Joensuun seudun kasvusopimus Symmetrinen kaupunki

Esitys aiheesta: "Joensuun seudun kasvusopimus Symmetrinen kaupunki"— Esityksen transkriptio:

1 Joensuun seudun kasvusopimus Symmetrinen kaupunki

2 Taustalla 2012 valmistunut kasvustrategia
Kasvusopimus pohjautuu 2012 valmistuneeseen Joensuun kaupunkiseudun ”Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva” -kasvustrategiaan Strategia laadittiin Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ( alkaen Karelia-ammattikorkeakoulu), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n yhteistyönä. Kaikki nämä organisaatiot ovat allekirjoituksillaan sitoutunet edistämään strategian toteutusta omissa linjauksissaan ja päätöksissään. Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimushakemus on laadittu em. tahojen ohjauksessa Joensuun kaupungin ja JOSEK Oy:n toimesta.

3 Joensuun seudun kasvusopimus Symmetrinen kaupunki
Taustalla kolme valmistelun aikana tunnistettua kasvun lähdettä: Kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu; kaupunkirakenteen suureen muutoshankkeeseen ja ydinkaupunkiseudun parhaisiin kasvualueisiin perustuva kasvu = kasvusopimus, teemana symmetrinen kaupunki osaamisintensiivinen kasvu = INKA -ohjelma, teemana vihreä kasvu Venäjän kasvuvaikutus; venäläisten matkailijoiden tuoma ostovoima ja kysynnän kasvu kaupan ja palvelujen aloilla. Läpileikkaavana teemana sekä kasvusopimuksessa että INKA-ohjelmassa. Nämä kaikki kasvun lähteet nivoutuvat kasvusopimuksessa toisiinsa luoden uudenlaisen innovatiivisen tulokulman Joensuun seudun kasvulle, uudistumiselle, kansainvälistymiselle ja kilpailukyvylle

4 1. Joensuun ydinkeskustan symmetria JOKI KESKELLE KAUPUNKIA
Keskustan osalta kasvusopimuksella käynnistetään noin mrd. euron suuruiset kehityshankkeet vuoteen 2030 saakka (yksityinen 800 M€, kaupunki 120 M€, valtio 120 M€). Kaupunkirakenteen kehittämisen kautta luodaan uusi, vetovoimainen osa ydinkeskustaa Pielisjoen itärannalle Nikolaintorin ja julkisen liikenteen solmukohdan ympäristöön. Yhdistää elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, asumisen, houkuttelevan urbaanin elinympäristön joen rannalla sekä T&K&I-toiminnan, palvelut ja koulutuksen kestävällä tavalla. Kaupunkikeskustasta syntyy symmetrinen, jossa ”joki siirtyy keskelle kaupunkia”.

5 2. Ydinkaupunkiseudun symmetria KOLME KASVUSUUNTAA
Seututasolla tavoitellaan yleiskaavaan kirjatun ydinkaupunkiseudun kasvun toteuttamisen suunnitelmallisuutta, tasapainoisuutta ja palvelurakenteen hallintaa. Kärki on kuntien toimintatapojen muodostamisessa ja toiminnan yhdensuuntaistamisessa. Ydinkaupunkiseudun kolme ulkoista kasvusuuntaa ja Joensuun keskustan kasvu sisäänpäin etenevät rinnan. Varuskunta-alue/Kontiolahti-kaupunki vyöhyke Ylämylly - Marjala - Lentoväylä Symmetrinen, tasapainoinen, suunnitelmallinen ja hallittu kasvu ydinkaupunkiseudulla. Pohjana Joensuun seudun yleiskaava 2020 Skarppaus kehittämistoimien ja toteutuksen suunnitelmallisuuteen (=symmetriaan) Fiksua liikkumista, uusia teollisuusaluekeskittymiä

