Taloustieteen perusteiden kurssi (KA1) 2013

Taloustieteen perusteiden kurssi (KA1) 2013
Makrotaloustiede Antti Ripatti Syksy 2013 Luentokalvojen versio

Kurssin logistiikkaa Kurssin kotisivu: Kurssin luennot perustuvat kirjaan N. Gregory Mankiw ja Mark P. Taylor (2011): Economics (special edition with coverage of the world financial crisis), 2nd ed. Laskuharjoituksissa noudatetaan samaa käytäntöä kuin kurssin alkupuolella..

Sisällys Johdanto 1. periaate
Mitä makrotaloustiede on? Mankiwin 3 makrotaloutta koskevaa periaatetta 1. periaate Talouden elintaso riippuu sen kyvystä tuottaa tavaroita ja palveluita Makrotaloudelliset suureet (mittaaminen) Kansantulo Elinkustannukset Taloudellisen kasvun lähteet 2. periaate Hinnat nousevat mikäli julkinen valta painaa liikaa rahaa Rahapolitiikka ja inflaatio 3. periaate Inflaation ja työttömyyden välillä vallitsee ristiriita Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta Kulutus Investoinnit Ulkomaankauppa Lyhyen aikavälin tasapaino Työttömyys TEEMOJA Ulkomaankauppa; suhteellisen edun periaate Julkinen talous ja finanssipolitiikka Talouden kriisi

Kurssin 2. osuuden tavoite
Sisäistää Mankiwin kolme makrotaloutta koskevaa periaatetta Ymmärtää mistä syystä Suomen BKT on sadassa vuodessa 12 kertaistunut, vaikka työn määrä on supistunut Pystyä kertomaan mistä inflaatio johtuu Mistä johtuu työttömyyden ja inflaation välinen ristiriita Tämän lisäksi mm. Mitä koko taloutta kuvaavat keskeiset mittarit tarkoittavat Miten kulutus ja investoinnit määräytyvät

1. JOHDANTO

Mitä makrotaloustiede on
Mikrotaloustiede Mikrotaloustiede tutkii, miten yksittäiset kotitaloudet ja yritykset tekevät (taloudellisia) päätöksia ja miten ne vaikuttavat toisiinsa markkinoilla. Makrotaloustiede Makrotaloustiede tutkii koko taloutta. Sen tavoitteena on selittää talouden ilmiöitä, jotka vaikuttavat kaikkiin (tai suureen joukkoon) kotitalouksiin ja yrityksiin sekä kokonaisiin markkinoihin.

Makrotaloustieteen kysymyksiä
Miksi keskimääräiset tulot ovat korkeita joissakin maissa ja matalia toisissa maissa? Miksi hintojen nousuvauhti on voimakas joinakin ajankohtina ja hidas toisina ajankohtina? Miksi tuotannnon kasvu ja työllisyys on voimakasta joinakin vuosina ja miksi ne toisinaan taantuvat?

Mankiwin kolmen makrotaloutta koskevaa periaatetta (principles)
Taloudenpitäjien elintaso riippuu talouden kyvystä tuottaa tavaroita ja palveluksia Hinnat nousevat, jos julkinen valta painaa liikaa rahaa Yhteiskunta kohtaa lyhyellä aikavälillä trade-offin inflaation ja työttömyyden välillä

1. periaate Taloudenpitäjien elintaso riippuu talouden kyvystä tuottaa tavaroita ja palveluksia Kansantulo, elintaso ja elämisen laatu maittain vaihtelee huomattavasti. Vaihtelu on suurta myös ajankohtien välillä. Huomattava osa näistä eroista johtuu eroista tuottavuuden tasossa Millaiset tekijät puolestaan vaikuttavat tuottavuuden tasoon

GDP nominal per capita world map IMF 2009

Tuotannon kasvu eri maissa

2. periaate Hinnat nousevat, jos julkinen valta painaa liikaa rahaa
Inflaatio: (kaikkien) hintojen (yhteinen) nousuvauhti eli rahan arvon lasku Hyperinflaatio; viime vuosikymmenten vaimean inflaatio teollisuusmaissa Rahan määrän kasvun ja inflaation välinen yhteys Esimerkki: taidehuutokauppa

v • d • e Zimbabwean inflation rates (official) since independence Date Rate 1980 7% 1981 14% 1982 15% 1983 19% 1984 10% 1985 1986 1987 1988 8% 1989 1990 17% 1991 48% 1992 40% 1993 20% 1994 25% 1995 28% 1996 16% 1997 1998 1999 56.9% 2000 55.22% 2001 112.1% 2002 198.93% 2003 598.75% 2004 132.75% 2005 585.84% 2006 1,281.11% 2007 66,212.3% 2008 231,150,888.87% (July)

Date 2006 2007 2008 July August September November December 21 January 28 January March June Money supply 4.5 × 1013 ZWD 4.5 × 1010 ZWN 3.5 × 1010 ZWN 5.8 × 1013 or 6.7 × 1013 ZWN 1 × 1014 ZWN 1.7 × 1014 ZWN 8 × 1014 ZWN 2.5 × 1016 ZWN ≥ 9 × 1017 ZWN

3. periaate Inflaation ja työttömyyden välillä on lyhyellä aikavälillä ristiriita Alhainen inflaatio ja alhainen tuotannon kasvu (korkea työttömyys) Phillipsin käyrä Tilapäinen ilmiö eli ei ristiriitaa pitkällä aikavälillä Tärkeä tekijä kun yritetään ymmärtää talouden suhdannevaihteluiden syitä Talouspolitiikka nojaa tähän riippuvuussuhteeseen

The breakdown of the Phillips curve?
Inflation (%) The breakdown of the Phillips curve? 65 62 66 61 64 67 63 60 Unemployment (%)

Original Phillips curve
Inflation (%) The breakdown of the Phillips curve? Original Phillips curve 65 62 66 61 64 67 63 60 Unemployment (%)

Inflation (%) The breakdown of the Phillips curve? 74 71 73 72 70 69 65 62 68 66 61 64 67 63 60 Unemployment (%)

Inflation (%) The breakdown of the Phillips curve? 75 76 74 77 79 71 73 78 72 70 69 65 62 68 66 61 64 67 63 60 Unemployment (%)

Inflation (%) The breakdown of the Phillips curve? 75 80 76 74 77 79 81 71 73 82 78 72 70 85 69 84 65 62 68 83 66 61 64 67 63 60 Unemployment (%)

Inflation (%) The breakdown of the Phillips curve? 75 80 76 74 77 79 81 90 71 73 82 78 89 72 70 91 85 69 84 65 88 62 68 83 87 66 95 92 86 61 64 67 94 63 93 60 Unemployment (%)

Inflation (%) The breakdown of the Phillips curve? 75 80 76 74 77 79 81 90 71 73 82 78 89 72 70 91 85 69 84 65 88 68 83 62 98 87 66 00 03 97 95 92 86 61 64 67 94 96 63 02 99 93 01 60 Unemployment (%)

2. Makrotaloudelliset suureet
Kokonaistuotanto ja inflaatio

Talouden tulot (income) ja menot (expenditure)
Arvioitaessa talouden tilaa on luonnollista tarkastella talouden niitä kaikkia tuloja, joita taloudenpitäjät ansaitsevat. Koko taloudelle pätee: tulot ovat yhtäsuuret kuin menot, koska Jokaisessa talouden tapahtumassa on myyjä ja ostaja. Jokainen euro, jonka ostaja maksaa on tuloa jollekin myyjälle

Bruttokansantuote Bruttokansantuote (BKT) mittaa koko talouden tuloja ja menoja. Se on kaikkien tiettynä aikana, tietyssä maassa tuotettujen lopputuotteiden markkina-arvo. Tulojen ja menojen yhtäsuuruutta voidaan kuvata talouden kiertokulkukaaviolla (circular-flow diagram)

Figure 1 The Circular-Flow Diagram
Copyright©2010 South-Western

Sanastoa Firms = yritykset Households = kotitaloudet
Goods and services = tavarat ja palvelut; hyödykkeet Factors of production = tuotannontekijät Input=panos Output = tuotos

BKT BKT on kaikkien… … tiettynä aikana, …
Tuotannon mittari yrittää kattaa tuotannon mahdollisimman tarkkaan. Laiton tuotanto jää mittaamatta, mutta harmaata taloutta arvioidaan. Kotitaloustuotantoa ei mitata. … tiettynä aikana, … Aika viittaa tässä esimerkiksi vuoden aikana, tai vuosineljänneksen aikana

…tietyssä maassa… … tuotettujen…
Hyödykkeet tuotetaan tietyssä maassa kuten Suomessa; mukaan ei siis lueta esimerkiksi Nokian tuotantoa Intiassa. … tuotettujen… BKT ei mittaa esimerkiksi käytettyjen esineiden kauppaa

…lopputuotteiden… … markkina-arvo
Välituotteita ei lasketa mukaan: esim. postikortti on lopputuote, mutta siihen käytetty paperi on välituote … markkina-arvo Koska markkinahinta on se, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan tietystä tuotteestaa, heijastaa se tuotteen arvoa.

BKT:n osatekijöistä BKT sisältää kaikki laillisesti tuotetut tavarat ja palvelukset. BKT:een ei lasketa Kotona tuotettuja ja kulutettuja tavaroita ja palveluksia eli niitä hyödykkeitä, joita ei koskaan tuoda myyntiin. Laittomat hyödykkeet kuten huumeet eivät tule huomioiduksi BKT:n laskennassa.

BKT:n erät BKT (Y) on summa: Y = C + I + G + NX
Yksityisestä kulutuksesta (C) Yksityisistä investoinneista (I) Julkisesta kulutuksesta ja investoinneista (G) Nettoviennistä (NX) Y = C + I + G + NX

BKT:n erät Yksityinen kulutus(C): Yksityiset investoinnit (I):
Kaikki kotitalouksien tavaroihin ja palveluksiin kohdistuvat menot paitsi uusien asuntojen ostot. Yksityiset investoinnit (I): Menot, jotka kohdistuvat koneiden ja laitteiden ostoon, varastoihin, sekä rakentamiseen (ml. uudet asunnot).

BKT:n erät Julkinen kulutus ja investoinnit (G): Nettovienti (NX):
Valtion ja kuntien ostamat ja tuottamat tavarat ja palvelukset sekä niiden tekemät investoinnit. Näihin ei lasketa mukaan valtion ja kuntien maksamia tulonsiirtoja, koska niihin ei liity tavaroiden tai palvelusten vaihtoa. Nettovienti (NX): Tavaroiden ja palvelusten vienti miinus tuonti.

Table 1 GDP and Its Components

Reaalinen ja nimellinen BKT
Nimellinen BKT mittaa tuotannon arvoa käyvin hinnoin (kunkin hetken hinnoin). Reaalinen BKT mittaa tuotannon arvoa kiintein hinnoin (tietyn viitevuoden hinnoin). Reaalinen BKT kertoo talouden suorituskyvystä.

Table 2 Real and Nominal GDP

The GDP Deflator BKT deflaattori on hintatason mittari, joka saadaan kun nimellisen ja reaalisen BKT:n suhde kerrotaan sadalla: BKT deflaattori = 100*Nimellinen BKT/reaalinen BKT Se kertoo kuinka suuri osa BKT:n muutoksesta johtuu vain hintojen muutoksesta (ei siis tuotetun määrän muuutoksesta).

