Funktionaalinen tulonjako Suomessa: katsaus tutkimustuloksiin

Esitys aiheesta: "Funktionaalinen tulonjako Suomessa: katsaus tutkimustuloksiin"— Esityksen transkriptio:

1 Funktionaalinen tulonjako Suomessa: katsaus tutkimustuloksiin
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Pekka Sauramo

2 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä
Funktionaalisen tulonjaon kehityksen peruspiirteet Suomessa aggregatiivisen aineiston valossa Mitkä ovat oleellisimmat funktionaalisen tulonjaon kehitykseen liittyvät kysymykset? Muutama sana funktionaalisen tulonjaon määräytymistä kuvaavasta valtavirta(makro)teoriasta Suomalaisen makrotaloudellisen tutkimuksen antamat tulkinnat funktionaalisen tulonjaon kehityksestä

3 Kaksi tautologiaa: 1) Palkkojen osuus laskee, jos reaaliset työvoimakustannukset W/P nousevat hitaammin kuin työn tuottavuus Q/N. 2) Palkkojen osuus laskee, jos hinnat P nousevat nopeammin (tai laskevat hitaammin) kuin yksikkötyökustannukset WN/Q. Oleellinen kysymys: Minkälaisia esim. yo. tautologioita hyödyntäviä funktionaalisen tulonjaon kehitystä Suomessa selittäviä syy-seuraus –suhteita esitteleviä tulkintoja on esitetty?

4 Palkansaajakorvausten osuus koko kansantaloudessa ja yritystoiminnassa 1960-2002

5 Työn ja pääoman välinen tulonjako yrityssektorissa 1975-2006

6 Työn ja pääoman välinen tulonjako teollisuudessa 1975-2006

7 Työn ja pääoman välinen tulonjako tietyillä palvelualoilla ja rakentamisessa 1975-2006

8 Työn tuottavuus ja reaaliset työvoimakustannukset yrityssektorilla 1975-1999

9 Kolme oleellista makroaineiston synnyttämää kysymystä:
Miksi palkkojen osuus (yrityssektorilla) laski vuosina ? Miksi palkkojen osuus (yrityssektorilla) on laskenut pysyväisluonteisesti? Onko uusi taso tasapainotaso?

10 Pari sanaa teoriasta Uusklassisen tuotantoteorian perustulos:
- jos hyödyke- ja työmarkkinoilla vallitsee täydellinen kilpailu ja jos työpanosten hinnat vastaavat niiden rajatuottavuuksia, funktionaalisen tulonjaon (edustavassa yrityksessä) määräävät tuotantoteknologia ja sen muutokset yhdessä suhteellisten hintojen ja niiden muutosten kanssa Keskeisin jatkotulos: - jos ay-liikkeellä on neuvotteluvoimaa ja yrityksillä hinnoitteluvoimaa, ay-liike ja yritykset voivat vaikuttaa funktionaaliseen tulonjakoon (kamppailu mark up –tekijöistä) - tekijöillä, jotka vaikuttavat ay-liikkeen neuvotteluasemaan ja yritysten hinnoitteluvoimaan, voidaan selittää funktionaalisen tulonjaon kehitystä Suomessa

11 Keskeisiä tutkimustuloksia
Makrotulkintoja ei ole perustettu sellaisenaan uusklassisen tuotantoteorian perustulokseen (suhteelliset hinnat&tuotantoteknologia&rajatuottavuusehot) Kilpailun heikkenemistä on pidetty tärkeimpänä syynä palkkojen osuuden laskuun (Ripatti ja Vilmunen 2001) Ay-liikkeen neuvotteluaseman heikkenemistä on pidetty tärkeimpänä syynä palkkojen osuuden pysyväisluonteiseen laskuun (Sauramo) - korkean työttömyyden takia ay-liike hyväksyi palkkojen osuuden laskun, mikä on näkynyt historiaan verrattuna matalina palkankotuksina - uusi alentunut palkkojen osuuden taso ei ole vastannut kansantalouden tasapainoa: täystyöllisyystasoa korkeampaa työttömyyden tasoa on vastannut kansantalouden tasapainotasoa alhaisempi palkkojen osuuden taso

12 Työttömyysaste ja palkansaajakorvausten osuus yritystoiminnassa 1960-2003

13 Palkansaajakorvausten ja työttömyysasteen välinen yhteys yritystoiminnassa 1962-2003
Palkkakäyrä (yhteisintegroituvuusrelaatio) ln(WN/PQ) = 4,82 – 0,13ln(U%) 2. Dynaaminen palkkayhtälö ∆ln(WN/PQ)t = -0,34 ∆ln(U%)t ,22(ln(WN/PQ) - 4,82 + 0,13ln(U%))t-1

14 Yhteenvetoa Makroaineistojen käyttöön perustuvissa tulkinnoissa korostuu kilpailun heikkeneminen hyödykemarkkinoilla tai ay-liikkeen neuvotteluaseman heikkeneminen Makrotulkinnoissa on luontevaa lähteä siitä että pysyväisluonteinen palkkojen osuuden lasku ei kuvaa uutta kansantalouden tasapainotilaa vaan on yksi pysyväisluonteisen työttömyysongelman kuvastaja Eri toimialoilla kehitys on ollut hyvinkin erilaista. Joillakin aloilla (erityisesti teollisuudessa) korostuu työn tuottavuuden ripeä nousu, joillakin hintakehitys (rakentaminen, tukkukauppa) Erilaista kehitystä ei voida kuvata tyhjentävästi yhdellä edustavan yrityksen mallilla. Kannattaa käyttää myös analyysikehikoita, joissa on luovuttu edustavan yrityksen mallista ja pelkästään aggregatiivisen aineiston käyttämisestä.