Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Tutkimukseen perustuvia näkökulmia yhteishankintoihin Tietoisku 24.5.2013 Hankintaosaaminen kasvun.

Esitys aiheesta: "Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Tutkimukseen perustuvia näkökulmia yhteishankintoihin Tietoisku 24.5.2013 Hankintaosaaminen kasvun."— Esityksen transkriptio:

1 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Tutkimukseen perustuvia näkökulmia yhteishankintoihin Tietoisku 24.5.2013 Hankintaosaaminen kasvun tueksi -projekti Harri Lorentz ja Kalle Väänänen

2 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Mitä on yhteishankinta? Hankintakonsortio A BCD Ostajat V XYZ Toimittajat Keskittäminen Horisontaalinen yhteistyö ”Hankintakonsortio koostuu itsenäisistä tai toisistaan riippuvaisista organisaatioista, jotka jakavat resursseja ja/tai keräävät yhteen tarpeita saavuttaakseen yhteensopivia ja vaikeasti yksin saavutettavia tavoitteita.” - Schotanus & Telgen (2007)

3 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Mitä hyötyjä yhteishankinnasta voi odottaa? •Neuvotteluvoimaa  kustannussäästöt •Parempaa toimittajien hallintaa  laatu •Yhteiset panostukset  Tietoa hankintamarkkinoista ja hintatasoista (esim. kansainvälisesti) •Keskustelua  Tieto-taitoa, design-yhteistyötä Tutkimus yhteishankinnan motiiveista, Itä- Suomi, 7 PK yritystä, konepajateollisuus (Tella & Virolainen, 2005)

4 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Yhteishankinnan hyödyt ja haitat Schotanus & Telgen (2007); Nollet & Bealieu (2005):Tapaustutkimus USA:n ja Kanadan terveydenhuoltosektoreilta HyödytHaitat Tavoitteet, konsensushakuisuus - Hinnan alennukset - Parempi laatu - Hankinnan hallinto- kustannusten alentaminen - Oppiminen, tieto-taito - Liiallinen hintaan keskittyminen toimittajia valittaessa - Joustavuuden ja kontrollin menetys Suhde hankintamarkkinaan - Hitaampi hintojen nousu- Toimittajakentän konsolidoituminen - Toimittajien palvelutason heikkeneminen (vastarinta) Konsortion koko- Mitä suurempi, sen suurempi neuvotteluvoima - Aloituskustannukset - Ryhmäkoheesion ylläpidon kustannukset  Konsortioon osallistuminen tulisi arvioida uudelleen säännöllisin väliajoin (ts. Ovatko konsortion tavoiteet linjassa omien kanssa?)  make-or-buy päätös

5 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Kolikon toinen puoli: Hyödyt tuotteiden ja palveluiden toimittajille •Hankintasopimukset tuovat etua myynti- ja markkinointikulujen hallinnan ja logistiikan tehostumisen mudossa. •Valmistukseen ja ostoihin sekä varaston kiertoon liittyvä kustannustehokkuus paranee lisääntyneen ja sopimukseen perustuvan myyntivolyymin ansiosta.

6 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Yhteishankinnan kriittiset menestystekijät (ennustavat menestystä) •Motivoitunut ja ”vapaaehtoinen” osallistuminen •Ryhmän jäsenten yhteistyö •Tiedon vaihtoa ja resursseja tarvitaan koordinointiin (esim. uudet projektit), sekä spesifikaatioiden ja toimittajavalinnan synkronointiin (ryhmä pidettävä hallittavan kokoisena) •Yritysten sitoutuminen ja johdon tuki •Yritysten konsortioedustajissa tulee olla jatkuvuutta (muuten ei päästä etenemään oppimiskäyrällä) •Hyötyjen ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen Evidenssiä 115 Alankomaalaisesta hankintakonsortiosta, PK-yritykset hyvin edustettuina (Schotanus, Telgen & de Boer, 2010)