The GDP Deflator Nimellisestä BKT:stä päästään reaaliseen BKT:een edellisen kalvon määritelmää hyväksi käyttäen:

Table 2 Real and Nominal GDP

Figure 2 Real GDP in the United Kingdom

BKT ja taloudellinen hyvinvointi
BKT on paras yksittäinen mittari yhteiskunnan taloudelliselle hyvinvoinnille. BKT henkeä kohden kertoo keskimääräisen taloudenpitäjän tulot ja menot. Korkea BKT henkeä kohden viittaa korkeaan elintasoon. BKT ei kuitenkaan ole täydellinen mittari onnellisuudesta tai elämänlaadusta.

BKT ja taloudellinen hyvinvointi
Joitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat taloudelliseen hyvinvointiin, mutta eivät BKT:seen. Vapaa-ajan arvo. Puhtaan ympäristön arvo. Kaiken sen toiminnan arvo, joka tapahtuu markkinoiden ulkopuolella kuten vanhempien aika lasten parissa tai vapaaehtoistyö, jne.

Onnellisuus Easterlinin paradoksi: Lyhyellä aikavälillä talouskasvu ja ihmisten tyytyväisyys korreloivat, mutta pitkällä aikavälillä – tietyn taloudellisen toimeliaisuuden saavuttamisen jälkeen – korrelaatio katoaa. Paradoksi on kyseenalaistettu Stiglitz-Sen-Fitoussi –komitea Yksi mittari (kuten BKT) ei riitä! Talous-, sosiaali- ja ympäristötilastot

Table 3 GDP, Life Expectancy, and Literacy

Tiivistelmä Koska jokaisessa taloustoimessa (transaction) on sekä ostaja että myyjä, täytyy talouden kokonaistulojen olla yhtäsuuret kuin kokonaismenot. Bruttokansantuote (BKT) mittaa taloudessa käytettyjä menoja uusiin hyödykkeisiin ja näiden hyödykkeiden tuotannosta saatuja tuloja.

Tiivistelmä… BKT on kaikkien tiettynä aikana, tietyssä maassa tuotettujen lopputuotteiden markkina-arvo. BKT:n alaerät ovat kulutus, investoinnit, julkinen kulutus ja –investoinnit sekä nettovienti.

Tiivistelmä….. Nimellisessä BKT:ssä käytetään kunkin hetken hintoja (käypiä hintoja) kuvattaessa tuotannon arvoa. Reaalisessa BKT:ssä käytetään tietyn viiteajankohdan hintaoja. BKT deflaattori (nimellisen ja reaalisen BKT:n suhde) mittaa talouden hintatasoa.

Elinkustannusten mittaaminen
Inflaatio

Painorakenne: http://www.stat.fi/til/khi/khi_2006-02-17_men_001.html

Elinkustannusten mittaaminen
Inflaatiolla tarkoitetaan talouden hintojen yleistä nousua. Huom! Ei siis minkään yksittäisen hyödykkeen hinnan nousua. Inflaatio on hintatason suhteellinen muutos edellisestä ajankohdasta.

Kuluttajahintaindeksi
Kuluttajahintaindeksi (KHI) mittaa edustavan kuluttajan ostamien hyödykkeiden kustannuksia. Tilastokeskus julkaisee KHI:n kuukausittain. Sitä käytetään elinkustannusten muutosten arviointiin. Kun KHI nousee, on edustavan kuluttajan käytettävä enemmän rahaa saman elintason ylläpitämiseen.

Kuluttajahintaindeksin laskenta
Kiinnitetään kulutuskori: Määritellään mitkä hinnat ovat tärkeimpiä edustavalle (tyypilliselle, keskimääräiselle) kuluttajalle. Tilastokeskus (TK) tekee kuluttajatutkimuksen, jossa kotitaloudet pitävät yksityiskohtaisesti kirjaa kulutusmenoistaan. TK laskee näistä keskiarvon ja määritteleen kulutuskorin painot.

Kuluttajahintaindeksin painorakenne

How the Consumer Price Index Is Calculated
Kerätään hintatiedot: Kerätään hintatieto kustakin kulutuskorin hyödykkeestä kullakin ajankohdalla (yleensä kuukausittain).

Lasketaan kulutuskorin kustannukset: Hinta-aineiston perusteella lasketaan korin arvo kullakin ajanhetkellä.

Valitaan perusvuosi ja lasketaan indeksi: Valitaan perusvuodeksi kulutustutkimuksen tekovuosi. Muita vuosia verrataan kyseiseen vuoteen. Jaetaan kulutuskorin hinta perusvuoden hintatasolla ja jaetaan sadalla.

Lasketaan inflaatio: Inflaatio on hintaindeksin prosenttimuutos edellisestä ajankohdasta.

Table 1 Calculating the Consumer Price Index and the Inflation Rate: An Example

Kuluttajahintaindeksiin liittyviä ongelmia
KHI on melko tarkka mittari niille hyödykkeille, jotka muodostavat keskimääräisen korin. Ongelmakohtia: Substituutioharha Uusien tuotteiden ongelma Laadunmuutosten huomioon ottaminen; hedoniset hintaindeksit

Kuluttajahintaindeksiin liittyviä ongelmia
Cost of Living Kuluttajahintaindeksiin liittyviä ongelmia Substituutioharha Kiinteänä pysyvä kulutuskori ei ota huomioon suhteellisissa hinnoissa tapahtuviin muutoksiin. Kuluttajat siirtyvät kuluttamaan suhteellisesti halvempia hyödykkeitä. Indeksi liioittelee elinkustannusten nousua, koska se ei ota huomioon substituutiosta aiheutuvaa kulutusrakenteen muutosta.

Problems in Measuring the Cost of Living
Kuluttajahintaindeksiin liittyviä ongelmia Uusien tuotteiden tulo markkinoille Kiinteässä kulutuskorissa ei oteta huomioon uusia, markkinoille tulevia tuotteita. Uudet tuotteet lisäävät kulutusmahdollisuuksia. Tämä puolestaan tekee käytössä olevat eurot aiempaa arvokkaammaksi. Tällöin kuluttaja tarvitsee vähemmän rahaa pitääkseen yllä entistä elintasoaan.

Kuluttajahintaindeksiin liittyviä ongelmia Laadun muutokset Jos hyödykkeen laatu paranee vuodesta toiseen. Tällöin yhden euron arvo on nousee, vaikka hinta pysyisikin samana. TK ottaa joidenkin hyödykkeiden laatumuutokset huomioon (esim. kännykät).

Kuluttajahintaindeksiin liittyviä ongelmia Yhteensä näistä ongelmista (substituutioharha, uusien tuotteiden vaikutus ja laadunmuutosten vaikutus) seuraa se, että KHI liioittelee elinkustannusten nousua. Tämä on tärkeä seikka, koska esimerkiksi monet yhteiskunnan tuet riippuvat KHI:n kehityksestä. Tällaisia ovat esim. eläkkeet!

Muita hintaindeksejä Yhtenäistetty kuluttajahintaindeksi (YKHI) mittaa euroalueen keskimääräisen kuluttajan kulutuskorin hintaa. Kulutuskori ei kuitenkaan ole täydellinen. EKP! Tuottajahintaindeksi, joka mittaa yritysten välisen kaupan hyödykekorin hinnan muutosta.

BKT deflaattorin ja KHI:n välisestä erosta
BKT deflaattorin heijastelee kotimaassa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten hintaa. KHI puolestaan mitaa kuluttajien ostamien tavaroiden ja palvelusten hintaa.

The GDP Deflator versus the Consumer Price Index
BKT deflaattorin ja KHI:n välisestä erosta KHI vertaa kiinteän kulutuskorin hintaa samaisen korin hintaan perusvuonna. Perusvuotta tarkistetaan 5 vuoden välein. BKT deflaattori vertaan kullakin hetkellä tuotettujen hyödykkeiden hintaa samojen hyödykkeiden hintaan viitevuonna.

Figure 2 Two Measures of Inflation

Talouden muuttujien inflaatiokorjaus
Hintaindeksejä käytetään korjaamaan inflaation vaikutuksia kun eri ajankohtiin kohdistuvia nimellisiä (rahanmääräisiä) suureita vertaillaan. Kun tällainen korjaus tehdään suureeseen automaattisesti (lain tai sopimuksen perusteella), sanotaan, että summa on indeksoitu hinnan muutoksille.

Nimellisten suureiden vertailu eri ajankohtina

Sovellus: Vuoden 1990 Opel Astran arvo nykyrahassa
Kysymys: Opel Astra maksoi vuonna markkaa (13455 €). Miten paljon se on vuoden 2010 rahassa? Vastaus: Elinkustannusindeksin pisteluku syyskuussa 2012 on 1872 ja vuonna Astran arvo nykyrahassa on 13455*1872/1284 = 19 616

Nimelliskorko ja reaalikorko
Korko edustaa maksun ajalliseen siirtoon liittyvää hintaa eli hintaa sille, että jokin tänään sovittu summa maksetaan vasta tulevaisuudessa. Nimelliskorko on tavanomaisesti ilmoitettu korko ja inflaation vaikutusta ei ole siinä korjattu. Esimerkiksi opintolainan korko. Reaalikorossa inflaation vaikutus on korjattu.

Reaalikoron laskeminen
Lainaat € vuodeksi. Nimelliskorko oli 15%. Toteutunut inflaatio oli 10%. Realikorko = Nimelliskorko – Inflaatio = 15% - 10% = 5%

Figure 3 Real and Nominal Interest Rates

Tiivistelmä Kuluttajahintaindeksi mittaa hintatasoa suhteessa perusvuoden kulutuskoriin. KHI:ta käytetään talouden yleisen hintatason mittarina. KHI:n prosenttimuutosta kutsutaan inflaatiovauhdiksi.

Tiivistelmä Kuluttajahintaindeksi on epätäydellinen elinkustannusten mittari seuraavien puutteiden vuoksi: substituutioharha, uusien tuotteiden ilmaantuminen, ja laadun muutosten vajaan huomioimisen vuoksi.

Tiivistelmä BKT deflaattori eroaa KHI:stä koska se sisältää tuotetut tuotteet eikä kulutettuja tuotteita kuten KHI. Lisäksi KHI käyttää kiinteätä perusvuoden koria kun taas BKT deflaattorissa kori muuttuu vuosittain.

Tiivistelmä Nimellissuureita eri ajankohdilta ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska ne eivät ole ostovoimaltaan samansuuruisia. Jotkin lait ja sopimukset nojaavat inflaation automaattiseen korjaamiseen. Reaalikorko on nimelliskoron ja inflaation erotus.

3. Reaalitalous pitkällä aikavälillä
A Taloudellinen kasvu B Säästäminen ja investoinnit B Työttömyys

Tuotanto ja kasvu Mankiwin periaate: Tuotanto ja kasvu riippuvat talouden kyvystä tuottaa tavaroita ja palveluksia Tässä kyvyssä voi olla voimakkaita muutoksia myös yhdessä maassa: Suomen BKT henkeä kohden on sodan jälkeen kasvanut yli viisinkertaiseksi. Samaan aikaan työtuntien määrä supistunut.

