Sopimushallinta, urakkamuodon valinta ja urakkaehdot

Esitys aiheesta: "Sopimushallinta, urakkamuodon valinta ja urakkaehdot"— Esityksen transkriptio:

1 Rakennuttaminen ja korjaushankkeiden hallinta asuinkiinteistöissä -seminaari 6.10.2005, Helsinki
Sopimushallinta, urakkamuodon valinta ja urakkaehdot Varatuomari Kari Koho Rakennusteollisuus RT ry 2 000 yritystä palveluksessa henkilöä yhteinen liikevaihto noin 9 miljardia euroa

2 RT:n toimialat ja jäsenyritykset
Jäseninä ovat kaikki keskeiset talonrakennustoimintaa, erikoisurakointia ja rakennustuoteteollisuutta harjoittavien yritysten järjestöt yhteensä jäsentä: Talonrakennusurakoitsijat Rakennustuoteteollisuus ▪ yritysjäsenet ▪ yhteisöjäsenet Teräsrakenneyhdistys ry Kiviteollisuusliitto ry Erikoisurakoitsijat Jäsenyritysten palveluksessa n henkilöä Jäsenyritysten liikevaihto yhteensä yli 10 miljardia euroa RT on EK:n neljänneksi suurin jäsenjärjestö

3 URAKKA- JA SOPIMUSMUODOT
KVR-URAKKA AS. OY:N YLEINEN RAKENNUS- URAKKAMUOTO KOKONAIS- URAKKA VASTUU MUUTTUU RAKENNUS- URAKKA JAETTU- URAKKA OSAURAKKA KORVAUSPERUSTE MUUTTUU KOKONAIS- HINTAINEN YKSIKKÖ- HINTAINEN TAVOITE- HINTAINEN LASKUTYÖ

4 Kokonaisvastuu- urakka (KVR)
Suoritusvelvollisuuden laajuuden mukainen jako Kokonaisvastuu- urakka (KVR) Rakennuttaja KVR- urakoitsija Aliurakoitsijat Suunnittelijat Pääurakoitsija vastaa työsuorituksen lisäksi myös korjaushankkeen suunnittelusta. Rakennusurakoitsija ottaa erittäin laajan vastuun, joka käsittää korjaustöiden normaalin virhe- ja viivästysvastuun ohella myös vastuun kohteen toimivuudesta. Suunnittelua sisältäviä hankkeita kilpailutettaessa tarjouskustannukset nousevat helposti hyvin korkeiksi. Toisaalta halvat suunnitelmat johtavat herkästi puutteellisiin ratkaisuihin ja siten huonoon lopputulokseen. Mikäli KVR-urakka tehdään ns. neuvottelu-urakkana eli asunto-osakeyhtiö ottaa yhteyden vain yhteen urakoitsijaan ja tekee sopimuksen tämän kanssa, voidaan urakoitsijan kustannustietoutta hyväksi käyttäen löytää nimenomaan tässä vaiheessa halventavia ratkaisuja suunnittelun tasosta tinkimättä.

5 Suoritusvelvollisuuden laajuuden mukainen jako
Kokonaisurakka Rakennuttaja Suunnittelija Pää- urakoitsija Aliurakoitsija Yksi urakoitsija, joka on pääurakoitsija, vastaa koko kohteen työsuorituksesta asunto-osake-yhtiölle. Pääurakoitsijana on yleensä rakennusliike, joka vastaa omien työsuoritustensa ohella myös käyttämiensä aliurakoitsijoiden ja -hankkijoiden (esim. sähkö-, LVI-, maalaus- ja laiteasennukset) suorituksista ja niiden töiden koordinoinnista ja yhteensovittamisesta. Tämä urakkamuoto on tilaajan kannalta helppo ja selkeä tapa antaa korjaustyö koko laajuudeltaan pääurakoitsijan hoidettavaksi. Tilaaja voi lisäksi vaatia tärkeimmät alihankkijat hyväksyttäväkseen.

