Grounded Theory Kirsi Silius

Esitys aiheesta: "Grounded Theory Kirsi Silius"— Esityksen transkriptio:

1 Grounded Theory Kirsi Silius 12.4.2007
Lähde: MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, Silius & Tervakari

2 Taustaa Glaser ja Strauss esittelivät Grounded Theory –lähestymistavan v julkaisemassaan teoksessa: ”Discovery of Grounded Theory: Strategies for qualitative research”. Sittemmin näkemykset peruskysymysten osalta eriytyneet: straussilainen induktiivis-deduktiivinen (Strauss 1987; Strauss & &Corbin 1990; 1994) glaserilainen induktiivisuus (Glaser 1978; 1992; 1994) Kehitetty edelleen lukuisten tutkijoiden toimesta, saanut erilaisia painatuksia ja tulkintoja (abduktio: päärooli tutkijan ajattelulla, ei synny tyhjiössä ilman minkäänlaista teoreettista kosketuspintaa; tulokset ovat kontekstisidonnaisia ja subjektiivisuus on tutkimuksessa läsnä) Kaikissa painotetaan kuitenkin empiriaa ja muodostetaan teoriaa aineiston vertailun ja luokittelun avulla Sai alkunsa tarpeesta huomioida tutkimusmallissa koko tutkimusprosessi aina suunnittelusta raportointiin saakka (Esim. Haig 1995; Metsämuuronen 2003; Siitonen 2000)

3 Taustaa Eroaa muusta laadullisesta tutkimuksesta vai analyysissa, sillä esim. tiedonkeruu voi tapahtua monin tavoin vaikkakin haastatteluaineisto on yleisin Aineiston keruussa noudatetaan saturaation periaatetta (kts. 6. kalvo) Aineistolähtöisyys ei poista tutkijan vakutusta – tutkijalla on aiempaa kokemusta ja teoreettista ymmärtämystä, joiden vaikutus analyysiin on huomioitava Toisaalta on tärkeää liittää tulokset aiempaan tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun Tutkimustapa laajastasi käytössä (Haig 1995) erityisesti sosiologia, terveystieteet, politiikkaa tutkivat tieteet ja psykologia tutkimusalueina erityisesti koulutus, hoitotyö ja politiikka Glaserin ja Straussin mukaan menetelmää voidaan soveltaa myös muilla tieteenaloilla (Esim. Haig 1995; Metsämuuronen 2003; Siitonen 2000)

4 Taustaa Soveltuu sellaisille tutkimusalueille, joista on vain vähän olemassa olevaa teoriaa Tutkimusalueet, joista ei ole riittävästi tietoa Toiminta, joka tapahtuu uudessa tilanteessa tai jossa ennalta arvaamattomien tekijöiden mahdollisuus on suuri Grounded Theory on sukua toimintatutkimukselle ja symboliselle interaktionismille (Esim. Haig 1995; Metsämuuronen 2003; Siitonen 2000)

5 Taustaa Soveltuu käytettäväksi myös silloin, kun halutaan tuoda uutta näkökulmaa tutkittavaan ilmiöön Grounded theory on yleinen tapa ajatella ja käsitteellistää aineistoa Aineistopohjainen teorian kehittäminen: tutkimuksen perusväittämät muotoillaan tutkittavan aineiston pohjalta eikä ensisijaisesti aiemman tutkimuksen tai teoriamuodostuksen pohjalta toisin sanoen annetaan aineiston kertoa, mitä se pitää sisällään ja muodostetaan teoria sen pohjalta Mielenkiinnon kohteena on säännönmukaisuuksien etsiminen ilmiöstä sekä elementtien tunnistaminen ja kategoriointi sekä niiden välisten suhteiden tutkiminen Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa teoria, joka mahdollisimman hyvin selittää ilmiön ja sen vaihtelut (Esim. Metsämuuronen 2003; Strauss & Corbin 1994, 275; Tech 1990, ref. Siitonen 2000)