BKT:n volyymin muutos 1861-2009, prosenttia
Lähde: Kansantalouden tilinpito 96 96

Tuotanto ja työn määrä

Tuotanto ja kasvu Työn tuottavuus tarkoittaa työtuntia (H) kohti tuotettujen hyödykkeiden määrää (Y): Y/H Työn tuottavuus määrää kansakunnan elintason.

Table 1 The Variety of Growth Experiences

Talouden kasvu eri maissa
BKT/capita –mittarilla mitattu elintaso vaihtelee voimakkaasti maiden välillä. Köyhimmissä maissa BKT/capita on hyvin alhainen (alhaisempi kuin sodanjälkeisessä Suomessa)

Talouden kasvu eri maissa
Näennäisesti alhaiset kasvuluvut johtavat aikaa myöten suureen kasvuun (kasvua kasvulle; compounding) Akkumulaation (“korkoa korolle”)

Talouskasvun moottori: (esimerkkinä Robinson Crusoe)
Tuottavuus

Tuottavuus: sen rooli ja määräytyminen
Tuottavuuden kasvulla on keskeinen osa elintason määräytymisessä. Tuottavuus on se tuotannon määrä, jonka työntekijä voi tuottaa yhden työtunnin aikana. Jotta ymmärtäisimme maiden välisiä elintasoeroja, meidän täytyy tarkastella tuotantoprosessia.

Miten tuottavuus määräytyy?
Tavaroiden ja palvelustusten tuotannossa käytettäviä panoksia (input) kutsutaan tuotannontekijöiksi (factors of production). Niitä ovat: Fyysinen pääoma (physical capital) Inhimillinen pääoma (=osaaminen) (human capital) Luonnonvarat (natural resources) Tekninen tietämys (technological knowledge) Tuotannontekijöiden määrä vaikuttaa suoraan tuottavuuteen.

Miten tuottavuus määräytyy: fyysinen pääoma
Se on tuotannontekijä, joka on itse tuotettu. Eli se on ollut jossain vaiheessa tuotannon tulos eli tuotos (output) Tarkoitetaan koneiden, laitteiden ja infrastuktuurin varantoa eli olemassa olevaa määrää kuten Työkaluja, joilla korjataan autoja tai tehdään huonekaluja. Robotteja Toimistorakennuksia, kouluja, jne.

Miten tuottavuus määräytyy: inhimillinen pääoma
Taloustieteilijän termi työntekijälle kertyneelle tiedolle, taidolle ja kokemukselle. Hankittu koulutuksen, harjoittelun ja kokemuksen kautta. Samalla tavalla kuin fyysisistä pääomaa, tarvitaan inhimillistä pääomaa tuotannossa.

Miten tuottavuus määräytyy: luonnonvarat
Ympäristö tuottaa joitain panoksia, joita tarvitaan tuotannossa, kuten Maa-ala Joet Mineraalit Uusiutuvat vs. uusiutumattomat luonnonvarat Voi olla tärkeä tekijä tuottavuudelle, mutta ei välttämätön tekijä (vrt. Japani)

Miten tuottavuus määräytyy: tekninen tietämys
Yhteiskunnan ymmärtämys siitä, mikä on paras tapa tuottaa tavaroita ja palveluksia (tai, löysemmin, “miten maailma toimii”) Huomaa ero inhimilliseen pääomaan, joka kertoo, miten tämä tieto “syötetty” työvoimalle. “Tekninen tietämys on oppikirjojen laatua ja inhimillinen pääoma sitä aikaa mikä on käytetty niiden lukemiseen”.

Kasvutilinpito Sama esitys kuin edellä hieman formaalimmin ja suppeammin kasvutilinpidon (growth accounting) avulla Oletetaan, että koko talouden tuotanto on kuvattavissa Cobb-Douglas –tuotantofunktiolla Ainoat tuotantopanokset ovat työtunnit ja fyysinen pääomakanta

missä Y(t) on ajankohtana t syntyvä tuotanto A(t) ajankohdan t teknisen kehityksen taso K(t) ajankohdan t pääomakanta L(t) ajankohdan t työpanoksen määrä (esimerkiksi työllisten määrä tai työtuntien määrä) Parametri α kuvaa panoksen K osuutta tuotannossa. Jaetaan em. yhtälö puolittain työpanoksen määrällä L Huomaa, että viimeinen termi yhtälön oikealla puolella on yksi. Tällöin

Helpotetaan merkintöjä ja määritellään
y = Y/L k = K/L jolloin edellinen yhtälö voidaan kirjoittaa eli tuottavuus = tekninen kehitys * (pääomavaltaistuminen)^α Viivästetään edellistä yhtälöä yhdellä periodilla eli t -> t-1, jolloin saadaan

jaetaan ajankohtaa t kuvaava yhtälö puolittain ajankohdan t-1 yhtälöllä:
ja otetaan (luonnollinen) logaritmi yhtälön kummastakin puolesta, jolloin

eli Tuottavuuden kasvu voidaan siis jakaa teknisen kehityksen kasvuksi ja pääomavaltaistumisen kasvuksi. Helposti (kansantalouden tilinpidon aineistojen avulla) mitattavia suureita ovat tuottavuuden kasvuvauhti ja mittaamme reaalista BKT:ta ja työpanosta eli tehtyjä työtunteja pääomavaltaistuminen tilinpidon luvuista löytyy fyysisen pääomakannan määrä ja työtuntien määrä Näiden avulla voidaan laskea teknisen kehityksen kasvuvauhti. Teknisellä kehityksellä on monta nimeä Solow-residuaali (Solow residual) Kokonaistuottavuus (total factor productivity, multifactor productivity) Eli se osa tuottavuuden kasvusta, jota ei voida selittää panosintensiivisyyden kasvulla.

Kokonaistuottavuus Suomessa

Kokonaistuottavuuden kasvuvauhti

Sama vielä yleisemmin: tuotantofunktio ja muut panokset
Y = A F(L, K, H, N) Y = tuotannon määrä A = käytössä oleva tuotantoteknologia L = työvoiman määrä K = fyysisen pääoman määrä H = inhimillisen pääoman määrä N = luonnonvarojen määrä F( ) on funktion joka kuvaa miten panoksia yhdistetään.

Tuotantofunktio ja muut panokset
Tuotantofunktio on vakioskaalatuottoinen, jos kaikille positiivisille x pätee: xY = A F(xL, xK, xH, xN) Eli F() on ensimmäisen asteen homogeeninen funktio. Esim. “Jos panosten määrä kaksinkertaistetaan, niin tuotannon määrä kaksinkertaistuu”.

Vakioskaalatuotoista seuraa mm. Asetetaan x = 1/L, Y/ L = A F(1, K/ L, H/ L, N/ L) missä: Y/L = tuotanto työntekijää kohden K/L = fyysinen pääoma työntekijää kohden H/L = inhimillinen pääoma työntekijää kohden N/L = luonnonvarat työntekijää kohden

Äsken formuloitu yhtälö kertoo, että työn tuottavuus (Y/L) riippuu Fyysisestä pääomasta työntekijää kohden (K/L), Inhimillisestä pääomasta työntekijää kohden (H/L), Luonnnonvaroista työntekijää kohden (N/L), Ja tuotantoteknologian tasosta, (A).

Kokonaistuottavuus Kokonaistuottavuus A sisältää myös ne mahdolliset panokset, jotka on jätetty tarkastelujen ulkopuolelle. (Uusklassinen) kasvuteoria pyrkii löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat tuottavuuteen ja sitä myöten pienentämään mitattua A:ta Eräs esimerkki tästä inhimillisen pääoman ja luonnonvarojen käsittely tuotannontekijöinä.

Taloudellinen kasvu ja julkisen vallan toimenpiteet
Julkinen valta voi tukea tuottavuuden kasvua ja elintason nousua: Rohkaista säästämistä ja investointeja Houkutella ulkomaisia investointeja Rohkaista koulutusta ja harjaantumista Turvata omistusoikeus ja poliittinen rauha Suosia vapaakauppaa Tukea tutkimus- ja kehitystoimintaa

Taloudellinen kasvu ja julkisen vallan toimenpiteet
Näistä keskeisin on säästämisen ja investointien tukeminen

Figure 1 Growth and Investment

Vähenevät tuotot ja kiinnikurominen
Kun pääomakanta kasvaa, jokaisen lisäyksikön tuoma lisätuotanto on edellistä vähäisempi: vähenevät tuotot. Vähenevien tuottojen seurauksena säästämisen lisäys kiihdyttää talouskasvua vain tilapäisesti. Pitkällä aikavälillä aikaisempaa korkeampi säästäminen johtaa korkeampaan tuottavuuden ja tulojen tasoon, mutta ei kasvuvauhtiin.

Vähenevät tuotot ja kiinni kurominen
Saavuttamis-vaikutuksella (catch-up) tarkoitetaan sitä, että maat, jotka ovat lähtötilanteessa köyhiä kasvavat nopeammin kuin maat, jotka ovat lähtötilanteessa rikkaita.

Ulkomaiset investoinnit
Talouden oman säästämisen lisäksi investointeja voidaan houkutella ulkomailta: Suorat sijoitukset Sijoitukset pääomakantaan, jonka omistaa ja jota hallinnoi ulkomainen yritys/yksikkö Portfoliosijoitukset Ulkomainen sijoitus kotimaisen yrityksen/yksikön hallinnoimaan tuotannolliseen kohteeseen.

Koulutus Koulutus on pitkän aikavälin kasvun kannalta vähintäänkin yhtä tärkeätä kuin fyysinen pääomakanta. Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yksi lisävuosi koulun penkillä lisää henkilön palkkaa 10 prosentilla. Kohottaakseen elintasoa hallituksen tulisi tarjota koulutusta ja rohkaista sen hyödyntämiseen.

Koulutus Koulutettu henkilö voi saada uusia ideoita tai tehdä uusia keksintöjä, joita voidaan hyödyntää tuottannossa. Nämä puolestaan kasvattavat yhteiskunnan teknisen tietämyksen laaria. Joka puolestaan auttaa parantamaan koulutus, joka… Näin yksittäisen ihmisen ideasta syntyy positiivisia ulkoisvaikutuksia (externality) koko yhteiskunnalle! Brain-drain.

Omistusoikeus ja poliittinen rauha
Omistusoikeudella tarkoitetaan ihmisten mahdollisuutta päättää omistamistaan resursseista. Hintamekanismin (markkinamekanismin) toimiminen vaatii omistusoikeuksien olemassaoloa. Sijoittajien tulee tuntea, että heidän sijoituksensa ovat turvassa. Poliittinen rauha on lupaus siitä, että omistusoikeuksia kunnioitetaan myös tulevaisuudessa.