6 3. Symmetrinen maantieteellinen sijainti RAJAN AVAUTUMISEN KASVUMAHDOLLISUUDET
Panostetaan luonteviin yhteyksiin Venäjälle ja luodaan Joensuun seudusta portti Venäjälle. Joensuun maantieteellistä asemaa voidaan vahvistaa avautumalla Venäjälle; Venäjän vaurastuminen, liikenneyhteyksien kehittyminen ja mahdollinen viisumivapaus moninkertaistavat rajanylitysmäärät. Venäjän kasvuvaikutukset (näissä ei huomioitu viisumivapautta): rajanylitykset +15 % / v tax free +15 % / v matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys on varovaisesti arvioituna noin 100 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä Venäläisten matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys merkitsee arviolta 22 000 k-m2 lisätarvetta erikoiskauppaan.

7 JOKI KESKELLE KAUPUNKIA
ITÄRANTA useita hankkeita käynnistymässä RANTAKYLÄ-UTRA asuinalueohjelma KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA täydennysrakentaminen liikennejärjestelyt PENTTILÄN- RANTA maaperän kunnostus keskustamainen uusi kaupunginosa KL-silta

8 KESKUSTA I-II IV-VI IV-VI IV-VI II-III e4 e2 e1-e2 e2 e3
RUUTUKAAVAN UUSI AIKA: Täydennysrakentamisen periaatteet koko ruutukaava-alueelle kerrosluvun nosto tehokkuuden nosto pysäköintiratkaisut Liikekeskustan laajenemismahdollisuudet Rakennussuojelukysymysten ratkaiseminen kokonaisuutena Liikenteellisten ratkaisuiden juridinen pohja (sisältä seuraavassa diassa) e2 IV-VI e1-e2 IV-VI e2 II-III e3

9 KESKUSTAN LIIKENNE SEURAAVA ASKEL KÄVELYKESKUSTAN JÄLKEEN:
Katuhierarkian parempi jäsentäminen Keskustan kehä ja uudet sillat Kävelyalueen laajentaminen Polkupyöräreitistön täydentäminen Pääkatujen ylittämisen helpottaminen Asunto- ja asiointikatujen rauhoittaminen Asukaspysäköinti Kiertoliittymäratkaisuja

10 PENTTILÄ Puutavaran sahausta vuodesta 1871 - Kyllästämöjä 2 kpl
Ikkunatehdas Voimalaitos Öljysäiliö Sahaus päättyi 1988 Kehittämisselvityksiä vuodesta 1995 alkaen Saha paloi 1996 Osayleiskaava 2002 Arkkitehtikilpailu 2003 Asemakaavat 2005 ja -11 Alue Joensuun kaupungin omistukseen 2008

11 PENTTILÄNRANTA: KUNNOSTAMINEN

12 PENTTILÄNRANTA: KUNNOSTAMINEN
Joensuun kaupunki ostaa alueen Bonvesta Oy:ltä Hankesuunnitelma Kunnostus alkaa teollisuuskaatopaikalla Viimeisen urakan vastaanotto Kunnostuskustannus ,5 M€ Valtion ympäristötyöraha ,0 M€ Nettomeno kaupungille ,5 M€ Kunnostusalue m2 Siirrettyjä maamassoja yhteensä  000 tn - Kontiosuolle  000 tn - Penttilän maisemamäen rakennekerrokset 390 000 tn - Muut vastaanottopaikat  000 tn Ruopattu sedimentti  000 tn Vedenerotuspolymeerin käyttö  000 kg

13 PENTTILÄNRANTA: RAKENTAMINEN
Kevyen liikenteen silta valmistuu 2014 Ensimmäiset kadut valmistuneet Varattuja tontteja 11 kpl Ensimmäiset asukkaat muuttaneet 2013 Puukerrostalorakentamista käynnistymässä, suurempi kokonaisuus vuosikymmenen lopulla Kokonaiskerrosala noin k-m2 Asukkaita noin 3500 Rakentaminen kestää noin vuoteen 2030