6 Suoritusvelvollisuuden laajuuden mukainen jako
Jaettu urakka Pääurakoitsija (rakennustekniset työt) Rakennuttaja Suunnittelija Sivu- urakoitsija Aliurakoitsijat On vastakohta kokonaisurakoinnille eli koko työ on pilkottu eri urakoitsijoille. Kukin urakoitsija vastaa siten vain omalta osaltaan rakennuskohteen suorituksesta asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö kantaa myös vastuun töiden yhteensovittamisesta ja koordinoinnista, ellei urakka ole alistettu pääurakoitsijalle. Edellyttää yleensä rakennuttajapalvelun käyttöä. Urakoiden pilkkominen liian pieniin osiin johtaa kuitenkin siihen, että isot urakoitsijat eivät ole kiinnostuneita osallistumaan tällaisten hankkeiden kilpailuihin. Tässä urakkamuodossa tulisikin kiinnittää huomiota paitsi kunnollisten työnsuorittajien valintaan myös rakennuttajakonsultin mahdollisuuksiin ottaa vastuuta epäonnistuneista valinnoista.

7 Suoritusvelvollisuuden laajuuden mukainen jako
Osaurakka Osaurakka on rakennustyön teettämismuoto, jossa korjausrakennuskohde on jaettu paikallisesti tai ajallisesti eri urakoihin, ja asunto-osakeyhtiö suorittaa osan työstä omana työnä. Asunto-osakeyhtiö vastaa omasta työsuorituksestaan ja töiden yhteensovittamisesta. Tässä urakkamuodossa edellytetään tilaajalta omaa rakennusorganisaatiota, joten se ei ole suositeltavaa asunto-osakeyhtiölle. Rakennustyön aikana yleensä järjestetään säännöllisesti työmaakokouksia, joissa on mahdollista ottaa esille mikä tahansa rakennustyötä koskeva asia. Tilaisuudet järjestetään työmaalla ja niissä sopijapuolilla, asiantuntijoilla sekä työmaan erikoistöiden suorittajilla on mahdollisuus tavata toisiaan, seurata työn etenemistä ja sopia keskenään eteen tulleista pulmakysymyksistä. Myös lisä- ja muutostöitä lienee tarkoituksenmukaisinta käsitellä säännöllisesti kokouksissa, ja tästä saatetaan jo sopimusta tehtäessä laatia asiakirjoihin nimenomainen ehto. Sinänsä lisä- ja muutostöiden käsittely työmaakokouksissa ei ole välttämätöntä, tämä on kuitenkin varsin yleistä urakkakäytännössä. Jotta sitova sopimus katsottaisiin työmaakokouksessa syntyneeksi, on edellytettävä, että molemmilta sopimuspuolilta kokoukseen osallistuu edustaja, joka on oikeutettu (valtuutettu) sopimaan lisä- ja muutostöistä. Myös tältä osin saattaa osapuolten välillä olla tiettyä epäselvyyttä sopimiseen oikeutetuista. Suurimpiin lisä- ja muutostöihin on syytä hankkia takaajan suostumus. Ks. YSE 40 § 6. kohta. Esimerkiksi suunnittelijalla tai valvojalla ei ole asemavaltuutukseen perustuvaa oikeutta tilata lisä- ja muutostöitä. Rakennuttaja voi vaatia myös lisä- ja muutostöistä johtuen urakoitsijaa tarkistamaan rakennusaikaisen ja takuuaikaisen vakuuden arvoa. Ks. YSE 36 § 6. kohta.

8 Alistaminen Rakennuttaja Sivu- urakoitsija Pääurakoitsija
Aliurakoitsija Urakkasopimuksen mukaiset sopimussuhteet Alistamissopimuksen mukaiset sopimus-suhteet, jotka saattavat rakennuttajan, pääurakoitsijan ja sivu-urakoitsijat saman sopimuksen piiriin

9 Sivu-urakan alistaminen
Rakennuttaja siirtää sivu-urakoiden koordinointivelvoitteen pääurakoitsijalle Aikataulusta Töiden yleisjohdosta Määräaikojen valvonnasta Maksupostien maksatuksen hyväksymisestä Yleisestä turvallisuudesta ja opastuksesta Alistamisella ei muuteta urakkasopimuksen mukaisia oikeuksia tai velvollisuuksia Sivu-urakka sovitetaan hankkeen aikatauluun Sovitaan yhteistoiminta-asioiden hoitamisesta Työmaapäiväkirja Työmaakokoukset ja katselmukset Tarkastukset ja hyväksyttäminen Työmaan yleishuolto Epävarsinainen alistaminen Rakennuttaja kilpailuttaa osaurakoitsijan Määrää pääurakoitsijan tekemään aliurakkasopimuksen