Instituutioiden laatu ja talouden kasvu
Oheisessa kuviossa on havaintoyksikköinä noin 100 maailman maata. Yksi havaintopiste vastaa yhtä maata ja Suomi on korostettu punaisella värillä. Kuvion vaaka-akselilla eräs kasvukirjallisuudessa usein käytetty yhteiskunnan rakenteen laadun mittari ja pystyakselilla bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvuvauhti vuosina Kuvio ilmaisee hyvin sitä positiivista riippuvuutta, joka vallitsee yhteiskunnan perusrakenteiden ja talouden kasvun välillä. Kuvion sanoma kuitenkin muuttuu, kun havainnoista poistetaan kaikki muut paitsi kehittyneet teollisuusmaat. [SEURAAVASSA KUVAUS SITÄ MITÄ TIETOA INSTITUUTIOIDEN LAADUN MITTARI SISÄLTÄÄ (JOS JOKU PALAA SIIHEN KESKUSTELUSSA)] Mittari kertoo siitä kuinka paljon lakia kunnioitetaan byrokraattisuuden tasosta korruption tasosta omistusoikeuden suojasta sopimusten kunnioittamisesta Mittarin on tuottanut ”Political Risk Services” –niminen yritys. Teollisuusmaat Osastolyhenne/päiväys

Vapaakauppa Tavaroiden ja palvelusten kauppaa sisältyy tyypillisesti teknologian siirtoa. Teknologia on tuotteessa mukana. Maat, jotka poistavat kaupan esteitä kohtaavat samanlaisen kasvupyrähdyksen kuin mitä suuresta teknisestä edistysaskeleesta syntyisi.

Vapaakauppa Jotkin maat valitsevat
Sisäänpäin kääntyneen kauppapolitiikan välttäen kanssakäymistä muiden maiden kanssa. Esim. Argentiina Ulospäin suuntautuneen kauppapolitiikan rohkaisten kanssakäymistä muiden maiden kanssa. Esim. Aasian maat.

Tutkimus- ja kehitystoiminta
Edistysaskeleet teknisessä tietämyksessä (technological knowledge) johtavat elintason kasvuun. Suurin osa teknisistä oivalluksista tapahtuu yrityksissä ja yksittäisten keksijöiden tekeminä. Tieto on julkishyödyke (public good): kaikki voivat käyttää sitä. Julkinen valta voi rohkaista tätä tukemalla T&K:ta suoralla rahoituksella (vrt. TEKES), verohelpotuksin tai patentein (tilapäinen monopolioikeus)

Väestönkasvu Ekonomistit ja muut yhteiskuntatieteilijät ovat väitelleet runsaasti siitä, miten väestönkasvu vaikuttaa yhteiskuntaan. Luonnonvarojen venyttäminen Pääomakannan laimentuminen (K/L laskee, kun L kasvaa; erityisen heikko tilanne H/L) Teknisten edistysaskelten kiihtyminen: enemmän keksijöitä

Suomen kasvun haasteita
Suomi on noussut tuottavuuden tasossa eturintamaan (ainakin useimmilla toimialoilla) Miten saada kasvua aikaan tilanteessa, jossa matkiminen ei enää riitä?

Koneiden ja laitteiden osuus investoinneista on Suomessa kansainvälisesti verrattuna pieni. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa vastaava osuus on 10 viime vuoden aikana ollut 40–50 %. Myös suhteessa BKT:hen Suomen kone- ja laiteinvestoinnit ovat 10 viime vuoden ajan olleet vähäisemmät kuin useissa muissa maissa. Tuotantoa on lisätty suomalaisten yritysten toimesta ulkomailla, mikä saattaa osittain selittää viimeaikaisen kone- ja laiteinvestointien osuuden supistumisen. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat osittain korvautuneet tutkimus- ja kehitysmenoilla. Selvästi yli puolet suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta on Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemän investointitiedustelun mukaan Suomen asema tutkimustoimintojen sijaintimaana säilyy tulevaisuudessakin varsin vakaana. Kone- ja laiteinvestoinneilla on kuitenkin keskeinen merkitys pääomakannan uudistamisessa ja aikaisempaa tuottavamman tekniikan käyttöönotossa. Tämän vuoksi investointiasteen –erityisesti kone- ja laiteinvestoinneissa –koheneminen lähivuosina nykyisestä tukisi sekä suotuisan tuottavuuskehityksen jatkumista että talouden pidemmän aikavälin kasvupotentiaalia. Investointien vähäisyys näkyy jo nyt Suomen ulkomaankaupan rakenteessa. Samaan aikaan kun tuontiaste nousee trendinomaisesti, viennin monipuolistumisesta ei ole merkkejä. Ilman investointiasteen selvää kohenemista nykyisestä viennin osuus BKT:stä alkaa vähitellen laskea lähivuosina.

Bruttokansantuotteen ja työn tuottavuuden kasvun osatekijät Suomessa vuosina 1995–2002
Lähde: Jalava ja Pohjola (2005)

Korkea-asteen koulutuksen määrä on suuri
Mikä on väestömme koulutustaso peruskoulutuksen jälkeen? Oheisessa kuviossa korkea-asteen koulutuksella tarkoitetaan vähintään kahden vuoden koulutusta lukion jälkeen. Koulutusjärjestelmämme on tuottanut vuosikymmenten saatossa niin paljon maistereita, insinöörejä, sairaanhoitajia ja merkonomeja, että tämän korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työikäisestä väestöstä on sekin maailman huippuluokkaa. Olemme siis toisena heti Kanadan jälkeen. Kun rajoitutaan tarkastelemaan yli kolme vuotta kestänyttä korkea-asteen koulutusta, ei kuva olekaan enää yhtä mairitteleva. Osastolyhenne/päiväys

Onko meillä tarpeeksi ylimmän asteen koulutusta?
Tässä kuviossa esitetään niiden henkilöiden osuus työikäisestä väestöstä, jotka ovat saaneet yli kolme vuotta korkeakoulutusta. Ylimmän koulutusasteen putoamme teollisuusmaiden keskikastiin. Miksi tämä voisi hidastaa talouskasvuamme? Uusin talousteoria tarjoaa selitysmallin siihen, mikä on koulutuksen yhteys kasvuhistoriaamme ja mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa. Se perustuu siihen havaintoon, että koulutuksen yleinen taso selittää huomattavassa määrin kasvueroja kun tarkastelukohteena on laaja joukko maita. Koulutuksen selitysvoima kuitenkin heikkenee kun tarkastelu rajoitetaan vain teollisuusmaihin. Myöhemmin on havaittu, että teollisuusmaiden talouskasvu riippuu ylimmän koulutusasteen saaneiden työntekijöiden osuudesta. Juuri tähän myös oheinen kuvio viittaa. Tämä havainto saattaa teorian mukaan johtua seuraavasta: Voimakas panostus toisen asteen koulutukseen auttaa teknisen kehityksen eturintaman TAKANA olevia maita ja yrityksiä ottamaan eturintamaa kiinni matkimalla. Näiden maiden talouskasvu ja menestys perustuu eturintaman matkimiseen. Matkimisessa tarvitaan taitoja ymmärtää olemassa olevia ratkaisutapoja ja soveltaa niitä. Kun yritys tai maa on teknisen kehityksen eturintamassa – kuten Suomi monella toimialalla – ei matkiminen enää riitä. On pakko keksiä kokonaan uusia tuotteita ja tuotantotapoja. Menestyäkseen on innovoitava. Innovointi vaatii tyypillisesti matkimista syvempää osaamista. Innovaatioiden tuottamiseksi tarvitaan korkeimman koulutusasteen käyneitä työntekijöitä. Näyttäisi siltä, että Euroopan ja Yhdysvaltojen ero näkyy nimenomaan kolmannen asteen koulutuksen määrässä. Koska koulutuksen määrä kumuloituu koko väestön tasolle hitaasti, tarvitsemme tässä mahdollisesti kiireellisiä ja laajoja toimenpiteitä. Samainen talousteoria on lohdullinen siinä, että koulutuksen lisääminen ei johda yhteiskunnan polarisoitumiseen, vaan korkeasti koulutettujen innovaatiotuotos lisää myös matalasti koulutetun työvoiman kysyntää! Täytyyhän jonkun toteuttaa ne uudet ja kekseliäät tavarat ja palvelukset. Osastolyhenne/päiväys

Tiivistelmä Taloudellinen vauraus, kun sitä mitataan BKT/capita, vaihtelee voimakkaasti maiden välillä. Keskitulo maailman rikkaimmissa maissa on yli kymmenkertainen köyhimpiin maihin verrattuna. Elintaso riippuu talouden kyvystä tuottaa hyödykkeitä – siis tuottavuudesta.

Tiivistelmä Tuottavuus puolestaan riippuu: fyysisen ja inhimillisen pääoman määrästä, luonnonvaroista, ja teknisen kehityksen määrästä. Talouspolitiikalla voidaan vaikuttaa talouden kasvuvauhtiin monella tavalla.

Tiivistelmä Pääoman kertymiseen liittyy vähenevät tuotot.
Vähenevien tuottojen vuoksi säästämisen kasvu johtaa aluksi taloudellisen kasvun kiihtymiseen, mutta hidastuu tulotason noustessa. Vähenevien tuottojen vuoksi pääoman tuotto on erityisen korkea köyhissä maissa.

3B Säästäminen ja investoinnit
Reaalitalous pitkällä aikavälillä 3B Säästäminen ja investoinnit

Rahoitusjärjestelmä Rahoitusjärjestelmä (financial system) koostuu joukosta talouden instituutioita, jotka auttavat säästäjien ja investoijien kohtaamista. Se välittää talouden niukkoja resursseja säästäjiltä velallisille. Vinkki! Sanasto

Rahoituksen instituutiot
Rahoitusjärjestelmä koostuu rahoituksen instituutioista (financial institutions), jotka koordinoivat säästäjien ja investoijien toimia. Rahoituksen instituutiot jaetaan usein kahteen ryhmään: rahoitusmarkkinat (financial markets) ja rahoituslaitokset (financial intermediaries). Huom. Tilastotuotannon termi rahalaitokset (monetary financial institution) on suppeampi!

Rahoitusmarkkinat Osakemarkkinat (stock market) Joukkolainamarkkinat (Bond Market) Rahoituslaitokset (Financial Intermediaries) Pankit (Banks) Sijoitusrahastot (Mutual Funds)

Rahoitusmarkkinat ovat instituutioita, joiden kautta säästäjät voivat suoraan toimittaa varoja lainaajille. Rahoituksen välittäjät ovat rahoituksen instituutioita, jotka toimivat välikätenä säästäjien ja lainaajien välillä.

Rahoitusmarkkinat Joukkolainamarkkinat; bondit
Joukkolaina on velkakirja (certificate of indebtedness), joka määrittelee lainaajan sitoumukset joukkolainen haltijalle: kuoletuspäivämäärän ja säännönmukaisesti maksettavan koron Joukkolainan ominaisuuksia Juoksuaika (Term): aikaväli siihen kun joukkolaina maksetaan takaisin (kuoletetaan). Luottoriski (Credit Risk): Todennäköisyys sille, että lainaaja ei pysty maksamaan korkoja tai pääomaa takaisin. Verokohtelu

Rahoitusmarkkinat Osakemarkkinat (Stock Market)
Osake on saaminen (claim, omistusoikeus) yritykseen ja siten niihin voittoihin, jota se mahdollisesti tuottaa. Osakkeiden myynti rahan hankkimistarkoituksessa on osakerahoitusta (equity financing). Joukkolainoihin (velkarahoitus, debt financing) verrattuna osakkeisiin liittyy suurempi riski ja mahdollisesti suurempi tuotto (“korko”). Kauppaa osakkeilla käydään pörsseissä (säännelty markkinapaikka) kuten OMX-HEX, London Stock Exchange ja Frankfurt Stock Exchange.