6 Tutkimuksen kulku I. Tutkimuksen suunnittelu
(Vrt. Pandit 1996; Rostila 1991 ref. Metsämuuronen 2003) I. Tutkimuksen suunnittelu 1. tutkimusongelman määritteleminen ja tutkimuksen suuntaaminen 2. ensimmäisen havaintoyksikön valinta II. Aineiston kokoaminen 3. käsiteindikaattorimallin muodostaminen 4. aineiston kokoamisen ja analysoinnin samanaikaisuuden varmistaminen III. Aineiston järjestäminen kronologisesti IV. Aineiston analysointi 6. aineiston koodaus heti ensimmäisen haastattelun tms. jälkeen 7. harkinnanvarainen otos: toista alkaen vaiheesta 2 kunnes tapahtuu kategorioiden teoreettinen saturoiminen 8. ydinkäsitteen saturoiminen V. Ydinkäsitteen integroiminen teoreettisesti 9. muodostuneen teorian vertailu aiempaan tutkimukseen

7 Aineiston hankinta ja analyysi prosessina
(Pandit 1996) Aineiston analysointi Aineiston järjestäminen Ydinkategorioiden ja teorian tuottaminen Aineiston hankinta Ydinkategorioiden ja teorian saturoituminen Kyllä Prosessin sulkeutuminen ja formaalin teorian kirjoittaminen Harkinnanvarainen otos Ei

8 Tutkimuksen liikkeelle lähtö
Tutkimusongelman määritteleminen ja tutkimuksen suuntaaminen Ensimmäisen havaintoyksikön valinta perustuen teoriaan (harkinnanvarainen otos) Koottu aineisto analysoidaan ja saadaan muodostettua ensimmäinen käsiteindikaattorimalli, joka ohjaa analysointia eteenpäin Käsiteindikaattorimalli tarkoitetaan sitä, että vertaillaan aineistossa havaittuja indikaattoreita (tekstikatkelmaa, käyttäytymistä, tapahtumia, toimintaa) havaitaan indikaattoreissa samanlaisuutta ja erilaisuutta joidenkin indikaattoreiden merkitykset ovat lähempänä toisiaan kuin toiset Seuraava havaintoyksikkö valitaan analysoinnin tulosten perusteella - valitaan havaintoyksikkö, joka täydentää muodostettavaa mallia ja siten laajentaa muodostuvaa teoriaa ja/tai toistaa havaintoyksikö[i]ssä aiemmin havaittuja ominaisuuksia/piirteitä ja siten testaa muodostuvaa teoriaa ja/tai nostaa esiin aiemmin havaituille piirteille vastakkaisia ja siten laajentaa sekä rajaa muodostuvaa teoriaa. (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000)

9 Koodaus analysointimenetelmänä
Tavoitteena on muodostaa käsitteitä koodauksen avulla Yksinkertaistettuna kysymys on aineiston pilkkomisesta, käsitteellistämisestä ja uudelleen järjestämisestä Tarkastellaan aineistoa (tekstikatkelmaa, käyttäytymistä, tapahtumia, toimintaa)  analysoidaan ja tulkitaan  tietty aineiston osa toimii mielenkiinnon kohteena olevan ilmiön mahdollisena indikaattorina  annetaan indikaattorille käsitteellinen "nimilappu" Kun aineistosta löytyy jokin toinen kohta, joka näyttäisi myös ilmentävän samaa aihetta, annetaan sille sama "nimilappu” (koodaus) toisin sanoen saman käsitteellisen "nimilapun" eli koodin alla olevat indikaattorit ilmentävät esim. tiettyä käyttäytymistä, tapahtumaa tai toimintaa ref. (Esim. Strauss & Corbin 1990, 57 ref. Pandit 1996; Eskola & Suoranta 2000)

10 Koodaamisen merkitys Koodaamisen jälkeen aineistosta voidaan helposti etsiä lähempään tarkasteluun haluttuja kohtia, ryhmitellä aineistoa uudelleen jne. Käytännössä tutkija siis lukee aineistoaan läpi ja pyrkii selvittämään millaisia koodauksia aineistosta syntyy Koodaamisen tarkkuus riippuu mm. tutkijasta ja tutkimuksen tarkoituksesta (rivi riviltä/kappale kappaleelta) Koodauksen tavoitteena on kategorioiden keksiminen ja nimeäminen. Koodaus on tutkimustavan kriittinen vaihe  osataanko tuottaa oikeita käsitteitä  ja edelleen luoda kategorioita