14 ITÄRANTA NIKOLAINTORI SORTAVALANKATU matkakeskus kaava käynnistetty
asuminen, työpaikat kaupunkikylpylä SORTAVALANKATU kaava käynnistetty asuminen, työpaikat, palvelut OIKEUS- JA POLIISITALO kaava 5/ 2013 rakentaminen 14-15 ILOSAARI kaupunkikeidas kaava 6/2103 vapaa-aika, kalastus, tapahtumat TOIMISTOTYÖPAIKAT PENTTILÄSSÄ LiViltä vapautuva lastausalue TIKKAMÄKI JA NEPENMÄKI keskussairaala-alueen tehostaminen kaupan palvelut asuminen DEEREN YRITYSPUISTO alihankkijoiden toimitilat SYVÄSATAMAN TYÖPAIKKA-ALUE kaava käynnistetty toimintojen jäsentäminen tilaa tuotannollisille työpaikoille

15 RANTAKYLÄ-UTRA: ASUINALUEOHJELMA
Asukas- määrä (2011) Huolto- suhde Kaupungin vuokra- asunnoissa asuvien osuus Työttömyys- aste Äänestys- aktiivisuus (syksy 2012) Ulkomaalais- taustaisten osuus Rantakylä 8 927 1,61 17 % 19,3 % 45,5 % 5,74 % Utra 3 580 1,23 24 % 17,6 % 48,4 % 9,36 % Yhteensä 12 507 1,49 19 % 18,8 % 46,3 % 6,77 %

16 RANTAKYLÄ-UTRA: ASUINALUEOHJELMA
Hankekokonaisuus ja ohjelman tavoitteet Rantakylä-Utran alueen kehittämishankkeella tavoitellaan palveluiltaan vahvan alueen nostamista arvostetuksi asuinalueeksi, jossa tehdään myönteisiä muutoksia arkipäivän elinympäristössä tonttien ja asuntojen kysyntä ja arvostus lisääntyvät energiankäyttö asumisessa ja liikkumisessa vähenee asukas- ja asuntorakenne monipuolistuvat vanhenevalla väestöllä on hyvät asumismahdollisuudet omissa asunnoissaan ja omalla alueellaan väestön väheneminen pysähtyy tai kääntyy hienoiseen nousuun asukkaat arvostavat itseään, toisiaan ja asuinaluettaan asukastoiminta on vireää ja palkitsevaa julkisten palveluiden koettu toimivuus paranee yksityiset palvelut alueella lisääntyvä valikoimaltaan ja määrältään hyvinvointi ja turvallisuus paranevat

17 Tuottajan neuvottelukunta
Organisaatio Asukkaat Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tilaaja Tarkastuslautakunta Sisäinen tarkastus Kaupunginhallitus Hankintatoimen johtokunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginjohtaja Joukkoliikennejaosto Lupa- ja viranomaistoiminnot Rakennus- ja ympäristölautakunta Konsernihallinto: Hallinto, Talous- ja strategia, Henkilöstö, Liiketoiminta (Tilakeskus), Kaupunkirakenne Tuottajan neuvottelukunta Tiejaosto Alueellinen jätelautakunta Tuottaja Sosiaali- ja terveyslautakunta Liiketoiminnan johtokunta Ympäristöterveydenhuollon jaosto Yksilöasiain jaosto Tekninen keskus Joensuun Vesi Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Johtokunta Työterveys Vapaa-aikalautakunta Johtokunta PK pelastuslaitos Neuvottelukunta Asiakkaat