Rahoitusmarkkinat Osakemarkkinat
Useimmat sanomalehtien osakkeita koskevat taulukot raportoivat seuraavaa tietoa: Osakkeen hinta Vaihdettujen osakkeiden määrä Osingot (voitot, jotka maksetaan osakkeenomistajille) PE-luku (Price-earnings ratio): osakkeen hinta/vuotuiset voitot

Rahoituslaitokset Rahoituslaitokset (Financial intermediaries) välittävät säästäjien varoja lainaajille.

Rahoituslaitokset Pankit
Ottavat talletuksia (deposits) vastaan henkilöiltä, jotka haluavat säästää ja käyttävät näitä talletuksia myöntääkseen luottoja ihmisille, jotka haluavat lainata. Maksavat talletuksille korkoa, joka on hieman pienempi kuin niiden luotoista saama korko.

Rahoituslaitokset Sijoitusrahastot (Investment Funds, mutual funds)
Sijoitusrahasto on instituutio, joka myy omia osakkeitaan yleisölle ja käyttää näin saamansa varat ostaakseen sijoitussalkkuun (portfolio) erilaisia osakkeita ja/tai joukkolainoja. Sijoitusrahastojen avulla voidaan hajauttaa (diversify) hyvinkin pieniä rahasummia.

Rahoituksen välittäjiä
Muita rahoituslaitoksia Hypoteekkipankit (Credit unions) Eläkerahastot (Pension funds) Vakuutusyhtiöt (Insurance companies) Pikavippiyhtiöt (Loan sharks)

Säästäminen ja investoinnit kansantalouden tilinpidossa
Muistanet BKT:n jaon alaeriin:: Y = C + I + G + NX

Joitakin identiteettejä
Suljetussa taloudessa vastaava identiteetti on muotoa: Y = C + I + G

Identiteettejä Ratkaistaan edellinen yhtälö investointien I suhteen:
Y – C – G =I Tällöin yhtälön vasen puoli kuvaa koko kansantalouden tuloja sen jälkeen kun niistä on maksettu kulutusmenot ja julkiset (kulutus ja investointi) menot. Tämä on siis kansantalouden säästö S.

Identiteettejä Merkitään S = Y - C - G, jolloin edellämainittu yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon: S = I

Identiteettejä Kansantalouden säästäminen on yhtäsuuri kuin: S = I
S = Y – C – G S = (Y – T – C) + (T – G)

Mitä säästämisellä ja investoinneilla tarkoitetaan
Kansantalouden säästäminen Kansantalouden säästäminen on se osa kansantulosta, joka jää jäljelle kulutusmenojen ja julkisten menojen suorittamisen jälkeen. Yksityinen säästäminen Yksityinen säästäminen on se osa kotitalouksien tuloista, mikä jää jäljelle kulutusmenojen ja verojen suorittamisen jälkeen. Yksityinen säästäminen = (Y – T – C)

Julkinen säästäminen Julkinen säästäminen muodostuu siitä mitä verotuloista jää jäljelle kun siitä on maksettu julkiset menot. Julkinen säästäminen = (T – G)

(Julkisen talouden) ylijäämä ja alijäämä Jos T > G, julkisen talouden budjetti on ylijäämäinen, koska verotulot ovat menoja suuremmat. Ylijäämä T - G on julkista säästämistä. Jos G > T, julkinen talous on alijäämäinen, koska julkiset menot ovat verotuloja suuremmat.

Koko (suljetulle) taloudelle pätee, että säästäminen on yhtäsuurta kuin investoinnit: S = I

Lainattavien varojen markkinat
Rahoitusmarkkinat koordinoivat (itsestään!) talouden säästämistä ja investointeja lainattavien varojen (loanable fund) markkinoilla.

Lainattavien varojen markkinat ovat ne markkinat, joilla ne, jotka haluavat säästää kohtaavat ne jotka haluavat investoida.

Lainattavat varat ovat ne osa säästöistä, jotka ihmiset haluavat lainata jollekin toiselle. (eikä laittaa sukan varteen)

Lainattavien varojen tarjonta ja kysyntä
Lainattavia varoja tarjoavat ihmiset, jotka säästävät ja haluavat lainata nämä varat. Lainattavia varoja kysyvät ihmiset ja yritykset, jotka haluavat lainata ja siten investoida.

Korko on lainan hinta! Se kuvaa sitä määrää, jonka luotonottajat maksavat luotostaan ja jonka luontonantaja (säästäjät) saavat. Tämä korko on reaalikorko! Luotonantajat ja –ottajat ovat kiinnostuneita koron ostovoimasta eli reaalikorosta.

Lainattavien varojen markkinat toimivat samalla tavalla kuin muutkin markkinat taloudessa. Lainattavien varojen kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrää reaalikoron.

Figure 1 The Market for Loanable Funds
Interest Rate Supply Demand 5% €1,200 Loanable Funds (in billions of euros) Copyright©2010 South-Western

Julkisen vallan harjoittama talouspolitiikka vaikuttaa (muiden seikkojen ohella) säästämiseen ja investointeihin: Verotus ja säästäminen Verotus ja investoinnit Julkiset budjettialijäämät

Politiikkakoe: säästämisen kannustimet
Korkotulojen verottaminen vähentää sitä palkkiota (korkotuloa) joka säästämisestä saadaan. Näin ollen se vähentää kannustinta säästää.

Korkotulojen verotuksen lasku siis lisää kannusteita säästää annetulla korkotasolla. Lainattavien varojen tarjontakäyrä liikkuu oikealle. Tasapainokorko laskee. Lainattavien varojen kysyntä kasvaa!

Figure 2 An Increase in the Supply of Loanable Funds
Interest Supply, S1 S2 Rate Demand 1. Tax incentives for saving increase the supply of loanable fund s . . . 5% €1,200 2. . . . which reduces the equilibrium interest rat e . . . 4% €1,600 Loanable Funds 3. . . . and raises the equilibrium quantity of loanable funds. (in billions of euros) Copyright©2010 South-Western

Jos verotuksen muutos kannustaa säästämistä, seuraa siitä alhaisemmat korot ja suuremmat investoinnit! Miten käy taloudellisen kasvun (ja elintason)?!?

Politiikkakoe: investointien kannustimet
Investointien veroetu lisää kannustimia investoida. Lisää lainattavien varojen kysyntää. Siirtää kysyntäkäyrää oikealle. Tämän seurauksen korkotaso nousee ja säästäminen kasvaa.

Politiikkakoe: investointien kannustimet
Jos veromuutos kannustaa suurempiin investointeihin, korot ja säästäminen nousevat.

Figure 3 An Increase in the Demand for Loanable Funds
Interest Rate Supply D2 1. An investment tax credit increases the demand for loanable fund s . . . Demand, D1 6% €1,400 2. . . . which raises the equilibrium interest rate . . . 5% €1,200 Loanable Funds 3. . . . and raises the equilibrium quantity of loanable funds. (in billions of euros) Copyright©2010 South-Western

Politiikkakoe: julkisen talouden alijäämä ja ylijäämä
Kun julkiset menot ovat tuloja suuremmat syntyy budjettialijäämä. Kumuloituneet budjettialijäämät muodostavat julkisen velan.

Julkinen lainanotto vähentää lainattavissa olevien varojen määrää, jota yritykset ja kotitalouden voisivat käyttää investointeihin. Tätä investointien supistumista kutsutaan syrjäytysvaikutukseksi (crowding out) Budjettialijäämän kattaminen lainaamalla syrhäyttää yksityisiä luotonottajia, jotka ovat lainaamassa investointeihin.

Budjettialijäämä siis supistaa lainattavien varojen määrää: Tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle. Tasapainokorko nousee. Uudessa tasapainossa lainattavien varojen määrä on aiempaa pienempi.

Figure 4: The Effect of a Government Budget Deficit
Interest S2 Supply, S1 Rate Demand 1. A budget deficit decreases the supply of loanable fund s . . . €800 6% 2. . . . which raises the equilibrium interest rat e . . . €1,200 5% Loanable Funds 3. . . . and reduces the equilibrium quantity of loanable funds. (in billions of euros) Copyright©2010 South-Western

Kun julkinen valta supistaa säästämistä alijäämäisellä budjetilla, korot nousevat ja investoinnit supistuvat.

Ylijäämäisen budjetin tapauksessa käy päinvastoin: lainattavien varojen määrä kasvaa, reaalikorko laskee, ja investoinnit kasvavat.

Tiivistelmä Rahoitusjärjestelmän muodostuu rahoitusinstituutioista kuten joukkolainamarkkinoista, osakemarkkinoista, pankeista ja sijoitusrahastoista. Kaikkien näiden instituutioiden tarkoitus on auttaa rahoitusylijäämäisten kotitalouksien varojen siirtoa alijäämäisillle yrityksille ja kotitalouksille.

Tiivistelmä Suljetussa taloudessa kansatalouden tilinpidon mukaan säästäminen on yhtäsuuri kuin investoinnit. Rahoitusjärjestelmä saattaa säästäjät ja investoijat yhteen.

Tiivistelmä Korko määräytyy lainattavien varojen kysynnästä ja tarjonnasta. Tarjonta tulee niiltä kotitalouksilta, jotka haluavat säästää. Kysyntä puolestaan niiltä kotitalouksilta ja yrityksiltä, jotka haluavat investoida.

Tiivistelmä Kansantalouden säästäminen = yksityinen säästäminen + julkinen säästäminen Julkinen budjettialijäämä on negatiivista säästämistä ja siten vähentää kansantalouden säästämistä nostaen korkotasoa ja vähentäen lainattavia varoja. Julkinen budjettialijäämä syrjäyttää investointeja ja hidastaa tuottavuuden ja elintason kasvua.

Laajennoksia/keskustelua
Lainattavat varat, säästäminen ja investoinnit avotaloudessa Julkiset alijäämät ja taloudellinen kasvu Julkiset menot, inhimillinen pääoma ja taloudellinen kasvu

Avotalouden makrotaloustiedettä
Reaalitalous pitkällä aikavälillä

Avotalouden makrotaloustiede: Perusasioita
Avoin ja suljettu talous Suljettu talous ei ole yhteydessä maailman muihin talouksiin. Ei vientiä eikä tuontia, eikä pääomanliikkeitä. Avotalous on yhteydessä muihin talouksiin.

Avotalouden makrotaloustiede: Perusasioita
Avoin talous on yhteydessä muihin talouksiin kahdella tavalla: Se ostaa ja myy hyödykkeitä maailmanmarkkinoilla ja Ostaa ja myy pääomavaateita (capital assets) maailmanmarkkinoilla

Tavaroiden ja palvelusten virta: Vienti, tuonti, nettovienti
Vienti käsittää ne tavarat ja palvelukset, jotka tuotetaan kotimaassa ja myydään ulkomaille. Tuonti on puolestaan ne tavarat ja palvelukset, jotka on tuotettu ulkomailla mutta myyty kotimaassa.

Nettovienti on vienti miinus tuonti. Nettovientiä kutsutaan myös tavaroiden ja palvelusten taseeksi (aka kauppatase) (trade balance, balance of goods and services).

Kauppataseen alijäämä on tilanne, jossa nettovienti (NX) on negatiivinen. Tuonti > Vienti Kauppataseen ylijäämä on tilanne, jossa nettovienti (NX) on positiivinen. Vienti > Tuonti Kauppatase on tasapainossa kun nettovienti on nolla eli vienti=tuonti.