10 Maksuperusteen mukainen jako
Kokonaishintaurakka Urakoitsija sitoutuu tekemään sovitun korjausrakennustyön ja asunto-osakeyhtiö sitoutuu maksamaan siitä sovitun kokonaishinnan. Urakoitsija siis vastaa siitä, että hän tekee kaikki urakkasopimuksen mukaiset työt ilmoitetulla kokonaishinnalla. Riskinjaon kannalta kokonaishintaurakka on tarkoituksenmukainen urakkamuoto, jos työ on suoritusyksiköltään ja laajuudeltaan määritelty eli suunnitelmat ovat valmiit. Asunto-osakeyhtiö tietää tällöin etukäteen, mitä urakkasuoritus kokonaisuudessaan tulee maksamaan. Urakkahinta voi kuitenkin sopimuksen perusteella muuttua eräissä poikkeustilanteissa: Lisä- ja muutostyöt Valtiovallan lainsäädännölliset toimenpiteet Ylivoimainen este Rakennustyön aikana yleensä järjestetään säännöllisesti työmaakokouksia, joissa on mahdollista ottaa esille mikä tahansa rakennustyötä koskeva asia. Tilaisuudet järjestetään työmaalla ja niissä sopijapuolilla, asiantuntijoilla sekä työmaan erikoistöiden suorittajilla on mahdollisuus tavata toisiaan, seurata työn etenemistä ja sopia keskenään eteen tulleista pulmakysymyksistä. Myös lisä- ja muutostöitä lienee tarkoituksenmukaisinta käsitellä säännöllisesti kokouksissa, ja tästä saatetaan jo sopimusta tehtäessä laatia asiakirjoihin nimenomainen ehto. Sinänsä lisä- ja muutostöiden käsittely työmaakokouksissa ei ole välttämätöntä, tämä on kuitenkin varsin yleistä urakkakäytännössä. Jotta sitova sopimus katsottaisiin työmaakokouksessa syntyneeksi, on edellytettävä, että molemmilta sopimuspuolilta kokoukseen osallistuu edustaja, joka on oikeutettu (valtuutettu) sopimaan lisä- ja muutostöistä. Myös tältä osin saattaa osapuolten välillä olla tiettyä epäselvyyttä sopimiseen oikeutetuista. Suurimpiin lisä- ja muutostöihin on syytä hankkia takaajan suostumus. Ks. YSE 40 § 6. kohta. Esimerkiksi suunnittelijalla tai valvojalla ei ole asemavaltuutukseen perustuvaa oikeutta tilata lisä- ja muutostöitä. Rakennuttaja voi vaatia myös lisä- ja muutostöistä johtuen urakoitsijaa tarkistamaan rakennusaikaisen ja takuuaikaisen vakuuden arvoa. Ks. YSE 36 § 6. kohta.

11 Maksuperusteenmukainen jako
Yksikköhintaurakka Asunto-osakeyhtiö sitoutuu maksamaan kultakin suoritusyksiköltä sovitun kiinteän hinnan. Riski määrien paljoudesta kuuluu tilaajalle. Tavanomainen sellaisissa erikoisurakoissa, joissa työtulos selviää parhaiten laskettujen määrien perusteella. Tällaisia erikoistöitä ovat mm. useat pintarakennetyöt, kuten laatoitus- ja lattianpäällystystyöt. Itse rakennuksen korjaustyöhön yksikköhintaurakkaa ei tulisi käyttää. Rakennustyön aikana yleensä järjestetään säännöllisesti työmaakokouksia, joissa on mahdollista ottaa esille mikä tahansa rakennustyötä koskeva asia. Tilaisuudet järjestetään työmaalla ja niissä sopijapuolilla, asiantuntijoilla sekä työmaan erikoistöiden suorittajilla on mahdollisuus tavata toisiaan, seurata työn etenemistä ja sopia keskenään eteen tulleista pulmakysymyksistä. Myös lisä- ja muutostöitä lienee tarkoituksenmukaisinta käsitellä säännöllisesti kokouksissa, ja tästä saatetaan jo sopimusta tehtäessä laatia asiakirjoihin nimenomainen ehto. Sinänsä lisä- ja muutostöiden käsittely työmaakokouksissa ei ole välttämätöntä, tämä on kuitenkin varsin yleistä urakkakäytännössä. Jotta sitova sopimus katsottaisiin työmaakokouksessa syntyneeksi, on edellytettävä, että molemmilta sopimuspuolilta kokoukseen osallistuu edustaja, joka on oikeutettu (valtuutettu) sopimaan lisä- ja muutostöistä. Myös tältä osin saattaa osapuolten välillä olla tiettyä epäselvyyttä sopimiseen oikeutetuista. Suurimpiin lisä- ja muutostöihin on syytä hankkia takaajan suostumus. Ks. YSE 40 § 6. kohta. Esimerkiksi suunnittelijalla tai valvojalla ei ole asemavaltuutukseen perustuvaa oikeutta tilata lisä- ja muutostöitä. Rakennuttaja voi vaatia myös lisä- ja muutostöistä johtuen urakoitsijaa tarkistamaan rakennusaikaisen ja takuuaikaisen vakuuden arvoa. Ks. YSE 36 § 6. kohta.