7 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Suosituksia hyötyjen ja kustannusten jakamisesta •Lähes saman suuruiset tarpeet: •”Hinta tasa-arvo”: kaikki jäsenet maksavat saman saavutetun yksikköhinnan, ostovolyymistä riippumatta (87% konsortioista*) •”Kustannus tasa-arvo”: jäsenet osallistuvat konsortion kustannuksiin samassa suhteessa tai kiinteällä jäsenhinnalla (29% konsortioista*) •Koska kaikki metodit tuovat melkein samat hyödyt on yksinkertaisin metodi paras. •Erisuuruiset tarpeet, matala rahoitusriski (esim. ): •”Hinta tasa-arvo” •”Kustannus tasa-arvo” •Mitä suurempi rahoitusriski (ja jos tarpeet erisuuruiset), sen suurempi tarve monimutkaisille ja ”oikeudenmukaisille” malleille. Schotanus (2007), *Schotanus, Telgen & de Boer (2010)

8 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Yhteishankinnan organisoinnin kaksi ääripäätä Yhteistyö 3. osapuolen kautta, formaali ja erillinen organisaatio Yhteistyö epäformaalin ja virtuaalisen organisaation kautta Bakker et al. (2008) Kun ylösajokustannukset korkeat, suorissa hankinnoissa, dynaaminen toimintaympäristö ja tarpeet, vahvat sisäiset asiakkaat, tarkat hankintakäytännöt, hankinnalla fasilitoiva rooli.

9 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Yhteishankinnan organisoinnin typologia ja analogiat Projekti-konsortio Analogia: saattue - Fokus oppimisessa ja vaihdannan kustannusten vähentämisessä; kertaluonteinen - Ongelmat: vapaamatkustus, kommunikointi, hidastaa hankintaa Ohjelma-konsortio Analogia: F1-varikkotiimi - Fokus oppimisessa, vaihdannan kustannusten vähentämisessä, sekä standardoinnissa - Ongelmat: jäsenten tarpeiden heterogeenisuus, kommunikaatio Ei sovellutustaDelegoitu hankinta –konsortio Analogia: kimppakyyti - Eroaa ohjelma-konsortiosta seuraavasti: yksi taho vetovastuussa kustakin projektista, erikoistuminen, enemmän jäseniä, vähemmän oppimista, muodostuu riippuvuussuhteita Reppuselkä-konsortio Analogia: peukalokyyti - Fokus yksikertaistamisessa - Ongelmat: toimittajien vastustus, ”kantaja” ei saa kompensaatiota, ei aina sovellettavissa Kolmas osapuoli –konsortio Analogia: linja-autokyyti - Fokus skaalassa, kolmannen osapuolen erityisresurssit, reilu säästöjen jakaminen,jäsenmaksu - Ongelmat: jäsenillä vähän vaikutusvaltaa, PK toimittajien vastustus SUURI PIENI Kaikkien jäsenten vaikutus konsortion toimintaan Indikaattorit: yhteispäätöksenteko, tapaamiset, tasa-arvo, mukautuminen Konsortion erilaisten toimintojen lukumäärä Toiminnot: spesifiointi, valinta, somipinen, arviointi, tiedonjakaminen, resurssien jakaminen, yhteiset käytännöt, benchmarkkaus PIENI SUURI Schotanus & Telgen (2007)

10 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Esimerkkejä toimivista yhteishankintakonsepteista •Maatalouden hankintaosuuskunta; Hansu •http://www.hansunet.fi/showpage.php?id=8http://www.hansunet.fi/showpage.php?id=8 •Teollisuuden Yhteishankintayhtiö; Nordic Source •http://www.nordicsource.fi/yritys.htmlhttp://www.nordicsource.fi/yritys.html •Metalliteollisuuden yritysten hankintayhteenliittymä; JST-Group Oy •http://www.jst-group.fi/hankintayhteistyo.phphttp://www.jst-group.fi/hankintayhteistyo.php •Toiminta lakannut v 2011 •Talotekniikan (sähkö) hankintaosuuskunta; Salok •http://www.salok.fi/http://www.salok.fi/ •Mascus hankintapalvelu (ent. Suomen hankintakeskus); Mascus •http://www.suomenhankintakeskus.fi/http://www.suomenhankintakeskus.fi/ •Case; Jyvässeudun Kehitysyhtiö Jykes Oy:ssä •Case; Lahti mekatroniikkaklusetri; Lakes OY:ssä