18 Joensuun kaupunki Joensuu konserni 1.1.2013 Peruskaupunki
Liikelaitokset (4 kpl) Rahastot (2 kpl) Joensuu konserni Kuntayhtymät (4 kpl) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 55,5 % Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä 43,6 % Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 43,5 % Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 8,2 % Tytäryhtiöt (22 kpl + 2 tyttären tytärtä) Karelia AMK 100 % Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy 100 % Joensuun Yrityskiinteistöt Oy 100 % Joensuun Kodit Oy 100 % Senioripiha Oy 100 % Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli 99,98 % Joensuun Tiedepuisto Oy 86,1 % Joensuun Pysäköinti Oy 79,6 % KOy Jokikadun Pysäköinti (konserni 63,8 %) Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy 57,7 % Puhas Oy 68,5 % Saimaan Satamat Oy 100 % Joensuun Satamarakennus Oy (konserni 54,9 %) Kiihtelysvaaran Yritystalot Oy 100 % KOy Sairaalakatu 19 53,1 % KOy Heinävaaran liikekulma 55,9 % KOy Oravanpyörä 60,4 % As Oy Tuuliharju 42,4 % (konserni 79,3 %) KOy Enon Jäähalli 50,6 % KOy Uimaharjun Haka 82,7 % KOy Uimaharjun Pienteollisuustalo 76,2 % Uimaharjun palvelutalo Oy 100 % KeskKoy Harpatinharju 100 % KeskKoy Uimaharjun lähipalvelukeskus 55,6 % Osakkuusyhtiöt (14 kpl) Joensuun Keskusliikenneasema Oy 45,6 % Joensuun Rantaparkki Oy 35,0 % Joensuun Ravirata Oy 33,4 % Joensuun Kuivakenkä Oy 20,8 % P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy 38,2 % As Oy Joensuun Suvituuli 37,2 % As Oy Pikku-Ukko 23,1 % KOy Karsikon Liiketalo 32,2 % KOy P-K:n Maakuntatalo 38,5 % KOy Torisuvanto 28,4 % KOy Enon Kauppakeskus 29,4 % KOy Reijolanristeys 24,6 % As Oy Hammaslahden Malmitie 33,3 % As Oy Juhannusmorsian 39,0 % Säätiöt (4 kpl) Euroopan metsäinstituutin tukisäätiö Itä-Suomen venäläisen koulun säätiö Ortodoksisen kulttuurin säätiö SOVATEK-säätiö

19 Kaupunginhallituksen ohjauksessa olevat asuntoyhtiöt
Joensuun Kodit (100%) Kaupungin vuokrataloyhtiö Asukkaita yli 7000 Yli 4600 vuokra-asuntoa Liikevaihto: 28 Me Investoinnit: 11 Me Käyttöaste: 98,5 % Tj: Matti Martikainen Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Oy (99,98%) Opiskelija-asuntojen vuokraus Asukkaita yli 3000 Kohteita 30, huoneistoja 1760 Liikevaihto: 10 Me Investoinnit: 8,3 Me Käyttöaste: 97 % Henkilöstöä: 24 Tj: Jarmo Ojalainen Senioripiha Oy (100%) Hoiva-, hoito- ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen I vaihe valmistuu 3/2014 II vaihe, rahoituspäätös Arasta helmikuussa 2013 Tj: Jukka Masalin

20 Tytäryhtiöt Kaupunginhallituksen ohjauksessa
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy Joensuun Yrityskiinteistöt Oy Joensuun Kodit Oy Senioripiha Oy Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli Joensuun Tiedepuisto Oy Joensuun Pysäköinti Oy KOy Jokikadun Pysäköinti Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy Puhas Oy Liikevaihto yli 100 Me, Investoinnit lähes 30 Me Hallintoyksikön ohjauksessa Kiihtelysvaaran Yritystalot Oy Saimaan Satamat Oy Joensuun Satamarakennus Oy KOy Sairaalakatu 19 KOy Heinävaaran liikekulma KOy Oravanpyörä As Oy Tuuliharju KOy Enon Jäähalli KOy Uimaharjun Haka KOy Uimaharjun Pienteollisuustalo Uimaharjun palvelutalo Oy KeskKoy Harpatinharju KeskKoy Uimaharjun lähipalvelukeskus

