Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuOtto Laaksonen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum 19.5.2011 Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
2
Tarkasteltavana neljä teemaa 1.Yleisiä lähtökohtia 2.Maankäytön suunnittelu ja vesilain välinen suhde 3.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavoitus vesiensuojelun ohjausvälineinä 4.Maankäytön suunnittelu ja vesiensuojelu – uusia asetelmia
3
Suunnitelmaohjauksen merkitys maankäyttö- ja rakennuslaki: alueiden käytön suunnittelu vesilaki ei sisällä suunnittelua koskevia säännöksiä vesiensuojelun keskeinen instrumentti on laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (2004/1299) välineinä vesienhoitosuunnitelmat ja niitä konkretisoivat toimenpideohjelmat taustalla EU:n vesipuitedirektiivi (2000/60) ja meristrategiadirektiivi (2007/60) Suomen Itämeren suojeluohjelma Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 Vesienhoidon toteutusohjelma 2010–2015
4
MRL ja vesilaki vesilaki ei sisällä alueiden käyttöä koskevaa suunnittelujärjestelmää vesilain vesiensuojelutavoitteet toteutetaan tapauskohtaisen lupajärjestelmän avulla (UVL 1:1 § ja 3 luku) kaavoituksella voidaan kuitenkin vaikuttaa vesilain mukaan luvanvaraisen toiminnan luvan myöntämisedellytyksiin (UVL 3:5 §) ei saa olla asemakaavan vastainen maakunta ja yleiskaava pitää ottaa huomioon lupa ei saa merkittävästi vaikeuttaa vireillä olevaa kaavoitusta
5
Maankäyttö- ja rakennuslaki alueiden käytön suunnittelu Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava
6
Maankäyttö- ja rakennuslaki alueiden käytön suunnittelu kattaa maantieteellisesti sekä maa-alueet että vesialueet vesialueet siinä määrin kuin lain tavoitteet ja kaavojen sisältövaatimukset sitä edellyttävät kaavoitus erisuuntaisten intressien ja tavoitteiden yhteensovittamisen väline
7
Vesiensuojelu ja MRL MRL:n tavoitteena on kestävä kehitys luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä
8
MRL ja vesiensuojelu Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (2008): Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet lisäksi rannikkoalueita koskevat erityistavoitteet: säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
9
MRL ja vesiensuojelu maakuntakaavan sisältövaatimuksena on mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö (28 §) edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnin ohella mm. että estetään vesivarojen pilaantuminen mitoitetaan vesivarojen hyödyntäminen pohjavesien ja pintavesistöjen luontaisen uusiutumiskyvyn mukaiseksi ja saatavuuden turvaamiseksi vesienhoitosuunnitelmat ja niitä konkretisoivat toimenpideohjelmat otettava huomioon myös vesistörakentaminen otettava huomioon, jos seudullista merkitystä
10
MRL ja vesiensuojelu Maakuntakaavoitukselle on merkitystä myös Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelmalla (2005) Suomen rannikkoalueiden käytön ja hoidon strategialla Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointi – ohjelmalla (VELMU)
11
Yhteenveto Maankäytön suunnittelu vesiensuojelun välineenä suunnittelu- ja strategiaohjelmien moninaisuus ja moninaistuvat tavoitteet tietotarpeet – tiedon hyödyntäminen vaativa tehtävä MRL 9 § : riittävät tutkimukset ja selvitykset alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Ympäristövaikutukset, ml. mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset vaihtoehtotarkastelu (maakunta)kaavoitus yksi – mutta keskeinen – toteuttamisväline ja yhteensovittamisväline
12
Uusia asetelmia meristrategiadirektiivin täytäntöönpano – Itämeri VELMU Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma merialuesuunnittelun tulevaisuus kaavoitus merialueiden käytön suunnittelun välineenä Natura 2000 -sääntely rannikoistuminen (314 000 km) sisävesillä (loma)-asutuspaineet ja suojelu- ja virkistyskäyttö meren rannikoilla lisäksi suurhankkeet, merten rakentamien satamat, tuulivoimapuistot jne.
Samankaltaiset esitykset
© 2023 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.