimi Meidän kokemuksemme on positiivinen, mutta jokaisen alueen on valittava oma tiensä Tulevaisuuden palvelurakenne on sote -integraatio Integraatio pth <> esh vai th <> sostoimi missä ovat kansanterveyden suurimmat ongelmat? ne ratkaistaan ennen kaikkea terveydenhuollon ja sos.toimen integraatiolla Markku Puro

55 Paras -uudistuksen jatko ???
Sivistynyt ennuste, josta en ota vastuuta, mitä lähiviikkoina tulee esille. So-Te yhtenäisyyttä tullaan edellyttämään asukkaan väestöpohjalla Kuntien on tehtävä syksyyn 2011 päätöksiä So-Te yhteistoimta-alueet aloittavat , jos peruskunnat eivät voi hoitaa asiaa Siirtymäsäännöksiä vuoteen 2015, joissakin asioissa 2017 Valtioneuvosto tekee päätöksiä 2012, jos kunnat eivät siihen pysty Poikkeuksia vain syrjäisyyden ja kielen perusteella Henkilöstölle siirtymäturva 5 vuotta Shp ja Erva asiat ratkaistaan seuraavassa hallituksessa Markku Puro

56 Integraation ilmenemiä
potilas liikkuu vähemmän, tieto liikkuu enemmän alueellinen potilastieto muokataan alueelliseksi ohjaustiedoksi (ns. SUS-periaate) lähetteet vähentyvät, asia ratkaistaan kerralla erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin yleislääkäreiden tietojen päivittäminen helpottuu, työ käy kiinnostavaksi myös seuranta toteutuu terveyskeskuksissa Markku Puro

57 Tarvitaan uudenlaista muutoksen johtamista ja tuotannon ohjausta integroidussa organisaatiossa

58 Tuotannon ohjaus FSTKY:ssä, Jatkuvan parantamisen ideologia
Jokaisessa organisaatiossa täytyy olla joku systeemi Itsearviointi Tutkimukset Tilastot Asiakaspalaute Ulkoinen auditointi Heikot signaalit Sopivat sattumat Arviointi Yhteensovittaminen strategian kanssa tai strategian uudelleen arviointi Parannettavat toiminta-alueet tai prosessit, hoitoketjut Kehittämisprosessit, talousarvio- ja suunnitelma Uudet toiminta- ohjeet Organisaatio- muutokset Koulutus Investoinnit Tuotannon Henkilöstö- rakenne- jne. Toimenpiteet prosessin läpiviemiseksi

59 Arviointikehä oman toiminnan arvioimiseksi
OLENKO niin hyvä kuin luulen? Arviointikehä oman toiminnan arvioimiseksi Voinko muuttaa? Miten? Tuota on vaikea uskoa, osoittakaa se ! Miksi olin väärässä ? Onko sillä väliä? Mikä tapa on paras? Miksi? Miten tiedämme tämän? Ovatko kaikki yksikössä samaa mieltä? Ovatko asiakkaamme samaa mieltä? Ovatko maksajat samaa Ovatko potilaat samaa EI EN ITSEARVIOINTI VERTAISARVIOINTI ULKOPUOLINEN ARVIOINTI Mitä teen? Miten teen? Teenkö todella mitä luulen tekeväni? KYLLÄ kuten muut ? Teemmekö parhaim- malla mahdolli- sella tavalla? Markku Puro

60 Asiakaslähtöisyys nostettava aidosti arvoonsa ja toiminnan ytimeen

61 Mitä on saatu aikaan Forssan seudulla
Avohoitokäynnit lisääntyneet Hoitopäivät ja -jaksot ennallaan, psykiatriassa laskevat Päiväkirurgian osuus toimenpiteistä 60 % Omalle lääkärille pääsee arkipäivässä Odotusaika päivystykseen keskimäärin 32 minuuttia, kaikki pääsevät aina samana päivänä Lonkka-, polvi- tai olkapääleikkauksiin ei lainkaan yli 6 kuukauden jonoja Hammashuollon keskimääräinen odotusaika päivää Esh:n poliklinikkatoiminnoissa jkv jonoja Markku Puro

62 Mitä on tehty Forssan seudulla
Opeteltu jatkuvaa parantamisen ideologiaa Strategia: toiminta painottuu monipuoliseen avopalveluun, elektiiviseen toimintaan ja päiväkirurgiaan Operatiivinen päivystys ja synnytykset lopetettu, lastenosasto loppunut 2007 Alueellinen yleislääkäritasoinen ympärivuorokautinen päivystys pth - esh - hl keskitetty samaan paikkaan (sairaalan pkl) Mielenterveystyön vastuualue, lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut Säännöllinen yhteistyö rakennettu sos.toimen kanssa Aktiivinen ote seudulliseen hyvinvointipolitiikkaan on mahdollistunut Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa on FSTKY koordinoinut Jatkuvaa tuotekehittelyä Markku Puro

63 Asukkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin
Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 FCG Efeko

64 Sairaalapalvelut asuinkunnassa Forssa
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 FCG Efeko

65 Terveyspalveluiden laatu ja saavutettavuus
Kuluttajatutkimuskeskus Terveyskeskusten tehokkuutta ja tuottavuutta selittävät tekijät Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Kihniön terveyskeskus Malmin terveydenhuoltoalue Forssan terveydenhuoltoalue Kuopion terveyskeskus 118. Kristiinankaupungin-Karijoen terveyskeskus 141. Tampereen terveyskeskus 189. Helsingin terveyskeskus 191. Oulun terveyskeskus 197. Turun terveyskeskus STAKES:n benchmarkingaineisto Forssan sairaala 4. tehokkain omassa sarjassaan (vuosi 2007)

66 Riittävän suuri kantamaan järjestämisvastuu,
FSTKY Riittävän suuri kantamaan järjestämisvastuu, riittävän pieni olemaan lähellä ihmistä KIITOS ! Markku Puro

67 Kiitos yhtymäjohtaja Markku Puro Forssan seudun terveydenhuollon ky.
PL 42, Forssa puh S-posti: Kiitos Markku Puro