11 Käsitteistä muodostetaan kategorioita
Löydetyt käsitteet ryhmitellään luokkiin, jolle annetaan nimi  kategoria kategoria on sen sisältämiä indikaattoreita kuvaavien käsitteiden abstrakti yläkäsite samaan kategoriaan kuuluvilla indikaattoreilla on jotakin yhteistä syntyvät kategoriat muodostavat syntyvän teorian perustan Koodeja täsmennetään aina uusilla indikaattoreilla  kategoria saa uusia ominaisuuksia jatketaan, kunnes uutta ei enää ilmaannu, jolloin kategoria saturoituu samanaikaisesti pyritään saturoimaan useita kategorioita

12 Grounded Theoryn peruskäsitteitä
kategoria kategoria ammatillinen tyyneys kädentaidot indikaattori ”…yritin säilyttää tyyneyteni…” ”… totta kai siitä, että on tehnyt työtä pitkään…” ”… sitä pysyy rauhallisena kun...” ”… kun monta kertaa tekee samaa toimenpidettä…” Lähde: Metsämuuronen 2003, 180

13 Analysoinnin päästrategia
Jatkuvan vertailun menetelmä jokaiseen kategoriaan sopivien tapausten vertailu kategorioiden ja niiden ominaisuuksien integrointi teorian rajojen määrääminen teorian kirjoittaminen Analysoinnin yhteydessä kiinnitettävä huomiota ilmiön eri puoliin, konteksteihin, kausaalisiin olosuhteisiin, toiminnan ehtoihin jne. kysymys havainnoinnin ohella ideoinnista, pohdinnasta, merkitysten etsimisestä, analysoinnista, tulkinnasta, tapahtumien ja ilmiöiden vertailusta (esim. Siitonen 2000b) Strauss & Corbin kehittivät kolmivaiheisen koodauksen jatkuvan vertailun "työkaluksi” Avoin koodaus - käsitteet, kategoriat, ominaisuudet Aksiaalinen koodaus - kategorioiden ja niiden alakategorioiden väliset suhteet Valikoiva koodaus - ydinkategorioiden löytäminen

14 Kolmivaiheinen koodaus
Avoin koodaus aineisto koodataan ilman ennakkokäsityksiä kiinnitetään huomiota aineistossa esiintyviin mielenkiintoisiin ilmiöihin ja merkittäviin tapahtumiin tavoitteena on tuottaa aineistoon sopivia alustavia käsitteitä ja etsiä kategoriatyyppejä ryhmittelemällä aineistoa suhteellisen vapaasti pyrkimyksenä muodostaa teoreettisia käsitteitä koodatessa pyritään jatkuvasti vertailemaan tapauksen sopivuutta muihin samaan kategoriaan aiemmin koodattujen tapausten kanssa (Esim. Strauss 1987ref. Eskola & Suoranta 2000, 187; Siitonen 2000b)

15 Kolmivaiheinen koodaus
2. Aksiaalinen koodaus aineistoa ryhmitellään ennalta määrättyihin tarkkarajaisiin luokkiin ja alaluokkiin  kategorioita liitetään yhteen tavoitteena löytää uusia näkökulmia valmiisiin kategorioihin – tarkastellaan suhteessa seuraaviin teemoihin: ehdot: tilanne tai tapahtuma, joka johtaa ilmiön tapahtumiseen tai kehittymiseen konteksti: joukko ehtoja, joiden puitteissa ilmiö esiintyy vuorovaikutus- ja toimintastrategiat: strategiat, joiden avulla ilmiötä hallitaan ja hoidetaan sekä vastataan siitä tietyin ehdoin seuraukset: toiminnan ja vuorovaikutuksen lopputulokset (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, ; Pandit 1996; Siitonen 2000b)

16 Kolmivaiheinen koodaus
3. Valikoiva koodaus muodostuneita kategorioita tarkastellaan uudelleen kysymyksessä kategorioiden integrointi ja vertailu tavoitteena selvittää kategorioiden keskinäiset suhteet  muodostaa ylä- ja alakategorioita sekä ydinkategorioiden etsiminen koodaus muuttuu nyt yksityiskohtaisemmaksi tarvittaessa voidaan ottaa mukaan myös uusia luokkia lisänäkemystä kategorioihin myös kirjallisuudesta etenkin silloin kun kysymyksessä tutkijalle vieras aihealue aineistolähtöinen analyysi - tutkija ei voi etukäteen valmistautua pyrkimyksenä kategorioiden teoreettinen syventäminen (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b)