11 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics JST-Group, koetut hyödyt

12 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Hybridiorganisaatio Metallifoorumin yhteishankinnan välineeksi •Yhdistelmä ohjelma- (O) ja kolmas osapuoli (3PL) konsortiorakenteita •Osuuskunta hankkii epäsuoria tai muita standardi tuotteita ja palveluita (3PL), rajoitetusti myös reppuselkä- toimintamalli •Osuuskunta fasilitoi haastavampia projekteja esim. suorien hankintojen standardoimiseksi sekä hankintamarkkinoiden laajentamiseksi (O) •Hinta ja kustannustasa-arvo, osuuskuntaan liittymismaksu, provisioilla palkat Metalli- foorumin hankinta- osuuskunta

13 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Yhteishankinnan priorisointi Mahdolliset hyödyt Toteuttamisen helppous Suorat ostot Epäsuorat ostot Merkittävät (esim. suuret volyymit, arvokkaat materiaalit, merkittävät tieto-taito vaatimukset) Rajoitetut (esim. pienet volyymit, arvoltaan matalat materiaalit, matalat tieto- taito vaatimukset ) Helppo (esim. todennäköisyys ja mahdollisuus yhteneviin spesifikaatioihin SUURI) Vaikea (esim. todennäköisyys ja mahdollisuus yhteneviin spesifikaatioihin PIENI)

14 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Metallifoorumin yhteishankintaprojekti (keskustelun pohjaksi) Kick-off 14.5. 24.5. 06/2013 Viimeistään 06/2014 Toimiva yhteishankinta konsepti Esiselvitys: suorat hankinnat Esiselvitystyö: -yritykset -yhteishankinnan kohteet (aloitus: epäsuorat hankinnat) -organisoituminen ja sopiminen Resurssit: Hankintaosaaminen kasvun tueksi projekti Resurssit: -oma erillinen organisaatio (esim. osuuskunta) -ulkopuolinen taho (esim. palveluja tuottava yritys)

15 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Kiitos mielenkiinnosta! Harri Lorentz harri.lorentz@utu.fi, puh. 050 502 7087 Kalle Väänänen kalle.vaananen@utu.fi, puh. 050 427 0035

16 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics ”Sourcing levers”, ts. tavat parantaa hankinnan suorituskykyä •Tarpeiden yhdistäminen •Hinnan arviointi ja alentaminen •Toimittajakentän laajentaminen •Tuote- ja designoptimointi •Prosessien kehittäminen •Toimittajasuhteiden kehittäminen •Vuorovaikutusten arviointi ja yhteistoiminta Schiele (2007) Yhteishankinnalla lisävääntöä?

17 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Hankintakonsortio A BCD Ostajat V XYZ Toimittajat Keskittäminen Horisontaalinen yhteistyö Konsortio vain ylimääräinen linkki toimitusketjussa? (Nollet & Beaulieu, 2005)

18 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Miten konsortion HYÖDYT tulisi jakaa? •Hinta tasa-arvo (EP): kaikki jäsenet maksavat saman saavutetun yksikköhinnan, ostovolyymistä riippumatta (87% konsortioista*) •Muut metodit: esim. (käytetään konsortioissa joissa suuri ja heterogeeninen jäsenkunta; 13% konsortioista*) * Schotanus, Telgen & de Boer (2010)

19 Turun kauppakorkeakoulu  Turku School of Economics Miten konsortion KUSTANNUKSET tulisi jakaa? •Kustannus tasa-arvo tai kiinteä hinta (EA): jäsenet osallistuvat konsortion kustannuksiin samassa suhteessa tai kiinteällä jäsenhinnalla (29% konsortioista*) •Koko-perusteinen: jäsenet osallistuvat konsortion kustannuksiin suhteessa yrityskokoon (29% konsortioista*) •Muu tai ei-formaali tapa (42% konsortioista*) * Schotanus, Telgen & de Boer (2010)