12 Maksuperusteen mukainen jako
Tavoitehintaurakka Määritellään kohteelle tavoitehinta, jonka alitus jaetaan sovitussa suhteessa tilaajana toimivan asunto-osakeyhtiön ja työn suorituksesta huolehtivan urakoitsijan kesken. Tavoitehintaurakka on riskinjaon kannalta kokonaishintaurakan ja laskutyön väliin jäävä urakkamuoto, jossa asunto-osakeyhtiö kantaa kustannusriskin tavoitehintaan asti. Tavoitehintaurakan ylittävältä osalta riski jakautuu asunto-osake-yhtiön ja urakoitsijan kesken. Kattohinnan ylittävältä osalta riski kuuluu kokonaan urakoitsijalle. Tavoitehintaurakkamenettelyllä pyritään saavuttamaan kustannus-säästöjä, joista aiheutuva hyöty jaetaan asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan kesken sopimuksen mukaisesti. Tällaisia kustannussäästöjä voidaan saavuttaa esimerkiksi kehittämällä suunnitelmia siten, että urakoitsijan osaamista ja innovaatiokykyä käytetään hyväksi mahdollisimman taloudelliseen ja hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Rakennustyön aikana yleensä järjestetään säännöllisesti työmaakokouksia, joissa on mahdollista ottaa esille mikä tahansa rakennustyötä koskeva asia. Tilaisuudet järjestetään työmaalla ja niissä sopijapuolilla, asiantuntijoilla sekä työmaan erikoistöiden suorittajilla on mahdollisuus tavata toisiaan, seurata työn etenemistä ja sopia keskenään eteen tulleista pulmakysymyksistä. Myös lisä- ja muutostöitä lienee tarkoituksenmukaisinta käsitellä säännöllisesti kokouksissa, ja tästä saatetaan jo sopimusta tehtäessä laatia asiakirjoihin nimenomainen ehto. Sinänsä lisä- ja muutostöiden käsittely työmaakokouksissa ei ole välttämätöntä, tämä on kuitenkin varsin yleistä urakkakäytännössä. Jotta sitova sopimus katsottaisiin työmaakokouksessa syntyneeksi, on edellytettävä, että molemmilta sopimuspuolilta kokoukseen osallistuu edustaja, joka on oikeutettu (valtuutettu) sopimaan lisä- ja muutostöistä. Myös tältä osin saattaa osapuolten välillä olla tiettyä epäselvyyttä sopimiseen oikeutetuista. Suurimpiin lisä- ja muutostöihin on syytä hankkia takaajan suostumus. Ks. YSE 40 § 6. kohta. Esimerkiksi suunnittelijalla tai valvojalla ei ole asemavaltuutukseen perustuvaa oikeutta tilata lisä- ja muutostöitä. Rakennuttaja voi vaatia myös lisä- ja muutostöistä johtuen urakoitsijaa tarkistamaan rakennusaikaisen ja takuuaikaisen vakuuden arvoa. Ks. YSE 36 § 6. kohta.