17 Ydinkategorioiden löytäminen
(Pandit 1996; Siitonen 2000b) Aineiston keruun ja jatkuvan vertailun myötä kategoriajärjestelmä alkaa selkiytyä ja tietyt kategoriat varmistuvat pysyviksi  ydinkategoriat Ydinkategorian tunnusmerkkejä luonteva yhteys toisiin kategorioihin - ydinkategoriat kokoavat kategorioita ilmenee säännöllisesti aineistossa on koko aineiston pääteema, joka kuvaa koko aineistoa ts. ydinkategoria selittää suurimman osan ilmiön vaihtelusta myös ongelmalliset ”tapaukset" on helposti selitettävissä ja ratkaistavissa ydinkategorian avulla Syntyvä teoriaa rakentuu keskeisten ydinkategorioiden ympärille niiden tulee olla siis relevantteja ja toimivia Kriittinen vaihe tutkimuksessa: löydetäänkö teoriaa kokoavaa ydinkategoriaa?

18 Grounded Theoryn peruskäsitteet
kategoria kategoria ammatillinen tyyneys kädentaidot indikaattori ”…yritin säilyttää tyyneyteni…” ”… totta kai siitä, että on tehnyt työtä pitkään…” ”… sitä pysyy rauhallisena kun...” ”… kun monta kertaa tekee samaa toimenpidettä…” ammattitaito Lähde: Metsämuuronen 2003, 180 ydinkategoria

19 Ydinkategorian saturoiminen
Tutkija etsii ydinkategoriaa ja kehittyvää teoriaa tukevia ”otoksia” samalla ”testaten” kehittyvän teorian paikkansa pitävyyttä ydinkategoria alkaa ohjata tutkimusta Aineiston keruussa ja analysoinnissa keskitytään ensisijaisesti niihin indikaattoreihin ja kategorioihin, jotka ovat yhteydessä ydinkategoriaan vie aikaa, koska ydinkategoria pitää sisällään useita muita kategorioita Jatketaan kunnes ydinkategorian kannalta mitään olennaista ei enää tule esiin

20 Ydinkategorian teoreettinen integraatio
Ydinkategoria pyritään syventämään aiemman tutkimuksen perusteella missä suhteessa ydinkategoria on samanlainen tai erilainen ja miksi Ydinkategoria pyritään integroimaan aiempaan tietoon aiheesta Kysymyksessä aikaa vievä, syvällinen prosessi ideointia, kriittistä pohdintaa, muodostuvan teorian toimivuuden, muunneltavuuden ja relevanttiuden pohdintaa voidaan joutua perehtymään itselle täysin vieraaseen aihealueeseen (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b)

21 Tutkimuksen lopputulos
Tutkimuksen lopputuloksena syntyy teoria, joka selittää havaitun ilmiön mutta pätee vain tarkastelun kohteena olevaan aineistoon ei yleistettävissä kattamaan todellisuutta laajemmin Tarvitaan teoriaa testaava tutkimusote todentamaan teoriaan pitävyyttä esim. ottamalla teoria kvantitatiivisen tutkimusasetelman peruslähtökohdaksi

22 Kritiikkiä Rostila (1991) on maininnut viisi Grounded Theoryyn liittyvää keskeistä ongelmaa: Tulosten kiistattomuutta on vaikea osoittaa tulosten pätevyyden ja syntyvän teorian verifioiminen on vaikeaa tavoitteena onkin teoriaan kehittäminen eikä sen verfioiminen Voiko tutkimusta tehdä ilman teoreettista pohjaa? joidenkin mielestä tutkimuksen tulisi aina perustua teoriaan tai ainakin esiteoriaan Strauss ja Corbin (1990 ref. Siitonen 2000) mukaan on hyväksyttävää, jos tutkija perehtyy aiempaan tutkimukseen alustavan tutkimusongelman pohjalta  tutkijalla on ainoastaan tutkimuksen idea  kuitenkin aineiston hankinnan tulee tapahtua ilman teoriaa Mikro- ja makrotason yhdistäminen tutkimuksessa on haasteellista ei onnistu ilman teoreettista pohjaa Arkikäsitteiden käyttö tutkimuksessa koetaan ongelmalliseksi Vaikea soveltaa esim. käytännöllisiin tarpeisiin tutkimuksen vaiheiden ja aikataulun suunnitteleminen on vaikeaa etukäteen jos aineiston keruutta jollakin tavalla ohjaa aiemmasta tutkimuksesta nousevat ennakkokäsitykset, saattaa tutkijalta jäädä huomaamatta tyystin mitä kentällä oikeastaan tapahtuu (Rostila, 1991, 75 – 78 ref. Metsämuuronen 2003, 180)

23 Case 1. Understanding the group development process in global software team
(Last 2003) Tutkimuksen tavoitteena selvittää miten virtuaaliset tiimit muodostuvat ja kehittyvät Virtuaalinen tiimi ryhmä, joka toimiessaan ylittää aikaan, paikkaan ja organisaatioon liittyvät rajat hyödyntäen tvt:n tarjoamia mahdollisuuksia esim. IRC, s-posti, videokonferenssit, ryhmätyöohjelmat Tutkimuksen motiivit olemassa vain vähän empiiristä tutkimusta aiheesta Monet ohjelmistoalan yritykset (IBM, Oracle, Sun, Microsoft) hyödyntävät virtuaalitiimejä ohjelmistokehitystyössä esim. osaamisen hyödyntäminen, kustannussäästöt, ajassa säästäminen Tarkoituksena hyödyntää tutkimuksen tuloksena syntyvää tietoa tietoa mm. ohjelmistotekniikan opetuksen kehittämisessä

24 Case 1. Understanding the group development process in global software team
(Last 2003) Runestone Project 1998 – 2000 Uppsala University (UP) ja Grand Valley State University (GVSU) opiskelijoiden tarkoituksena oli ohjelmistoprojektin läpivieminen yhteistyössä ulkomaisten kumppaneiden kanssa kommunikointivälineet opiskelijaryhmille: IRC – projektitapaamiset s-posti – kommunikointi yhteistyökumppanin kanssa verkkosivut – tiimien esittely ja henkilökohtaisen informaation jakaminen sekä projekti dokumentaation jakelu

25 Aineisto koottiin eri muodoissa:
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Aineisto koottiin eri muodoissa: kysely taustatekijöiden kartoittamiseksi, projektilogit, erilaiset julkaisut, s-postiviesti, IRC-arkisto, verkkosivut ja kohderyhmän arviointi

26 Aineisto analysointi kolmessa vaiheessa:
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Aineisto analysointi kolmessa vaiheessa: 1. vuosi 1998 oli pilottivaihe opiskelijat vapaaehtoisia (1 ryhmä. 8 opiskelijaa) aineisto IRC-arkisto, viikoittaiset tiimipalaverit ja opiskelijoiden haastattelut  alustava analysointi havaittiin, että huolimatta pilottivaiheen onnistuneesta läpiviennistä, opiskelijat eivät muodostaneet selkeää tiimiä me ja muut -ajattelu ”hallitsi” koko projektia ja ilmeni myös heidän viesteissään  keskeinen teema kohteliasta ja sinänsä vastakkainasettelua välttelevää keskustelua, mutta vain vähän sosiaalista vuorovaikutusta viesteihin vastattiin epämääräisesti ja varsin hitaassa tahdissa

27 2. vuosi 1999: 7 ryhmää á 6 opiskelijaa
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) 2. vuosi 1999: 7 ryhmää á 6 opiskelijaa aineisto: IRC-arkisto, opiskelijalehdet, s-postiviestit tiimien kommunikointi yleensä kohteliasta, tehtäväorientoitunutta, me ja muut asettelua välttelevää mielenkiinnon kohteeksi tiimi B aikaisemmassa kommunikoinnissa selkeästi näkyvissä me ja muut -ajattelu nyt havaittavissa muutos selkeästi enemmän sosiaalista vuorovaikutusta kuin muilla ryhmillä, keskustelu avointa tiimin jäsenet innostuneita, positiivisesti projektiin suhtautuvia avoin koodaus, ensimmäinen versio esiin nousevista kategorioista koodausta täydennettiin analysoimalla tiimin D kommunikointia täysin vastakkainen tiimi B:lle (vain vähän sosiaalista vuorovaikutusta) muiden tiimien kommunikoinnin analysoinnin myötä vain vähän uusia koodeja

28 Esimerkki avoimesta koodauksesta
Asking for suggestions/ideas G: Mary> Does anyone have any comments about changes that need to be made or anything? (one person at a time,please) Checking for consensus U: Emil> Well is everyone happy? be honest!! =) Social U: Klas> The other 2.. is comming in a minute.. they went to school.. 10 minutes by bicycle DEGREES.. (dunno what that is in fahrenheit).. Conflict U: Klas> We havent put on the password thingy on that page yet.. but its working well G: Mary> So, are you trying to say that you don't like our page?? Humor U:Emil> We eat ICE for breakfast and ride polarbears to school!! That’s SWEDEN! (Last 2003)

29 3. vuosi 2000: 16 ryhmää á 5- 6 opiskelijaa  valittiin 6 ryhmää
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) 3. vuosi 2000: 16 ryhmää á 5- 6 opiskelijaa  valittiin 6 ryhmää aineisto: IRC-arkisto, opiskelijalehdet, s-postiviestit, arviointiraportit koodauksessa hyödynnettiin aiemmin löydettyjä koodeja ja kategorioita, joita täydennettiin edelleen seuraavaksi aineiston järjestäminen uudelleen ylä- ja alakategorioihin  aksiaalinen koodaus

30 Muodostuneet kategoriat
Case 1. Understanding the group development process in global software team Muodostuneet kategoriat Emerging Category Open Coding Relationships Humor Social Interest of culture Attitude Enthusiasm Encouragement Diffrences in Motivation Dialog Asking for suggestions Checking for consensus Trust Checking project status Concern about a member doing their task relationship: ilmentää yhteydenottoa muihin tiimin jäseniin (prosessi) attitude: tapaa ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan dialog: informaation vaihtaminen tiimien jäsenten välillä trus: luottamus siihen, että muut tiimin jäsenet tekevät parhaansa tiimin yhteiseksi hyväksi (Last 2003)

31 Case 1. Understanding the group development process in global software team
”Tiimin yhtenäisyys” (team cohesiveness) Theme Cohesive attributes Non-cohesive attributes Relationships Social Humor Impersonal Task oriented Attitude Complimentary Encouraging Enthusiastic Critical Deflating Apathetic Dialog Open Questioning Equal Closed Stating Non-equal Trust Certain Honest Participation Uncertain Indirect Silence keskeinen ydinkategoria tiimin yhtenäisyys: miten ilmenee käytännössä suhteiden luominen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa mm. huumori osoittavat kiinnostusta toisia tiimin jäseniä kohtaan esim. toivottaen hyvää ystävänpäivää, keromalla henkilökohtaisista tapahutmisat kuten kihlaus asenne rohkaisevam innsotuntu ja kohtelias tiimin jäsenet kyseluvtä toistaan ehdotuksia, ideoita ja palautteta ei niinkään kerrottu toisille mitä pitäisi tehdä ei kontrolloivaa asennetta osoittivat luottamusta: jakoivat materialain tiimin jäsenten kesken, pitivät muut ajan tasalla projektissa, tiedostivat omat kykynsä Tiimi, jossa ei ilmene yhtenäisyyttä - ainoastaan yksi jäsen pyrki aloittamaan sosiaalisen keskustelun toisten kanssa - käyttivät omaa äidnkieltään yhteisissä IRC-tilanteissa (ruotsi) eivät pyyytäneet anteeksi tais elitteleet mitenkään amerikaklasiille asiaa - ainaostaan yksi jäsen ilmaisi innostuneisuutta - eivät rohkaisseet toisiaan - UU:n opsikleijat kontrolloivat keskusteluja - ideat ja ajatukset esitettiin väitteinä - eräs jäsen ilmaantui vain harvoin IRC-sessioihin  aiheutti epäluottamusta ja epävarmuutta muissa (Last 2003)

32 Case 1: Tulosten hyödyntäminen
Tulosten pohjalta laadittiin käytännön ohjeet virtuaalitiimien työskentelyn tueksi Get to know your teammates at the beginning of the project. Compliment other team members whenever appropriate. Respond promptly to . If you are not ready for a detailed response, acknowledge the and let the sender know you will get back to them. Be enthusiastic and optimistic. Your attitude affects others even if then cannot see you. Be honest about your own technical abilities. If you do not know how to do something, let other team members know promptly in a straightforward manner. Show an interest in other members of the team. If other members are from a different culture or country, be inquisitive. Be flexible about meeting times, especially if other team members are in a different time zone. Use an “asking” tone of voice not a “telling” tone. Use emoticons and abbreviations to let others know your feelings when you are using text to communicate. Be a cheerleader. Encourage others to do their best. Determine the specific computer environment for each team member. Let your teammates know if you cannot attend a meeting or will be unable to answer s. Keep your sense of humor!!!!!!!!

33 Case 2: Entrepreneurship and university-based technology transfer
Haastateltiin yliopistojen ”tutkimusasiamiehiä” Tavoitteena löytää ne keinot, joilla yliopistojen laboratorioista siirtyy teknologiainnovaatiot yrityssektorille ja erityisesti uusiksi yrityksiksi Tarkastelun kohteena erityisesti lisenssikäytännöt ja ”university technology transfer offices” puolen rakenne Löytyi kolme rakennetta Perinteinen yliopiston sisäinen Voittoa tavoittelematon tutkimussäätiö Voittoa tavoitteleva yksityinen venture-yritys ja kolme lisensointistrategiaa Tutkimuksen rahoittaja saa lisenssin Tutkijat saavat osaomistuksen uuteen yritykseen lisenssiä vastaan Lisenssi myydään Markman, Phan, Balkin & Gianiodis 2004

34

35 Keskustelun aiheita Tunnetko tutkimuksia, joissa on käytetty grounded theory –menetelmää? Missä tilanteessa voisit käyttää grounded theory –menetelmää? Missä tilanteessa et missään tapauksessa käyttäisi grounded theory –menetelmää?

36 Lähteet: Glaser B.G The constant comparative method of qualitative analysis. Teoksessa: Glaser BG (ed) More grounded theory methodology: A Reader. Sociology Press, Mill Valley, 182–196. Glaser B.G Basics of grounded theory analysis. Sociology Press, Mill Valley. Glaser B.G Theoretical sensitivity. Sociology Press, Mill Valley. Grönfors M.1982.Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY Last, M. Understanding the Group Development process in Global Software Teams [online]. Piscataway: IEEE 2003 [viitattu ]. Frontiers in Education 2003 konferenssi 5. – Boulder, Yhdysvallat. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. .

37 Lähteet: Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky Markman, G.D., Phan, P.H., Balkin, D.B. & Gianiodis, P.T Entrepreneurship and university-based technology transfer.  Journal of Business Venturing, Volume 20, Issue 2, March 2005, Pages Pandit, Maresh R. "The Creation of Theory: A Recent Application of the Grounded Theory Method“ [online]. Saatavissa www-muodossa: Julkaistu The Qualitative Report, 2(4), 1996, Rostila, I Grounded theory –lähetymistavasta. Teoksessa: Syrjälä, L. & Merenheimo, J. (toim.) Kasvatustutkimusken laadullsia lähestymsitapoja. Oulu: Oulun yliopisto,

38 Lähteet: Siitonen, J. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja [online]. Oulu, Oulun yliopiston kirjasto, 2000a [viitattu ]. Luku 3. Tutkimuksen metodologiana grounded theory. Saatavissa www-muodossa: <URL: Saatavissa myös painettuna: Siitonen, J Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja. Oulu: Oulun ylipisto. Strauss, A. & Corbin, J Basics of qualitative research. Sage Publications, Newbury Park. Strauss, A. Corbin, J Grounded theory Methodology. Teoksessa: Denzin, N.K. & Lincoln, Y.S. (toim.) Handbook of Qualitative research. Thousand Oaks: Sage Publications, 273 – 285. Strauss, A.L Qualitative analysis for social scientists. New York: Cambridge University Press. Tesch, R Qualitative research: Analysis types and software tools. New York: Falmer Press.