Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus

Esitys aiheesta: "Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus
MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä

2 Kunta-uudistus Kunta-rakenne-laki Valtion-osuus-uudistus
Kuntalain kokonais-uudistus Kuntien tehtävien arviointi Metropoli-alueen ratkaisut Sote-uudistus Lähde: VM Pihlaja 2013

3 Seitsemän syytä, miksi demokratiasta täytyy puhua ja
demokratiaa ja sitä koskevia asenteita täytyy uudistaa: Pihlaja 2013

4 Viime syksyn kuntavaaleissa äänesti alle 60%
1 Viime syksyn kuntavaaleissa äänesti alle 60% Kuntavaalien äänestysprosentti Pihlaja 2013

5

6 Kuntaliitokset laskevat äänestysaktiivisuutta
2 Kuntaliitokset laskevat äänestysaktiivisuutta ”2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta.” Helsingin Sanomat Pihlaja 2013

7 Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon
3 Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon ”Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan.” (Arttu-tutkimus 2011, vastaajaa) Pihlaja 2013

8 Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää
4 Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Esimerkiksi uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä. Kaikkiaan luottamus- henkilöpaikat vähenivät 550 → 230. Pihlaja 2013

9 Kuntakoon kasvu kasvattaa etäisyyksiä, monin eri tavoin
5 Kuntakoon kasvu kasvattaa etäisyyksiä, monin eri tavoin Kainuun kunnat nyt: ”Yhden kunnan Kainuu” Pihlaja 2013 Kartat: Suomussalmen kunta

10 Kuntakoon kasvaessa kunnissa käsiteltävät asiat kasvavat
6 Kuntakoon kasvaessa kunnissa käsiteltävät asiat kasvavat Miten paikalliset, asukkaiden arjessa tärkeät, mutta kunnalle pienet asiat hoidetaan? pienenä esimerkkinä hidasteen suunnittelu ja rakentaminen Pihlaja 2013

11 Kuntien taloudellinen tilanne, verotulot, vos:t
7 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Palvelujen tarve Mikä on kuntalaisten ja lähi-yhteisöjen rooli ja vastuu? JUURI NYT! Hallituksen rakennepaketti ja miljardileikkaukset kuntien valtionosuuksiin Kuntien taloudellinen tilanne, verotulot, vos:t Pihlaja 2013

12 Nykyinen kuntalaki, 27§ ”Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.” Pihlaja 2013

13 Onko kysymys demokratian vanhasta ja uudesta paradigmasta
Paradoksi: Nämä asiat tiedetään ja jo nykyinen kuntalaki sallii hyvinkin pitkälle viedyn lähidemokratian, mutta silti lähidemokratian käytännön käytännöt ja kokemukset ovat ohuita. Onko kysymys demokratian vanhasta ja uudesta paradigmasta ja siitä, että uusi etsii paikkaansa vanhan rinnalle? Pihlaja 2013

14 Mitä tarkoittaa demokratian vanha ja uusi paradigma?
paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys Mitä tarkoittaa demokratian vanha ja uusi paradigma? Uusi paradigma: ”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisem­paan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.” Vanha paradigma: ”Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan aidosti, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin?” Pihlaja 2013 Harju & Pihlaja 2013

15 Entä tästä eteenpäin? Pihlaja 2013

16 Uusi kuntarakennelaki 1.7.2013
(entinen kuntajakolaki) 4b§ Selvitysvelvollisuus Selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää myös arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta. 8 § Yhdistymissopimus Yhdistymissopimuksessa on sovittava myös asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumis-mahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa. Pihlaja 2013

17 (valmistelussa, hallituksen esitys syksyllä 2014,
Uusi kuntalaki (valmistelussa, hallituksen esitys syksyllä 2014, voimaan ) Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen nostetaan kuntalain 1 pykälään. Aiempaa enemmän huomiota tiedottamiseen, kuulemis- ja vuorovaikutuskäytäntöihin. Nykyistä 27 pykälää päivitetään ja laajennetaan. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä: ”Lähidemokratian vahvistamista valmistellaan alueellisten toimielinten mallin pohjalta ja luonteeltaan mahdollistavalla lainsäädännöllä.” Nykyiseen kuntalakiin verrattuna uutta olisi selvemmät kirjaukset alueellisista toimielimistä. Pihlaja 2013