Nettovientiin vaikuttavia tekijöitä
Kuluttajien tottumukset ja maut kotimaassa ja ulkomailla. Hyödykkeiden hinnat kotimaassa ja ulkomailla. Vaihtokurssi (=valuuttakurssi), jolla ihmiset voivat ostaa ulkomaan valuuttaa maksamalla kotimaan valuutalla. Kuluttajien tulot kotimaassa ja ulkomailla. Kuljetuskustannukset maasta toiseen. Hallitusten kauppapolitiikka.

Figure 1 The Increasing Openness of the World Economy

Rahoitusresurssien virta: Nettopääoman vienti
Nettopääomavienti (Net capital outflow) on kotimaisten taloudenpitäjien ulkomaanvaluutan ostot miinus ulkomaisten taloudenpitäjien kotimaan valuutan ostot. Esim. Suomessa asuva ostaa BMW:n osakkeita tai Kiinan asukas ostaa Suomen valtion joukkolainoja.

Kun Suomen asukas ostaa BMW:n osakkeita, nostaa tämä Suomen pääoman nettovientiä- Kun Kiinan asukas ostaa Suomen valtion joukkolainan, vähentää tämä pääoman nettovientiä.

Pääoman nettovientiin vaikuttavia tekijöitä Reaalikorko, jota maksetaan kotimaisille ja ulkomaisille sijoituskohteille. Ennakoidut taloudelliset ja poliittiset riskit koskien sijoitusten halluspitoa ulkomailla. Julkisen vallan politiikka, joka vaikuttaa ulkomaisten sijoittajien kohteluun kotimaisten sijoituskohteiden suhteen.

Nettovienti (NX) ja pääoman nettovienti (NCO) ovat sidoksissa toisiinsa. Koko taloudelle pätee se, että ne ovat yhtäsuuret: NCO = NX Koska jokaiseen reaalitalouden vaihdantaan liittyy rahataloudellinen vaihdanta. “Tavaran ostossa ja myynnissä liikkuu myös raha”

Säästäminen, investoinnit ja pääoman liikkeet
Nettovienti on BKT:n komponentti: Y = C + I + G + NX Kotimainen säästäminen on se summa, joka jää jäljelle kun tuloista vähennetään kulutus, investoinnit ja julkiset menot: Y - C - G = I + NX

Säästäminen, investoinnit ja pääoman liikkeet
Kotimainen säästäminen (S) on Y - C – G, joten S = I + NX tai Säästäminen Kotimaiset investoinnit Pääoman nettovienti = + S I NCO = +

Figure 2 US National Saving, Domestic Investment, and Net Foreign Investment
(a) National Saving and Domestic Investment (as a percentage of GDP) Percent of GDP 20 Domestic investment 18 16 14 National saving 12 10 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Copyright©2010 South-Western

Figure 2 US National Saving, Domestic Investment, and Net Foreign Investment
(b) Net Capital Outflow (as a percentage of GDP) Percent of GDP 4 3 2 Net capital outflow 1 –1 –2 –3 –4 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Copyright©2010 South-Western

Kansainvälisen vaihdannan hinnat: reaalinen ja nimellinen valuuttakurssi
Kansainväliseen vaihdantaan vaikuttavat kansainväliset hinnat Näistä tärkeimmät ovat nimellinen valuuttakurssi ja reaalinen valuuttakurssi.

Nimellinen valuuttakurssi
Nimellinen valuuttakurssi on hinta, jolla henkilö voi ostaa ulkomaan valuuttaa. Se voidaan ilmaista kahdella tavalla: Ulkomaan valuuttassa euroa kohti. Tai euroissa ulkomaan valuutta kohti.

Oletetaan, että Japanin yenin ja euron välinen valuuttakurssi on 80 jeniä yhtä euroa kohti. Yksi euro maksaa 80 jeniä. Yksi jen maksaa 1/80 (= ) euroa.

Nimellisen valuuttakurssin vahvistuminen (appreciation, revalvoituminen) viittaa kotimaan valuutan arvon nousuun suhteessa ulkomaan valuuttaan. “Eurolla saa enemmän jenejä”. Nimellisen valuuttakurssin heikentymisellä (depreciation, devalvoituminen) tarkoitetaan kotimaan valuutan arvon laskua suhteessa ulkomaan valuuttaan.

Jos eurolla voi ostaa enemmän ulkomaan valuuttaa, sanotaan, että euro vahvistuu. Jos eurolla voi ostaa vähemmän ulkomaan valuuttaa, sanotaan, että euro heikentyy.

Reaalinen valuuttakurssi
Reaalisella valuuttakurssilla tarkoitetaan sitä vaihtosuhdetta jolla kotimaan hyödykkeillä voidaan ostaa ulkomaan hyödykkeitä. Nimellisessä valuuttakurssissa mitattiin vaihtosuhdetta rahassa, reaalisessa valuuttakurssissa hyödykkeissä!

Reaalinen valuuttakurssi kertoo esimerkiksi sen montako ”kiloa” tuontihyödykkeitä voidaan ostaa yhdellä ”kilolla” vientihyödykkeitä. Se vertaa hyödykekoreja eri valuutoissa.

Reaalinen valuuttakurssi vertaa kotimaisten ja ulkomaisten hyödykkeiden hintoja kotimaassa. Esimerkki: Kilo suomalaista emmental-juustoa on maksaa 2,5 euroa ja kilo sveitsiläistä emmental-juustoa 3 sveitsin frangia euroa (olettaen, että ne ovat yhtä maukkaita) ja valuuttakurssi on 0,8 CHF/EUR. Reaalinen valuuttakurssi on 0,66 suomalaista emmentalia sveitsiläistä emmentalia kohden.

Reaalinen valuuttakurssi riippuu nimellisestä valuuttakurssista ja kotimaisista ja ulkomaisista hinnoista mitattuna kunkin maan omassa valuutassa.

Reaalinen valuuttakurssi vaikuttaaa hyödykkeiden vientiin ja tuontiin. Euron heikkenemisestä seuraa se, että suomalaiset tuotteet tulevat halvemmiksi kuin tuontituotteet. Tämä rohkaisee kuluttajia sekä Suomessa että ulkomailla ostamaan enemmän suomalaisia tuotteita kuin ulkomaisia (ei euroalueella tuotettuja) tuotteita.

Tämän seurauksena Suomen vienti nousee, tuonti laskee ja nämä molemmat kasvattavat nettovientiä. Vastaavasti, euron vahvistumisesta seuraa, että suomalaiset tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisiin verrattuna ja nettovienti supistuu.

Ensimmäinen teoria valuuttakurssin määräytymisestä: ostovoimapariteetti
Ostovoimapariteetti on yksinkertaisin ja laajimmin hyväksytty teoria, joka selittää valuuttakurssien liikkeitä. Ostovoimapariteetti on siis teoria valuuttakurssien määräytymisestä. Sen mukaan samalla rahan määrällä pitäisi pystyä ostamaan sama määrä hyödykkeitä kussakin maasssa.

Ostovoimapariteetti Se perustuu yhden hinnan lakiin
Yhden hinnan lain mukaan hyödykkeen pitää maksaa yhtä paljon joka paikassa. Jos yhden hinnan laki ei olisi voimassa, olisi mahdollista tehdä helppoja voittoja ostamalla hyödyke halvemman hinnan maasta ja myymällä se korkeamman hinnan maassa. Sitä prosessia, joka hyödyntää hintaeroja ero markkinoilla kutsutaan arbitraasiksi (arbitrage)

Ostovoimapariteetti Kun arbitraasimahdollisuuksia esiintyy, käytetään en hyväksi ja hinnat muuttuvat siten, ettei arbitraasia enää esiinny: hinnat tulevat yhtäsuuriksi. Ostovoimapariteetin mukaan valuuttakurssien täytyy asettua siten, että hinnat yhtenäistyvät kaikissa maissa.

Ostovoimapariteetti Tästä seuraa se, että nimellisen valuuttakurssin täytyy heijastaa hintatasojen eroa eri maissa. Jos keskuspankki painaa hurjasti rahaa, raha menettää arvoaa sekä siinä mielessä kuinka paljon hyödykkeita sillä voi ostaa (=syntyy inflaatiota) että kuinka paljon ulkomaan valuuttaa sillä voi ostaa (=devalvoituminen=heikentyminen).

Figure 3 Money, Prices, and the Nominal Exchange Rate During the German Hyperinflation
Indexes (Jan. 1921 = 100) 1,000,000,000,000,000 Money supply 10,000,000,000 Price level 100,000 1 Exchange rate .00001 1921 1922 1923 1924 1925 Copyright©2010 South-Western

Ostovoimapariteetin ongelmia
Toisaalta monet tuotteet eivät ole helposti siirrettävissä maasta toiseen. Kaupattavat hyödykkeet eivät ole aina samalaisia eri maissa.

Tiivistelmä Nettovienti on vienti miinus tuonti
Vienti on kotimaassa tuotettujen, ulkomailla myytyjen hyödykkeiden arvo. Tuonti on ulkomailla tuotettujen, kotimaassa myytyjen hyödykkeiden arvo. Nettopääoman vienti (Net capital outflow) on kotimaan asukkaiden ulkomaisten sijoituskohteiden osto miinus ulkomaan asukkaiden ostamat sijoituskohteet kotimaassa.

Tiivistelmä Pääoman nettovienti on yhtäsuuri kuin (tavaroiden ja palvelusten) nettovienti: NCO=NX Talouden säästöt voidaan joko investoida kotimaassa tai niillä voidaan ostaa ulkomaisia sijoituskohteita: S = I + NCO

Tiivistelmä Nimellinen valuuttakurssi on ulkomaan valuutan hinta kotimaan valuutassa (tai päinvastoin riippuen siitä kummasta suunnasta katsoo). Reaalinen valuuttakurssi on ulkomaisen hyödykekorin hinta kotimaan hyödykekorissa (tai päinvastoin kuten edellä)

Tiivistelmä Euron sanotaan vahvistuvan kun sillä voi ostaa enemmän ulkomaan valuuttaa eli nimellinen valuuttakurssi vahvistuu (revalvoituu). Kun eurolla saa vähemmän ulkomaan valuuttaa, sanotaan, että euron nimellinen valuuttakurssi heikkenee (devalvoituu).

Tiivistelmä Ostovoimapariteetin mukaan saman tuote kussakin maassa tulisi maksaa yhtä paljon. Nimellinen valuuttakurssi sopeutuu siten, että tämä pätee kyseisissä maissa. Eli nimellinen valuuttakurssi heijastaa näiden maiden hintatasoja.

Lainattavat varat avotaloudessa
Avotalouden luku Lainattavat varat avotaloudessa

Avotalous Avotalous on yhteydessä vapaasti muihin talouksiin maailmassa.

Keskeiset avotalouteen liittyvät makrotaloudelliset muuttujat
Avotalouden tärkeitä muuttujia ovat: nettovienti Ulkomaiset nettosaamiset (net foreign investment) Nimellinen valuuttakurssi (nominal exchange rates) Reaalinen valuuttakurssi (real exchange rates)

Keskeiset makrotaloudelliset oletukset tarkasteltaessa avotaloutta
Malli ottaa tuotannon (BKT) annettuna. Myös hintataso on ennalta annettu. Toisin sanoen (seuraavaksi esitettävä pelkistetty) malli ei tarkastele valuuttakurssin (tai säästämisen ja investointien) vaikutusta tuotantoon ja hintatasoon. “Osittainen tasapaino” (partial equilibrium)

Lainattavissa olevien varojen tarjonta ja kysyntä sekä valuuttakurssi
Lainattavissa olevien varojen markkina: S = I + NCO Tasapainokorolla se summa, jonka ihmiset haluavat säästää on yhtäsuuri kuin investoinnit ja nettopääomanvienti (net capital outflows)

Lainattavissa olevien varojen markkinat
Lainattavissa olevien varojen tarjonta tulee kansallisesta säästämisestä (S). Lainattavissa olevien varojen kysyntä syntyy investoinneista (I) ja nettopääomaviennistä (NCO).