21 Yhtiöt Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään mm. silloin, kun Kyseessä on liiketoiminta, jossa toiminta tapahtuu kilpailluilla markkinoilla Toiminnan tuotot kattavat kaikki kustannukset ja ne kertyvät myyntituloista Toiminnalle asetetaan taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja Pääsääntöisesti kaupunki sijoittaa varojaan yhtiöön osakepääomana tai apporttina luovutettavaa omaisuutta Kaupunki ei yleensä myönnä lainaa yhtiöille, pl kolmassijalainat ja konsernitilin luottolimiitti Kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen tytäryhtiölle

22 Konserniohjauksen välineet
Konserniohjeet, kv Kaupunginvaltuusto hyväksyy konserniohjeen ja päättää konserniohjauksen järjestämisestä Konserniohjeen tarkoituksena on parantaa kaupungin tytäryhtiöiden kannattavuutta ja kilpailukykyä, tiedonkulkua ja omistajaohjausta eli edistää konsernin kokonaisetua. Tavoite- ja tulossopimukset strategisesti merkittävimpien yhtiöiden kanssa Hyväksytty Hallitusten nimittäminen Yhtiökokouksissa keväällä 4. Omistajapolitiikka, päivitys 5/2013 kv:ssa Kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan mukaan omaisuuserät tai omistukset voivat olla luonteeltaan strategisia, kaupunkikehitystä edistäviä palvelutuotannon edellytyksiä turvaavia liiketaloudellisia, taloudellista tuottoa tuottavia. Mikäli omistus ei täytä yhtäkään näistä ehdoista, omistukselle ei ole pääsääntöisesti perustetta. Vuonna 2013 selvitetään osakkuusyhtiöiden omistusten tarkoituksenmukaisuutta em. periaatteiden pohjalta.

23 Erityisryhmien asumishankkeet Joensuussa
Konserniohjaus ja asumishankkeista päättäminen

24 Erityisryhmät Vanhukset (ml. Muistisairaat) Mielenterveyskuntoutujat
Vammaiset ja kehitysvammaiset Päihde- ja moniongelmaiset Pitkäaikaisasunnottomat Maahanmuuttajat Lapset ja nuoret

25 Vammaiset ja kehitysvammaiset
Vammaisten asumispalvelusuunnitelma (soteltk § 61), sosiaali- ja terveystoimi valmistelee vuosittain täytäntöönpanosuunnitelman yhdessä tilaajan kanssa Kehitysvammaisten asumispalveluissa on suuri lisäämisen ja uudelleen järjestelyn tarve Vaikeavammaisten asumispalvelutarve vaikeasti arvioitava (ks. Asumispalvelusuunnitelma) Tarkempi kartoitus menossa Palveluseteli kehitysvammaisten asumiseen (soteltk ) Kehitysvammaisten laitosasuminen purettava (VN) Vireillä useita omia ja yksityisiä hankkeita Ajankohtainen MVH-Asunnot Oy:n hanke

26 Ikääntyvien hoiva-asumisen linjaukset vuosille 2013-2020
Ikääntymispoliittinen strategia (kv § 114) Hoiva-asumisen linjaukset vuoteen 2020 (soteltk §88) Tehostetun palveluasumisen seteli (soteltk § 21) Vanhuspalvelulaki voimaan Senioriopihan jälkeen tarvitaan: Kaksi uutta 60-paikkaista tehostetun palveluasumisen yksikköä valmistuminen vuosina 2015 ja Kehitetään palvelukampuksia ikääntyvien monipuolisen asumisen, ennakoivan tuen ja ympärivuorokautisen hoivan ympäristöinä

27 Mielenterveyskuntoutujat
Asumispalvelut ostetaan lähes kokonaan yksityisiltä palveluntuottajilta, kilpailutuskausi loppuu Palveluseteliä ei ole käytössä Tarvearvion ja suunnitelman laadinta menossa Arvio lähivuosien palvelutarpeen lisäyksestä 5-10 % Yksityisiä hankkeita vireillä (Esperi, Mainio Vire) Tulevaisuuden suuntana MT-kuntoutujien itsenäinen asuminen tavallisessa asuntokannassa + tuki Lautakunta päättänyt selvittää kunnallisen tukiasumispalvelujen lisäämistä ( §133) ja kunnallisen aikuispsykiatrisen kuntoutusyksikön perustamista ( § 134)

28 Sosiaalinen asuminen Päihde- ja moniongelmaiset
Joensuun Kodeilta välivuokrattuja asuntoja (34) Työntekijöiden kotikäynnit (2 ohjaajaa) Yhteistyötä asumisen tukipisteen kanssa Yhteistyö Sovatekin kanssa Tukea itsenäiseen asumiseen ostetaan Hoitokodeilta ostettuja palveluja (58), maksusitoumukset Palveluseteli ei käytössä Palveluja ei ole kilpailutettu

29 Pitkäaikaisasunnottomat
Aiesopimus (valtio- Joensuun kaupunki) pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi ja siihen liittyvä toimeenpanosuunnitelma (kh § 114) Asumisen tukipiste Asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen Mielenterveyskuntoutujat Vapautuvat vangit Asumisneuvonnan järjestäminen

30 Konserniohjaus - Tilaajan talousarviomääräykset ja talousarvion laadintaprosessi (asumispalveluhankkeet koko prosessin ajan esillä) - Tilauksien valmisteluryhmät (keskinäinen koordinointi) Toimintaohjelmat, suunnitelmat, tarvearviot, resurssit Tarvitaan erityisryhmien asumistarpeet kokoava toimeenpano-ohjelma Aralle annettavat lausunnot pohjautuvat tähän ohjelmaan - Tilaajan ja tuottajan yhteydenpito jatkuvaa, kaupunki hallitsee markkinoita Palvelutalon omistaminen ja palvelun tuottaminen kaksi eri kokonaisuutta ja pidetään erillään Palvelutuotanto kilpailutettava tai kaupunki tuottaa/palveluseteli Alv-ohjaus saatu (kaupunki välivuokraa, palvelut tuottaa yksityinen taho, kaupunki osoittaa palvelusetelin

31 Konserniohjaus jatkoa
Määriteltävä tilojen osalta oma (konserniyhtiön) vai yksityinen tuotanto Tilojen tuotantotapa/ kuka tuottaa palvelut; Hankkeissa työnjako selkeä mahdollisimman hyvissä ajoin - Jos tilat omana tuotantona, toimijana on Joensuun Kodit Oy

32 Sitouduttava pitkäjänteiseen suunnitteluprosessiin
ERITYISRYHMIEN ASUMISEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA TONTIN LUOVUTUS Tarve tunnistettava riittävän ajoissa ja saatettava kaavoittajan tietoon Sitouduttava pitkäjänteiseen suunnitteluprosessiin MATO 20 –ohjelma työkaluna Tontin luovutus edellyttää tilauksen valmisteluryhmän lausuntoa Jos rakentaja ei hae ARA:n tukea tai ole tekemässä sopimusta kaupungin kanssa ja ostaa markkinahintaisen tontin, asia saatetaan tilauksen valmisteluryhmälle ja tuottajalle tiedoksi

33 Muuta huomioitavaa Palvelusetelien käyttö
Asumispalveluhankintojen kilpailutus (mitä kilpailutettu, mitä ei; uusien yritysten/toimijoiden mahdolli- suudet tulla markkinoille) Markkinakartoitus (Josek Oy) Yritysvaikutusten arviointi Palvelusetelien käyttö Olemassa olevat, kuvatut, prosessit Valmistelu Käyttöönotto Seuranta Resurssi Koordinaattori Joensuun kaupunki Yritysneuvonta kehittämisyhtiössä - Yksityisten toimijoiden koordinointi (yhteistyö Josekin kanssa)