18 (valmistelussa, hallituksen esitys syksyllä 2014,
Uusi kuntalaki (valmistelussa, hallituksen esitys syksyllä 2014, voimaan ) Alueellisen toimielimen tehtävistä säädetään laissa. Pohdittavana vielä on, mikä olisi laissa säädetty toimielimen minimirooli. Minimiroolina vuorovaikutus-, suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus? Valtuuston harkittavaksi jäisi, siirtääkö kunta palvelutehtäviin liittyvää päätösvaltaa alueelliselle toimielimelle.   Tehtävät ja toimivalta tarkennetaan kunnan johtosäännössä. Sitä, määritelläänkö alueelliselle toimielimelle jokin nimi jo laissa vai jätetäänkö nimi kunnan harkintaan, pohditaan vielä. Eli kutsuttaisiinko toimielintä lautakunnaksi, johtokunnaksi vai toimikunnaksi.   Pihlaja 2013

19 Esimerkkinä ja esikuvana Yläkemijoen aluelautakunta
perustettu 1993, vapaakunta- kokeilun aikaan matkaa Rovaniemen keskustasta km yhdeksän kylää noin asukasta Pihlaja 2013

20 Yläkemijoen aluelautakunta
Esimerkkinä Yläkemijoen aluelautakunta yksi Rovaniemen kaupungin tilaajalautakunnista päättää 2,07 miljoonan euron budjetilla alueen tärkeimmistä peruspalveluista kehittämisestä € Perusopetus Kulttuuri 15.662 Kirjasto 39.528 Nuorisopalvelut 51.509 Terveyden edistäminen Päivähoito Kotihoito, ikäihmisten palvelut Liikuntapalvelut (uutena) 6.596 Palvelukeskus Siula 53.808 Kehittäminen, hankkeet 46.727 Yhteensä (TA 2013) Pihlaja 2013

21 Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja
Läheisyysperiaate Innovatiivi-suus Monialaisuus Yhteistyö Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat Ylitetään sektorirajat Asetetaan asukkaiden toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset) Pihlaja 2013

22 Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle
Rovaniemen kaupunginvaltuusto huhtikuussa 2012: Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle Yläounasjoki 679 as. 8 kylää Sodankyläntie 731 as. 9 kylää Alaounasjoki 1585 as. 6 kylää Yläkemijoki 1031 as. 9 kylää Alakemijoki 2940 as. 7 kylää Ranuantie 630 as. 6 kylää Pihlaja 2013

23 Kartta: Rovaniemen kaupunki Pihlaja 2013

24 Kehittämissuunnitelmat
aluelautakuntien työn perustana kootaan asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä uusien aluelautakunta- alueiden suunnitelmat ovat juuri valmistumassa kytketään perinteisiä kyläsuunnitelmia paremmin kaupunkisuunnitteluun Erittäin tärkeitä: tiedottaminen koulutus Pihlaja 2013

25 Lähtökohta on paikallisen elinvoiman säilyttäminen ja vahvistaminen
Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus Lähtökohta on paikallisen elinvoiman säilyttäminen ja vahvistaminen pöhinän Pienten kuntien vahvuus on ollut toiminta lähellä kuntalaisia sekä paikallinen asiantuntemus. Mitä isompiin kuntayksiköihin siirrytään, sitä suurempi riski on, että nämä vahvuudet menetetään. Vahvuudet menetetään, jos kuntakoon kasvaessa ei kyetä luomaan uusia toimintatapoja, joilla paikallinen asiantuntemus ja osallistuminen tuodaan osaksi kunnan osa-alueiden palveluja ja ympäristöä koskevaa suunnittelua, valmistelua, päätöksentekoa sekä toteutusta. Pihlaja 2013

26 Kiitos mielenkiinnosta!