13 Maksuperusteen mukainen jako
Laskutyöurakka Sopimus, jossa urakoitsija sitoutuu tekemään sovitun korjaustyön ja tilaaja sitoutuu maksamaan työtuloksen aikaansaamiseksi tarpeelliset kustannukset laskutyöpalkkioineen. Urakoitsija veloittaa korjaustyön etenemisen mukaan syntyneiden kustannusten perusteella asunto-osakeyhtiötä, joka kantaa siten sekä määrä- että hintariskin täysimääräisenä. Laskutyö koostuu tositteisiin perustuvista laskutyökustannuksista ja erikseen maksettavasta laskutyöpalkkiosta, joka lasketaan yleensä prosentteina laskutyökustannuksista. Laskutyön käyttäminen edellyttää luottamusta tilaajana toimivan asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan välillä, jotteivät toteutusmuotoon helposti sisältyvät väärinkäyttömahdollisuudet johtaisi ylimääräisiin kustannuksiin. Jos korjausrakentamisen laajuutta ei ennalta tiedetä, laskutyö on käyttökelpoinen vaihtoehto. Asunto-osakeyhtiön on kuitenkin syytä etukäteen teettää työstä kustannus-laskelma kokonaismenojen selvittämiseksi. Etukäteen tulisi myös sopia varaus lisä- ja muutostöille. Samoin on tärkeää selvittää, mitä sisältyy laskutyöpalkkioon ja mitä veloitettaviin laskutyökustannuksiin. Rakennustyön aikana yleensä järjestetään säännöllisesti työmaakokouksia, joissa on mahdollista ottaa esille mikä tahansa rakennustyötä koskeva asia. Tilaisuudet järjestetään työmaalla ja niissä sopijapuolilla, asiantuntijoilla sekä työmaan erikoistöiden suorittajilla on mahdollisuus tavata toisiaan, seurata työn etenemistä ja sopia keskenään eteen tulleista pulmakysymyksistä. Myös lisä- ja muutostöitä lienee tarkoituksenmukaisinta käsitellä säännöllisesti kokouksissa, ja tästä saatetaan jo sopimusta tehtäessä laatia asiakirjoihin nimenomainen ehto. Sinänsä lisä- ja muutostöiden käsittely työmaakokouksissa ei ole välttämätöntä, tämä on kuitenkin varsin yleistä urakkakäytännössä. Jotta sitova sopimus katsottaisiin työmaakokouksessa syntyneeksi, on edellytettävä, että molemmilta sopimuspuolilta kokoukseen osallistuu edustaja, joka on oikeutettu (valtuutettu) sopimaan lisä- ja muutostöistä. Myös tältä osin saattaa osapuolten välillä olla tiettyä epäselvyyttä sopimiseen oikeutetuista. Suurimpiin lisä- ja muutostöihin on syytä hankkia takaajan suostumus. Ks. YSE 40 § 6. kohta. Esimerkiksi suunnittelijalla tai valvojalla ei ole asemavaltuutukseen perustuvaa oikeutta tilata lisä- ja muutostöitä. Rakennuttaja voi vaatia myös lisä- ja muutostöistä johtuen urakoitsijaa tarkistamaan rakennusaikaisen ja takuuaikaisen vakuuden arvoa. Ks. YSE 36 § 6. kohta.

14 KAUPALLISET ASIAKIRJAT
Alistamis- sopimus, RT-ohje Rakennus- tuotteiden yleiset hankinta- ja toimitusehdot RYHT 2000 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 YLEISET ASIAKIRJAT Urakka- ohjelma mallit RT-ohjeet Urakkaraja- liitteen malli RT-ohje hyvä materiaali- ja tuotekauppa- tapa hyvä työn- suoritustapa Yleisesti hyväksytyt menettelytavat pöytäkirja-, tarkastus- yms. malli- asiakirjat, RT-ohjeet HANKEKOHTAISET ASIAKIRJAT Urakkasopimus kuka ja millä ehdoilla S- LVI- Aliurakka- sopimus Urakkaohjelma Urakkarajaliite

15 Rakennuspiirustukset
TEKNISET ASIAKIRJAT Talo90 yleisseloste EN-std SFS-std TalotekniikkaRYL EN-std SFS-std (materiaali) MaaRYL2000 YLEISET ASIAKIRJAT Rakennus- selostus- ohje RunkoRYL2000 sovellus Talo90 Määrälaskenta ohje SisäRYL2000 by, RIL, … OHJE- JULKAISUT sisällön jäsennys ja muoto hyvä rakennustapa tarvikkeiden laatuvaatimukset rakennusosatyypit RT-OHJEET (suunnittelu) Rakennuspiirustukset RATU- OHJEET (työsuoritus) HANKEKOHTAISET ASIAKIRJAT Rakennusselostus missä ja kuinka paljon S- LVI- mitä tehdään, mitkä laatuvaatimukset Rak- työ- selostus miten tehdään

16 Ohjejulkaisuista RT -ohjeet
hyvän rakennustavan mukaisia suunnittelu- ja rakennuttamisohjeita RYL-julkaisut kodifioivat alan normistoa RYL:ssä työsuoritusvaatimukseen on liitetty viitetietona RATU:n työmenetelmä RT-kortistossa lisäksi säännöstiedosto ja tarviketiedosto, joita ei tule verrata edellisiin RATU -ohjeet hyvän rakennustavan mukaisia menetelmäkuvauksia (RYL-yhteensopivuus) resurssitietoa työmaan suunnitteluohjeita