Lainattavissa olevien varojen kysyntä ja tarjonta riippuvat reaalikorosta. Korkeampi reaalikorko kannustaa ihmisiä säästämään ja lisää lainattavissa olevien varojen tarjontaa. Reaalikorko sopeutuu tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa.

Figure 1 The Market for Loanable Funds
Real Interest Rate Supply of loanable funds (from national saving) Demand for loanable funds (for domestic investment and net capital outflow) Equilibrium quantity real interest rate Quantity of Loanable Funds Copyright©2010 South-Western

Tasapainossa korko tasapainottaa ihmisten halun säästää ja tavoiteltavat kotimaiset investoinnit (I) ja pääoman nettoviennin ulkomaille (NCO). Last line: “net capital outflow”

Valuuttamarkkinat Valuuttamarkkinoiden reaali- ja rahapuolta kuvaavat NX ja NCO. NCO heijastaa pääomavaateiden (capital assets) myynnin ja oston – pääomaliikkeiden - epätasapainoa. NX heijastaa hyödykkeiden viennin ja tuonnin epätasapainoa.

Valuuttamarkkinat Valuuttamarkkinoilla euroja vaihdetaan ulkomaan valuutaksi. Koko talouden tasolla NCO:n ja NX:n täytyy olla yhtäsuuret (tasapainottaa toisensa) : NCO = NX

Valuuttamarkkinat Hinta, joka tasapainottaa valuuttamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan on reaalinen valuuttakurssi. Ulkomaan valuutan kysyntäkäyrä on alaspäin laskeva, koska heikompi valuuttakurssi tekee kotimaisista hyödykkeistä kalliimpia. Tarjontakäyrä on pystysuora, koska pääoman nettovienti ei riipu reaalisesta valuuttakurssista.

Figure 2 The Market for Foreign Currency Exchange
Real Exchange Rate Supply of pounds (from net capital outflow) Demand for pounds (for net exports) Equilibrium quantity real exchange rate Quantity of Pounds Exchanged into Foreign Currency Copyright©2010 South-Western

Valuuttamarkkinat Reaalinen valuuttakurssi tasapainottaa eurojen kysynnän ja tarjonnan. Tasapainossa reaalinen valuuttakurssi tasapainottaa nettoviennistä nousevan eurojen kysynnän ja ulkomaisten rahoitusvaateiden ostoista nousevan eurojen tarjonnan.

Tasapaino avotaloudessa
Lainattavissa olevien varojen markkinoilla tarjonta nousee säästämisestä ja kysyntä kotimaisista investoinneista ja pääoman nettoviennistä. Valuuttamarkkinoilla tarjonta tulee pääoman nettovirtauksesta (=pääoman nettoviennistä) ja kysyntä nettoviennistä.

Pääoman nettovienti luo yhteyden lainattavissa olevien varojen markkinoille ja valuuttamarkkinoille. Keskeisin tekijä pääoman nettoviennissä on reaalikorko.

Hinnat lainattavissa olevien varojen markkinoilla ja valuuttamarkkinoilla tasapainottavat samanaikaisesta kysynnän ja tarjonnan näillä markkinoilla. Näinollen ne määräävät kansallisen säästämisen, kotimaiset investoinnit, ulkomaiset nettoinvestoinnit ja nettoviennin. Second bullet: next to last line: net capital outflow

Figure 4 The Real Equilibrium in an Open Economy
(a) The Market for Loanable Funds (b) Net Capital Outflow Real Real Interest Interest Net capital outflow, NCO Supply Rate Rate Demand r Quantity of Net Capital Loanable Funds Outflow Real Exchange Supply Rate Demand E Quantity of Pounds (c) The Market for Foreign Currency Exchange Copyright©2010 South-Western

Kuinka erilaiset politiikat ja muut seikat vaikuttavat avotaloudessa
Tärkeiden makrotalouden muuttujien koko ja vaihtelu riippuu: Julkisen vallan budjettialijäämistä Kauppapolitiikasta Poliittisesta ja taloudellisesta vakaudesta

Politiikkakoe: julkinen alijäämä
Avotaloudessa julkisen vallan budjettialijäämä: Supistaa lainattavissa olevien varojen tarjontaa, nostaa korkoja, Syrjäyttää kotimaisia investointeja, Minkä seurauksena myös ulkomaiset investoinnit supistuvat. Last bullet: net capital outflow

Figure 5 The Effects of Government Budget Deficit
1. A budget deficit reduces the supply of loanable funds . . . (a) The Market for Loanable Funds (b) Net Capital Outflow Real Real Interest S S Interest Rate Rate r2 B r2 E1 r A which increases the real interest rate . . . which in turn reduces net capital outflow. Demand NCO Quantity of Net Capital Loanable Funds Outflow Real Exchange S S Rate 4. The decrease in net capital outflow reduces the supply of pounds to be exchanged into foreign currency . . . E2 which causes the real exchange rate to appreciate. Demand Quantity of Pounds (c) The Market for Foreign Currency Exchange Copyright©2010 South-Western

Julkisen alijäämän vaikutus lainattavissa olevilla markkinoilla Hallituksen budjettialijäämä supistaa kotimaista säästämistä, joka . . . Siirtää laittavissa olevien varojen tarjontaa vasemmalle, joka . . . Nostaa reaalikorkoja.

Julkisen alijäämän vaikutus pääoman nettovientiin Korkeampi reaalikorko supistaa pääoman nettovientiä. Bullet one: net capital outflow Bullet two: net capital outflow

Vaikutukset valuuttamarkkinoilla Pääoman nettoviennin supistuminen vähentää eurojen tarjontaa valuuttamarkkinoilla (niitä tarjotaan vähemmän valuuttamarkkinoille). Tästä seuraa reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen. Bullet two: net capital outflow

Politiikkakoe: kauppapolitiikka
Kauppapolitiikka on hallituksen politiikkaa, jolla yritetään suoraan vaikuttaa tavaroiden ja palvelusten vientiin ja tuontiin. Tariffit ja tullit: tuontiin kohdistuva vero. Tuontikiintiöt: suora määrällinen rajoite ulkomailla tuotetuille tuotteille joita myydään kotimaassa.

Koska se ei vaikuta kotimaiseen säästämiseen tai investointeihin, se ei vaikuta kauppataseesen (=viennin ja tuonnin tasapainoon)! Annetulla kotimaisen säästämisten ja investointien tasolla, reaalinen valuuttakurssi tasapainottaa kauppataseen. Kauppapolitiikka vaikuttaa enemmän mikrotalouteen kuin makrotaloudelliseen tasapainoon.

Tuontikiintiöiden vaikutus: Koska ulkomaat tarvitsevat euroja ostaaksen euroalueen vientituotteita, lisää se eurojen kysyntää valuuttamarkkinoilla. Tästä seuraa reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen.

Kauppapolitiikka Tuontikiintiöiden vaikutus
Korot eivät muutu, koska lainattavien varojen markkinoilla ei tapahdu mitään. Nettovienti ei muutu. Pääoman nettovienti ei muutu vaikka tuontikiintiöt vähentävät tuontia. Last bullet: net capital outflow

Kauppapolitiikka Tuontikiintiön vaikutus
Euron vahvistuminen valuuttamarkkinoilla rohkaisee tuontia ja heikentää vientiä. Tämä syrjäyttää välitöntä ja tilapäistä nettoviennin parantumista.

Figure 6 The Effects of an Import Quota
(a) The Market for Loanable Funds (b) Net Capital Outflow Real Real Interest Supply Interest Rate Rate r r 3. Net exports, however, remain the same. Demand NCO Quantity of Net Capital Loanable Funds Outflow Real Exchange Supply Rate D 1. An import quota increases the demand for pounds . . . E2 and causes the real exchange rate to appreciate. E D Quantity of Pounds (c) The Market for Foreign-Currency Exchange Copyright©2010 South-Western

Tuontikiintiön vaikutus Kauppapolitiikalla ei voida vaikuttaa kauppataseeseen!

Politiikkakoe: poliittinen epävakaus ja pääomapako
Pääomapako (Capital flight) on laaja ja äkillinen tietyn maan rahoitusvaateiden kysynnän lasku.

Pääomapaolla on suurin vaikutus siihen maahan, josta pääoma pakenee, mutta se vaikuttaa myös muihin maihin. Jos sijoittajien luottamus heidän sijoitustensa turvallisuuteen horjuu, pääoma jättää talouden nopeasti. Korot nousevat ja kotimaan valuutta heikkenee.

Kun sijoittajat havaitsivat poliittisia ongelmia Meksikossa 1994, he myivät meksikolaia sijoituksiaan ja käyttivät tästä saamia tuottojaan ostaakseen muiden maiden sijoituskohteita.

Tämä kasvatti pääomanvientiä Meksikosta. Lainattavien varojen kysyntä kasvoi, joka nosti korkoa. Tämä kasvatti Meksikon pesojen tarjontaa valuuttamarkkinoilla.

Figure 7 The Effects of Capital Flight
(a) The Market for Loanable Funds in Mexico (b) Mexican Net Capital Outflow Real Real 1. An increase in net capital outflow. . . Interest Supply Interest NCO2 Rate D2 Rate r2 which increases the interest rate. r1 r1 increases the demand for loanable funds . . . D1 NCO1 Quantity of Net Capital Loanable Funds Outflow Real Exchange S S2 Rate 4. At the same time, the increase in net capital outflow increases the supply of pesos . . . E which causes the peso to depreciate. E Demand Quantity of Pesos (c) The Market for Foreign-Currency Exchange Copyright©2010 South-Western

Tiivistelmä Kun tarkastellaan avotalouden makrotaloustiedettä, kaksi markkinaa ovat keskeisiä: lainattavien varojen markkinat ja valuuttamarkkinat. Lainattavien varojen markkinoilla reaalikorko tasapainottaa tarjonnan (kotimaisen säästämisen) ja kysynnän (kotimaiset investoinnit ja pääoman nettoviennin).

Tiivistelmä Valuuttamarkkinoilla reaalinen valuuttakurssi tasapainottaa eurojen tarjonnan (pääoman nettovienti) ja kysynnän (tavaroiden ja palvelusten nettovienti). Pääoman nettovienti on muuttuja/tekijä, joka sitoo nämä markkinat yhteen.

Tiivistelmä Politiikka, joka supistaa kotimaista säästämistä – kuten julkisen talouden budjettialijäämä, supistaa lainattavissa olevien varojen tarjontaa ja nostaa korkoja. Korkeampi reaalikorko puolestaa supistaa pääoman nettovientiä ja vähentää eurojen tarjotaa Euro vahvistuu ja (tavaroiden ja palvelusten) nettovienti supistuu.