17 hyvän rakennuttamistavan mukaisen toimintaohjeen Esimerkki esittää
Ohje esittää hyvän rakennuttamistavan mukaisen toimintaohjeen Esimerkki esittää erään vaihtoehdon asian käsittelemisestä

18 Korjauskohteen urakoitsijan valinta
Pienikorjauskohde Pieni korjaustyö, jossa työn sisältö ja laajuus selkeä. Käytetään tuttuja, luotettavia urakoitsijoita. Työtilaus, jossa luettelo tehtävistä töistä. Korjaustyö, josta on laadittu erillinen suunnitelma. Esim. yksittäisen kylpyhuoneen veden-eristyksen alusrakenteet korjataan tai uusitaan. Kilpailutetaan kolme urakoitsijaa laaditulla perussuunnitelmalla ja työselostuksella. Pienurakkasopimus, täydennettynä ennen urakkasopimuksen allekirjoitusta pidettävällä urakkaneuvottelupöytä-kirjalla.

19 Korjauskohteen urakoitsijan valinta
Kokonaisjärjestely. Korjaustyö, jossa tarvitaan eri alan urakoitsijoita ja työt ei ole toisistaan riippuvia. Esim. kylpyhuoneiden korjaus rakennuksen perus-korjauksen yhteydessä. Kuten edellä. Päätoteuttajan velvollisuudet joko tilaajalla itsellään tai erikseen nimetyllä ja resurssoidulla urakoitsijalla Korjaustyö, josta tehty suunnitelmat ja urakkaohjelma. Työ voidaan toteuttaa valitse-malla pääurakoitsija, joka valitsee aliurakoitsijat. Esim. useiden tai kaikkien asuntojen kylpyhuoneiden korjaus. Kilpailutetaan 3-6 urakoitsijaa suunnitte-lijan laatimilla urakka-asiakirjoilla Rakennusurakkasopimus ja Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE. Sopimuskohtaiset urakka-ehdot sisältävä urakka-ohjelma YSE 1998:n määrittelemällä tavalla. Päätoteuttaja nimetty johtuen YSE 98:n 57 §:stä.

20

21 KKO: 2005:83 Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt uusia rakennuksensa julkisivukorjauksen yhteydessä eräiden parvekkeiden lasitukset ja asentaa lasitukset sellaisiin parvekkeisiin, joissa niitä ei aikaisemmin ollut ollut, sekä rahoittaa toimenpiteet kaikilta osakkeenomistajilta perittävillä vastikkeilla. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että asunto-osakeyhtiön päätös ei loukannut niiden osakkeen-omistajien yhdenvertaisuutta, joiden huoneistossa ei ollut parveketta. Rakennustyön aikana yleensä järjestetään säännöllisesti työmaakokouksia, joissa on mahdollista ottaa esille mikä tahansa rakennustyötä koskeva asia. Tilaisuudet järjestetään työmaalla ja niissä sopijapuolilla, asiantuntijoilla sekä työmaan erikoistöiden suorittajilla on mahdollisuus tavata toisiaan, seurata työn etenemistä ja sopia keskenään eteen tulleista pulmakysymyksistä. Myös lisä- ja muutostöitä lienee tarkoituksenmukaisinta käsitellä säännöllisesti kokouksissa, ja tästä saatetaan jo sopimusta tehtäessä laatia asiakirjoihin nimenomainen ehto. Sinänsä lisä- ja muutostöiden käsittely työmaakokouksissa ei ole välttämätöntä, tämä on kuitenkin varsin yleistä urakkakäytännössä. Jotta sitova sopimus katsottaisiin työmaakokouksessa syntyneeksi, on edellytettävä, että molemmilta sopimuspuolilta kokoukseen osallistuu edustaja, joka on oikeutettu (valtuutettu) sopimaan lisä- ja muutostöistä. Myös tältä osin saattaa osapuolten välillä olla tiettyä epäselvyyttä sopimiseen oikeutetuista. Suurimpiin lisä- ja muutostöihin on syytä hankkia takaajan suostumus. Ks. YSE 40 § 6. kohta. Esimerkiksi suunnittelijalla tai valvojalla ei ole asemavaltuutukseen perustuvaa oikeutta tilata lisä- ja muutostöitä. Rakennuttaja voi vaatia myös lisä- ja muutostöistä johtuen urakoitsijaa tarkistamaan rakennusaikaisen ja takuuaikaisen vakuuden arvoa. Ks. YSE 36 § 6. kohta.