Tiivistelmä Kaupan esteet kasvattavat (tai saattavat kasvattaa) tavaroiden ja palvelusten nettovientiä ja lisää eurojen kysyntää valuuttamarkkinoilla. Tämän seurauksena euron arvo vahvistuu, joka laskee tuontihyödykkeiden hintaa suhteessa kotimaisiin hyödykkeisiin. Tämä vahvistuminen kumoaa kaupan esteen alkuperäisen vaikutuksen.

Tiivistelmä Kun sijoittajat muuttavat käsitystää jostain maasta sijoituskohteena, voi sillä olla voimakkaita vaikutuksia kyseisen maan talouteen. Poliittinen epävakaus voi johtaa pääomapakoon. Pääomapako nostaa korkoja ja aiheutta reaalisen valuuttakurssin heikentymisen.

Reaalitalous pitkällä aikavälillä
3C TYÖTTÖMYYS

Työttömyyden tunnistaminen
Työttömyyden luokittelua. Työttömyys jaotellaan tyypillisesti kahteen luokkaan: Pitkän aikavälin työttömyysongelma: luonnollinen työttömyys Lyhyen aikavälin työttömyysongelma: syklinen työttömyys

Luonnollinen työttömyys Luonnollinen työttömyys on työttömyyttä, joka ei häviä itsestää edes pitkällä aikavälillä. Tämän määrän työttömyyttä talous kohtaa normaalisti.

Syklinen työttömyys Syklinen työttömyys viittaa työttömyyden vaihteluun luonnollisen työttömyysasteen ympärillä. Se on sidoksissa talouden suhdannevaihteluihin.

Työttömyyden kuvaaminen Kolme peruskysymystä: Kuinka mitataan talouden työttömyysastetta? Mitä ongelmia työttömyysaineistoon (=-mittariin) liittyy? Kuinka pitkään työtön on ollut työttömänä?

Kuinka työttömyyttä mitataan?
Työttömyyttä mitataan kahdella tavalla. Työvoimatutkimus (Tilastokeskus): Perustuun kuukausittain kotitalouksille tehtävään kyselyyn. Työllisyyskatsaus (Työ- ja elinkeinoministeriö): Perustuu työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneisiin työnhakijoihin.

Kuinka työttymyyttä mitataan?
Seuraava perustuu Työvoimatutkimuksen käsitteisiin! Jokainen aikuinen luokitella yhteen kolmesta kategoriasta: Työllinen. Työtön Työvoiman ulkopuolella.

Työvoima Työvoima (labour force) on työntekijöiden kokonaismäärä, joka on työllisten ja työttömien summa.

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus koko työvoimasta: Työttömien lukumäärä Työttömyysaste = 100 Työvoiman määrä

Työvoiman osallistumisaste on työvoiman prosenttiosuus työikäisestä väestöstä. Työvoiman osallistumisaste Työvoiman määrä = 100 Työikäinen väestö

Table 1 The Labour Market Experience of Different Groups; Iso-Brianniassa!

Mitä työttömyysaste mittaa?
Usein on vaikeata erotella kuka on työtön ja kuka on työvoiman ulkopuolella. Työnhausta luopuneet työntekijät eivät näy työttömyystilastossa. Jotkin työntekijät saattavat olla ilmoittautuneet työttömiksi, vaikka he eivät aktiivisesti hae töitä.

Kuinka kauan työttömät ovat ilman työtä?
Useimmat työttömyysjaksot ovat lyhyitä. Suurin osa havaitusta työttömyydestä on pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa. Työttömyysongelma syntyy eritoten siitä, että joukko työntekijöitä on pitkään työttömänä.

Miksi aina on työttömyyttä?
Ideaalisilla työmarkkinoilla palkat sopeutuvat siten, että työn kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat ja kaikki työntekijät ovat töissä (=työllisiä).

Kitkatyöttömyys (frictional unemployment) viittaa työttömyyteen, joka syntyy siitä, että työntekijä etsii uutta työpaikkaa. Sellaisen työpaikan löytäminen, joka parhaiten vastaa työntekijän taitoja, kokemusta ja mielihaluja ei yleensä onnistu välittömästi.

Rakenteellinen työttömyys (Structural unemployment) on työttömyyttä, joka seuraa siitä, ettei työpaikkojen määrä vastaa työnhakijoiden määrää.

Työn etsintä Työn etsintä
Sitä prosessia, jossa työnteijä yrittää löytää sopivan työpaikan, joka vastaa hänen taitoaan ja halujaan kutsutaan työn etsinnäksi (job search). Se syntyy siitä, että sopivan työpaikan löytymisen ajallisesta kestosta.

Työn etsintä Tämä työttömyys poikkeaa muusta työttömyydestä.
Sitä ei aiheuta tasapainopalkkaa korkeampi palkka. Se syntyy siitä ajasta, joka käytetään sopivan työn etsimiseen.

Miksi kitkatyöttömyys on väistämätöntä
Etsinnästä johtuva työttömyys on väistämätöntä, koska talous muuttuu koko ajan: työpaikkoja syntyy ja kuolee. Muutoksia kysynnnän rakenteessa toimialojen tai alueiden suhteen kutsutaan sektoreiden muutoksiksi. Kestää aikansa ennenkuin työntekijä löytää työtä uudelta sektorilta.

Julkinen talouspolitiikka ja työn etsintä
Hallituksen toimet voivat vaikuttaa siihen aikaan, joka kuluu uuden työn löytämiseen. Näitä toimia ovat mm: Työvoimanvälitys Koulutustoimet Työttömyysvakuutus (työttömyyskorvaus)

Julkinen talouspolitiikka ja työn etsintä
Työnvälitys antaa informaatiota avoinna olevista työpaikoista helpottaakseen työntekijän ja sopivan työpaikan kohtaamista. Julkisen vallan koulutusohjelmat auttavat työnteijä siirtymistä supistuvilta toimialoilata kasvaville toimialoille.

Talouspolitiikka ja työn etsintä
Työttömyysvakuutus on julkisen vallan järjestelmä, joka suojaa työntekijän tuloja työttömyyden sattuessa. Tarjoaa osittaisen suoja työttömäksi jouduttaessa. Tarjoaa palkaa osaa vastaavan summa tilapäisesti niille, jotka on irtisanottu.

Työttömyysvakuutus (Unemployment insurance) kasvattaa etsinnästä johtuvaa työttömyyttä. Se vähentää etsintäkannustimia. Toisaalta se voi pidemmän etsinnän muodossa parantaa kohtaannon laatu (auttaa paremman työpaikan löytämisessä).

Rakenteellista työttömyyttä esiintyy, kun työvoiman tarjonta ylittää työvoiman kysynnän. Rakenteellisella työttömyydellä selitetään usein pitkiä työttömyysjaksoja.

Miksi rakenteellista työttömyyttä esiintyy? Minimipalkat Ammattiliitot Tehokkuuspalkat

Minimipalkkalait Kun minimipalkka asetetaan tasolle, joka korkeampi kuin se palkkataso, joka tasapainottaisi työvoiman kysynnän ja tarjonnan, nostaa se työttömyyttä.

Ammattiliitot ja sopimusneuvottelut
Ammattiliitto (union) on työntekijöiden organisaatio, joka neuvottelee työnantajien kanssa palkoista ja työehdoista/työoloista. Suomessa ammattiliittojen jäsenyysaste on hyvin korkea. Ammattiliitto on kartelli, joka pyrkii käyttämään markkinavoimaansa.

Prosessi, jossa ammattiliitto ja yritys sopivat työehdoista, on sopimusneuvottelu(collective bargaining).

Lakko organisoidaan, mikäli sopimusta ei saavuteta. Lakossa työntekijät pidättäytyvät töistä.

Lakko hyödyttää joitakin työntekijöitä ja haittaa toisia. Ammattiliiton jäsenet (insiders) hyötyvät sopimusneuvotteluista, kun taas ne, jotka eivät ole jäseniä (outsiders) kantavat osan kustannuksista.

Kartellina, joka voi uhata lakolla, työntekijät nostavat työvoimakustannuksia yli tasapainopalkkatason.

Ovatko ammattiliitot hyödyllisiä vai haitallisia taloudelle
Ammattiliittojen kriitikot väittävät, että ammattiliitoista seuraa tehoton ja epätasa-arvoinen allokaatio. Palkat, jotka nousevat yli tasapainotason vähentävät työvoiman kysyntää ja aiheuttavat työttömyyttä. Ammattiliittojen jäsenet hyötyvät pitkäaikaistyöttömien kustannuksella.

Ovatko ammattiliitot hyödyllisiä vai haitallisia taloudelle
Ammattiliittoja puolustavat tahot väittävät, että ammattiliitot tarjoavat vastavoiman monopsonistisille työnantajille. He väittävät, että ammattiliitot ovat tärkeitä työntekijöiden mielipiteen välittämiselle yrityksille.

Tehokkuuspalkat Tehokkuuspalkoilla (Efficiency wages) tarkoitetaan palkkoja, jotka ovat tasapainotasoa korkeammat, jotta ne kannustaisivat työntekijöitä nostamaan tuottavuuttaan. Tehokkuuspalkkojen mukaan yritykset toimivat tehokkaammin mikäli palkat ovat tasapainotasoa korkeammat.

Tehokkuuspalkat Yritys voi suosia tasapainotasoa korkeampia palkkoja seuraavista syistä: Työntekijän terveys: Paremmin palkatut työntekijät syövät terveemmin ja ovat tuottavampia (kehittyvissä talouksissa). Työntekijöiden vaihtuvuus: Korkeamman palkkatason myötä työntekijän kannustimet etsiä uutta työpaikkaa vähenevät. Työntekijän tehokkuus: Korkeammat palkat motivoivat työntekijää tekemään parhaansa. Työntekijän laatu: Korkeampi palkka houkuttelee parempia työntekijöitä

Tiivistelmä Työttömyysaste on niiden henkilöiden prosenttiosuus kaikista työnhakijoista, jotka eivät ole töissä. Työttömyysaste on vajavainen mittari vajaatyöllisyydelle.

Tiivistelmä Eräs syy työttömyyteen on uuden, haluja ja taitoja vastaavan työpaikan etsintä. Toinen syy on minimipalkkalaki. Minimipalkat nostavat työvoiman tarjontaa ja supistavat sen kysyntää.

Tiivistelmä Kolmas syy työttömyyteen on ammattiliitot.
Neljäs mahdollinen syy työttömyyten on tehokkuuspalkat. Tasapainoa korkeammat palkat voivat Parantaa työntekijän terveyttä Vähentää väen vaihtuvuutta, Nostaa työtekijän tuottavuutta ja laatua.

Tulevaa materiaalia HUOM! Tästä eteenpäin kurssimateriaalia ei ole vielä organisoitu. Ei siis kannata tulostaa tai tutustua!

Tuotanto ja työn määrä

BKT ja työtunnit eri maissa

Tuotanto ja kulutus

Tuotanto ja investoinnit

Tuotanto ja tekninen kehitys

Tuotanto ja työtunnit

Tuotanto ja reaalipalkat

Talouden suuret suhteet

Taloustieteen perusteiden kurssi (KA1) 2013

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Taloustieteen perusteiden kurssi (KA1) 2013"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Taloustieteen perusteiden kurssi (KA1) 2013

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Taloustieteen perusteiden kurssi (KA1) 2013"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute