DRG Medical Systems Oy Kouvolan terveydenhuollon strategiaselvitys

Esitys aiheesta: "DRG Medical Systems Oy Kouvolan terveydenhuollon strategiaselvitys"— Esityksen transkriptio:

1 Perusselvitys terveydenhuollon kehitystrendeistä sekä palvelujen tuottamisen malleista
DRG Medical Systems Oy Kouvolan terveydenhuollon strategiaselvitys Mats Brommels, Outi Elonheimo

2 Perusselvitys terveydenhuollon kehitystrendeistä sekä palvelujen tuottamisen malleista
Tehtävä Menetelmä Tulokset 1.Terveydenhuollon kehitystrendit 2. Palvelujen tuottamismallit 2.1. Kansainväliset kokemukset 2.2. Kansalliset kokemukset 3. Ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet ja niiden arvioidut vaikutukset Liitteet: Forssan ja Riihimäen seutujen kustannusvertailu Kooste ajankohtaisesta lainsäädäntötyöstä

3 Tehtävä Laatia kooste terveydenhuollon ajankohtaisesta kansainvälisestä kehityksestä Pohtia Suomen kunta- ja palvelurakennetta koskevia muutoksia ja niitä ohjaavia lainsäädäntöhankkeita Eritellä erilaisia terveyspalvelujen omistus-, rahoitus-, ohjaus- ja järjestämistavoista saatuja kokemuksia

4 Menetelmät Asiakirja-analyysi Asiantuntija-arvio
Kansainvälinen kirjallisuus Omat aiemmat selvityshankkeet Palvelujenkäytön analyysi eräissä tapauksissa Lainsäädäntöhankkeet (valmistelutyö ja esitykset) Asiantuntija-arvio

5 1.Terveydenhuollon kehitystrendit
1.1. Teknologiset muutokset 1.2. Yhteiskunnalliset muutokset 1.3. Järjestelmän ja organisaation muutokset 1.4. Kansainvälistyminen (Brommels ym. 2008)

6 1.1. Teknologiset muutokset
Yksilöllisten (“räätälöityjen”) tutkimus- ja hoitomenetelmien mahdollistuminen (geeniteknologia, kuvantaminen, tietotekniikka) Etälääketiede (tutkimus, hoito, konsultaatiot, viestintä, seuranta) Tiedon helppo saatavuus ja käytettävyys - päätöksentuki potilaille ja ammattilaisille Kliinisen ja hallinnollisen tiedon laajamittainen hyödyntäminen palveluntuottajien kilpailuetuna Tuloksia, laatua ja voimavarojen käyttöä koskevat tiedot julkisia – ohjaavat kansalaisten toimintaa

7 1.2. Yhteiskunnalliset muutokset
Kansalaisten odotukset ja vaatimukset lisääntyvät, tiedontaso kasvaa, valmius aktiivisiin valintoihin, omaehtoiseen toimintaan ja vastuunkantoon kasvaa Potilaat lisääntyvästi kuluttajia Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja solidaarisuuden ohentuminen Julkisen sektorin pääasiallinen rahoitusvastuu säilyy, kansalaisten kiinnostus käyttää myös omia varoja terveyspalveluihin lisääntyy Kiinnostus hankkia terveyspalveluja ulkomailta lisääntyy (EU:n terveydenhuollon sisämarkkinat)

8 1.3. Järjestelmän ja organisaation muutokset
Potilaiden ja omaisten omahoito-osuus kasvaa merkittävästi Jatkuvasti etenevä erikoistuminen ja palvelujen koordinointiin erikoistuneet tuottajat Palvelujen erilaistuminen – markkinamahdollisuuksien etsiminen Uudet yhteiskunnallisen säätelyn keinot Julkisten ja yksityisten tuottajien läheisempi yhteiselo Parempi potilasturvallisuus, laatu ja tehokkuus hyödyntämällä logistiikkaa, laadunhallintaa ja tietotekniikkaa “Lean” Prosessien standardointi ja räätälöinti Uudistunut työnjako ja uudet terveydenhuollon ammatit

9 1.4. Kansainvälistyminen “Lääketieteellinen turismi” (palvelujen hankinta ulkomailta) “Outsourcing” (yksityistäminen) ja “off-shoring” (toimintojen siirtäminen ulkomaille) Kansainväliset tuottajaketjut Pääomasijoittajien lisääntyvä kiinnostus terveydenhuollosta

10 Päätelmä Sekatalousjärjestelmä Lisääntyvä valinnanvapaus ja kasvava ”omavastuu” Tulostiedot julkisia Erikoistuneen tiedon ja palvelujen käyttö ”ajasta ja paikasta riippumattomia” Erityistason palvelut keskittyvät Peruspalvelujen paikallisuus korostuu

11 2. Palvelujen tuottamismallit 2.1. Kansainväliset kokemukset
Yhdysvallat Iso-Britannia Hollanti Norja Tanska Ruotsi Trendit ja päätelmät

12 Veterans Administration (kansallinen järj)
Yhdysvallat ”Epäjärjestelmä” Työpaikkaan sidottu vakuutusturva sekä Medicare (vanhukset), Medicaid (köyhät) Veterans Administration (kansallinen järj) Palvelujen hankinta: laaja valinnanvapaus Erityisjärjestelmät Health Maintenance Organization Managed Care

13 Health Maintenance Organization
”Väestövastuuseen” perustuva täyden palvelun tuottaja – myös terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy Kiinteä vuosi- tai vakuutusmaksu Insentiivi edistää hyvää terveyttä Palvelut vain järjestelmän piiristä Vastaa kunnallista väestövastuu-organisaatiota

14 Rahoittaja (vakuutuslaitos) ohjaa tiukasti terveyspalvelujen käyttöä
Managed Care Rahoittaja (vakuutuslaitos) ohjaa tiukasti terveyspalvelujen käyttöä Selektiiviset sopimukset palvelujen tuottajien kanssa Tiukat ”vakuutus-” ja korvausehdot: Maksetaan vain hyväksytyistä hoidoista ”Pay-for-performance” – myös laatukriteereitä Rajoitettu valinnanvapaus sekä potilaille että palvelujen tuottajille Vastaa ”tiukkaa” tilaaja-tuottajamallia

15 National Health Service (valtiollinen terveydenhuoltojärjestelmä)
Iso-Britannia (1) National Health Service (valtiollinen terveydenhuoltojärjestelmä) Englanti, Wales, Skotlanti, Pohjois-Irlanti Yleislääkärit yksityisyrittäjiä – kohti ”terveyskeskusorganisaatioita” Sairaalat valtion laitoksia – kohti itsenäisiä säätiöpohjaisia organisaatioita

16 Iso-Britannia (2) Kasvavat tilaajaorg. (Primary Care Trusts)
Public Private Partnerships (investoinnit) Tilaajatoiminnan vahvistaminen Kansalliset tariffit Kansallinen laadunvalvonta (Healthcare Commission) GP (practices) Foundation Trusts (sairaalat) Yksityiset palvelujen-tuottajat

17 Tiukentunut kansallinen ohjaus (”aggressive performance management”)
Iso-Britannia (3) Tiukentunut kansallinen ohjaus (”aggressive performance management”) Jonotusajat määräävät johtajien kohtalon ”There is little substantive research evidence to demonstrate that any commissioning approach has made a significant or strategic impact on secondary care services” (Smith et al 2004)

18 Hollanti Säädellyt vakuutusmarkkinat (yksityiset vakuutusyhtiöt)
Valtio määrää korvattavat palvelut – kaikki pyrkijät on hyväksyttävä vakuutuksen piiriin – vak yhtiötä voi vaihtaa vuosittain Kilpailun vaikutus: 100  20 vak yhtiötä ( 5?) Lääkärit yksityisyrittäjiä, sairaalat ”non-profit” Sopimukset tuottajien kanssa: vain hinta ja määrä Vak yhtiöt panostavat markkinointiin ja lisäpalvelujen hintakilpailuun – vähän huomiota palvelujen tarpeen arviointiin ja kustannusten hillintään

19 Kunnallinen perusterveydenhuolto (osa sosiaali- ja terveystointa)
Norja Kunnallinen perusterveydenhuolto (osa sosiaali- ja terveystointa) Omalääkärijärjestelmä 2001: yleislääkärit yksityisyrittäjiksi – kapitaatio- sekä käynti- ja toimenpidekorvaukset – voimakas kustannusten kasvu Sairaaloiden valtiollistaminen 2002 Viisi (myöhemmin neljä) alueellista ”terveysyritystä” – ”ammattihallitukset” – laajoja rakennemuutoksia – kustannusten hallinta edelleen ongelma

20 Tanska (1) Rakenneuudistus Toiminnallinen uudistus 275  98 kuntaa
20 itsehallintomaakuntaa  5 aluekuntaa ilman verotusoikeutta Toiminnallinen uudistus Kunnille kokonaisvastuu lähipalveluista, ml. terveyden edist ja sair ennaltaehkäisy (”terveyskeskukset”) (yleislääkärit itsenäisiä ammatinharjoittajia Aluekunnille maakuntien tehtävät (sairaalat, yleislääkärit, hammashoito, terapiatyöntekijät)

21 Tanska (2) Rahoitusuudistus Hallintouudistus
Valtio kustantaa 80 % terveydenhuollon kustannuksista Kunnat 20 % (insentiivi ”kotiuttaa” toimintaa aluekunnan laitoksesta) Hallintouudistus Uusi terveyslaki Terveyshallitukselle lisää valtaa (erikoisalojen suunnittelu) Sitovat hoitoketjuja koskevat sopimukset aluekuntien ja kuntien välillä

22 Ruotsi Maakunnilla vastuu terveydenhuollosta, peruskunnilla sosiaali- ja vanhustenhuollosta Molemmilla hallinnon tasoilla vaaleilla valitut monijäseniset hallintoelimet ja verotusoikeus Terveydenhuolto perinteisesti sairaala-painoitteinen, perusterveydenhuoltoa lähetty kehittämään myöhään Maakunnissa alueellisia ratkaisuja, paljon rakenteellisia kokeiluja

23 Ruotsin tilaaja-tuottajamallit
1990-luvun alusta, otettu käyttöön joka toisessa maakunnassa ”Sisäiset markkinat”: hallinnollista, ei sopimusohjausta Ohimenevä tuottavuuden nousu Kustannuskatot välttämättömiä Sopimusten lisääntyvä monimutkaisuus – ”pay for performance” ”Ostajaosaamisen” kehittäminen vaati 10 vuotta Sopimus yksityisen tuottajan kanssa oikeudellisesti sitova – todellista ohjausvoimaa

24 Ruotsin rakenteelliset muutokset (1)
”Näkymätön käsi” voimaton – muutokset vaatineet poliittista päätöksentekoa Esimerkkejä Sairaaloiden sulkemiset (harvinaista; muutettu hoivalaitoksiksi) Toiminnalliset muutokset: vain polikliinista toimintaa, kirurgisen toiminnan lopettaminen, vain ennakolta suunniteltua leikkaustoimintaa, vain päiväkirurgiaa … Fuusiot: ei muutoksia toiminnassa (hallintoa kevennetty, toisesta sairaalasta vähennetty toimintaa, toimintojen keskittäminen …. ) Uusi työnjako ilman organisatorisia muutoksia

25 Ruotsin rakenteelliset muutokset (2)
Muutosvoimat Talous juustohöylässä liian ohuet siivut Väestö demografia, väestön odotukset hallinnollisten raja-aitojen muodostamat haitat teknologia/palv rak - kohti avo- ja päivätoimintaa Tavoitteet Kustannusten leikkaaminen Palvelujen kehittäminen tasa-arvo, paikallispalvelut, sairaaloiden pelastaminen Laadun turvaaminen – rekrytoinnin varmista-minen

26 Ruotsin rakenteelliset muutokset (3)
Vaihtelevia kokemuksia (1) ”Moni asia vaikuttaa epäselvältä … mutta kokonaisuus on silti ymmärrettävä” ”Tavoitteita ja arvioita ei useimmiten esitetä julkisesti … mutta päätöksenteko on kuitenkin tietoista” ”Harvoin on syy-seuraussuhteista empiiristä näyttöä … mutta objektiivista totuuttahan ei ole”

27 Ruotsin rakenteelliset muutokset (4)
Vaihtelevia kokemuksia (2) ”Talous on tärkeä muutosvoima … mutta ei suinkaan ainoa” ”Toimijoilla on eri näkemyksiä ja intressejä … mutta pyrkimykset ovat silti usein saman-suuntaisia” Rakennemuutokset sinetöivät jo syntyneitä muutoksia … mutta päättäjillä on myös ambitioita edistää asioita” (Bergman ym 1998, 2006)

28 Ruotsin viimeisin kehitys
Valtakunnallinen rakenneuudistus (kuusi suur-maakuntaa) jäissä Laadullinen kehitys: lähipalvelujen vahvistaminen (”närsjukvård” = terveyskeskus + paikallissairaala) sekä parempi yhteystyö ”kunnallisen hoidon ja hoivan” kanssa Terveyspolitiikka ideologisoitunut Porvarilliset maakunnat: valinnanvapaus, tuottajien vapaa ”etabloituminen” auktorisoinnin jälkeen, yksityistäminen (”vårdval” = palveluseteli + hallinnollisesti määrätty kiinteä potilasmaksu)

29 Ruotsi: Valinnanvapausreformi
Valinnanvapauslaki – koskee sosiaali- ja terveydenhuoltoa Tukholma: perusterveydenhuolto, psykiatria (!), geriatria ja tietyt poliklinikkapalvelut

30 Valinnanvapaus Tukholmassa: Ensimmäisen vuoden kokemukset (1)
Perusterveydenhuollon pelisäännöt Listautuminen (omalääkärin valinta) listan mukainen korvaus jossa väestön sosio-ekonominen asema otetaan huomioon (ns. kapitaatiokorvaus) Lisäksi käyntikohtainen korvaus (vain lääkärit) Auktorisointikäytäntö Huom. Osittaiseen suoriteperusteiseen korvausjärjestelmään siirryttiin v. 2005

31 Valinnanvapaus Tukholmassa: Ensimmäisen vuoden kokemukset (2)
Kustannusten nousu 1,4% (2007: 4,2 %; 2006: 2,6 %) Matalan keskitulon alueet lisäsivät jonkun verran suhteellista palvelujen käytön osuutta (ei negatiivista tasa-arvosiirtymää) Tuottavuuden nousu 12,2% (2007: 2%) (isoja eroja) Julkiset tuottajat tuottavampia kuin yksityiset (tuottavuusindeksit 0,749 ja 0,733 – keskiarvo 0,741) Pieni positiivinen korrelaatio tuottavuuden ja potilastyytyväisyyden välillä (ei merkitsevä) (Rehnberg ym. 2008)

32 Ruotsi - päätelmä ”Det finns ett drag av ödestro bland bedömare av svensk sjukvård: I Sverige kommer vi att gå mot en allt mer privat-driven sjukvård och det finns inget som stoppar utvecklingen.” (Åsa Uhlin, Dagens Medicin )

33 Kansainväliset kokemukset - päätelmät (1)
A. Yhtenäinen (integroitu) palvelujärjestelmä Puhtaimmillaan ruotsalainen maakunta tai yhdysvaltalainen health maintenance organization Rahoitus, palvelutarpeen arviointi, suunnittelu, täydellinen palveluvalikoima, ml. terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy sekä eriasteiset terveyspalvelut yleislääkäripalveluista spesialistipalveluihin

34 Kansainväliset kokemukset – päätelmät (2)
A. Yhtenäinen (integroitu) palvelujärjestelmä (jatk) Omat tuottajayksiköt, ostetut (kilpaillut) palvelut tai sekamuoto ”Make or buy”: transaktiokustannusteoria Oma toiminta: kriittistä voimavaraa vaativa, vaikeasti määriteltävä palvelu, usein toistuva toiminta Ohjaus Omistajaohjaus: “välitön”, hallinnollisesti “yksinkertainen” Sopimusohjaus: monimutkainen, “epäsuora”, ei sitova sisäisillä markkinoilla Epäsuora ohjaus: professionaalinen tilaajayksikkö (Salamon 2002)

35 Kansainväliset kokemukset – päätelmät (3)
B. Monimuotoinen palvelujärjestelmä (fragmentoitunut) – monta toimijaa Viranomaisen järjestämisvastuu (Iso-Britannia, Pohjoismaat) Pääosin julkinen rahoitus sekä vaihtelevat potilasmaksut Toimeksiantosuhteet: Julkiset ja (lis. määrin) yksityiset tuottajat Ostosopimukset Taksat ja potilaiden valinnanvapaus

36 Kansainväliset kokemukset – päätelmät (4)
B. Monimuotoinen palvelujärjestelmä (fragmentoitunut) – monta toimijaa (jatk) Rahoittajan (yksityisen, julkisen, tai julkisesti säädellyn vakuutusjärjestelmän) ohjaus (julkinen säätely: valtio päättänyt vakuutuksen perusetuisuuksista) Potilaille vakuutuksen mukaiset korvaukset (Saksa) Tuottajille tariffien mukaiset suoriteperusteiset maksut (Hollanti) Sopimukset valittujen tuottajien kanssa (Yhdysvallat) Sisällöllinen sopimusohjaus (managed care, Yhdysvallat)

37 Asiantuntijoiden nimeämä paras terveyspalvelujen järjestämismalli
Vertikaalisesti integroitu järjestelmä Yleisin siteerattu esimerkki: Kaiser Permanente (Health Maintenance Organization; prepaid health plan; managed care) KP: kolme integraation tasoa

38 Vertikaalisesti integroitu järjestelmä (1)
KP: kolme integraation tasoa 1. Rahoitus ja palvelujen tuotanto (Kilpailu väestöstä ja/tai vakuutetuista  vahva kohtalonyhteys johdon ja kliinikoiden välillä)

39 Vertikaalisesti integroitu järjestelmä (2)
KP: kolme integraation tasoa (jatk) 2. Avo- ja laitoshoito Potilaiden helppo liikkuminen järjestelmän sisällä Erikoislääkärit ”irrotettu” sairaalasta; ”keskusyksikkönä” ”multispecialty group practice” Vähäinen sairaalahoidon käyttö ja lyhyet hoitoajat  utilization and discharge management, skilled nursing facilities (for intermediate care)

40 Vertikaalisesti integroitu järjestelmä (3)
KP: kolme integraation tasoa (jatk) 3. Terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja hoiva Chronic care management ”Discussions with Kaiser’s staff on how care has been shifted from secondary care settings like hospitals into primary care settings such as medical offices and people’s homes met with a perplexed response because the categories ’primary care’ and ’secondary care’ did not form part of the world view of these staff.” (Ham 2005)

41 Irti organisaatio- ja rakennekeskeisyydestä!
Kansainvälinen healthcare management -tutkimus Haasteena monimutkaisessa järjestelmässä luoviminen (”complex adaptive systems”) Itseohjautuvuuden hyväksyminen Ammattim(l)aisuuden korostaminen ja ammatillisten arvojen vahvistaminen (Anderson & McDaniel 2000) Uudistumistyön suuntaaminen potilaskeskeisiin palvelulinjoihin ja ”mikrojärjestelmiin” toiminta-muotoja koskevat innovaatiot kansalaisten, potilaiden ja omaisten valtuuttaminen tietotekniikan hyödyntäminen Kustannusjahdista arvon tuottamiseen (Porter ym 2007)

42 Arvoperusteinen terveydenhuolto Periaatteet
Painopiste terveyshyödyn tuottamisessa, ei pelkästään kustannusten alentamisessa Organisointiperiaatteena terveysongelma ja sen koko hoitoepisodi (hoitoketju) Arvoa tuottaa palvelujen tuottajan terveysongelmaa koskeva osaaminen ja kokemus, mittakaava ja jatkuva oppiminen Kilpailun tulee olla alueellista ja kansallista, ei paikallista Arvoperusteista kilpailua tukevan tiedon pitää olla yksityiskohtaista ja yleisesti saatavana (Porter ja Teisberg 2007)

43 Palveluverkoston hallinta
Monta organisaatiomuotoa: julkinen, yksityinen, ”non-profit”, sekamuoto Tehtävänä horisontaalinen palvelujen ohjaus, ei vertikaalinen ”omistajaohjaus” Koordinaatio ”valtaorganisaation” toimesta Koordinoivan ”valtaorganisaation” tulee hallita osaa arvoketjua suojellakseen oman panostuksensa arvoa Kriittinen tai strateginen palveluketjun osa (Miles ja Snow 1992)

44 2. Palvelujen tuottamismallit 2.2. Kansalliset kokemukset (1)
Perinteinen Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito eri julkisten päämiehien ylläpitämät Yksityiset palvelut täydentäviä kansalaisten omien valintojen perusteella Vahvuus: perusterveydenhuollon järjestelmällinen kehittäminen onnistui koska kilpailu erikoissairaanhoidon kanssa vältettiin Heikkous: perusterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon yhteensovittamisongelmat, katkeavat hoitoketjut, erikoissairaanhoidon huono ohjautuvuus

45 Kansalliset kokemukset (2)
Ensimmäinen reformiaalto Kuntien sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon integrointi Yhteinen lautakunta ja virkamieshallinto Yhdistetyt alueelliset toimintaorganisaatiot Toimialaorganisaatiot (esim. koko kuntaa kattava yhtenäinen vanhustenhuolto) Edut: yhtenäiset palveluketjut, moniongelmaisten moniammatilliset hoitojärjestelyt, henkilöstön monipuolisempi hyödyntäminen, yhden luukun periaate Haitat: monimutkainen hallinto, erilliset perustehtävät, kulttuurierot

46 Kansalliset kokemukset (3)
Toinen reformiaalto Perusterveydenhuollon ja paikallisen sairaalan yhdistäminen Vanhat kaupunginsairaalat: sekä onnistuneita uuden toimintaprofiilin luomisia että epäselviä yhteistyö-suhteita ja päällekkäisyyttä keskussairaaloiden kanssa Forssan malli (Jämsän malli) (”superterveyskeskus”) Mäntän malli (terveydenhoitoalue)

47 Kansalliset kokemukset (4)
Forssan malli Jämsä (1993), Pieksämäki ja Imatra (1995), Raahe (1996), Kemijärvi (1999), Forssa (2001) Tärkein motiivi: sairaalan pelastaminen, menojen parempi hallinta (suuri yksimielisyys) Edut: päällekkäisyyksien poistaminen (hallinto), parempi kustannuskontrolli, henkilökunnan joustavampi käyttö, työtehtävien monipuolistuminen, raja-aitojen poistuminen, kevyt ja joustava organisaatio, me-henki Haitat: liian suuri toimintavolyymi väestöpohjaan nähden, vaatinut saneerausta, huoli imagosta, yhdistymisprosessin haasteet (Brommels ym. 2001)

48 Kansalliset kokemukset (5)
Forssan ja Riihimäen alueiden kustannusvertailut (Elonheimo O, Linna M) Forssan terveydenhuoltoalue (yhdistetty terveyskeskus ja aluesairaala) Riihimäen kansanterveystyön kuntayhtymä ja sen jäsenkuntien palvelujenkäyttö Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ylläpitämässä keskussairaalassa ja Riihimäen sairaalassa

49

50

51

52

53 Kansalliset kokemukset (6)
Mäntän malli Mäntän ja Vilppulan kunnat sopivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa terveyskeskuspalvelujen tuottamisesta Terveyskeskus ja aluesairaala yhdistettiin shp:n tulosyksiköksi shp:n ja kuntien edustajien muodostama ohjausryhmä Kokemukset: Kustannusten kasvuvauhti hidastui ja jäi alle maan keskiarvon, eri keinojen erillisvaikutuksia ei pystytty arvioimaan, muutosprosessi koettiin onnistuneeksi, väestö arvioi palvelujen laadun heikentyneen (Junnila 2008)

54 Kansalliset kokemukset (7)
Kolmas reformiaalto Terveyspiirit: Sairaanhoitopiirin ja alueen terveyskeskusten yhdistäminen (shp:n kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen) (Itä-Savo 2007) Edut Haitat

55 Kansalliset kokemukset (8)
Neljäs reformiaalto Sosiaali- ja terveyspiiri (Päijät-Häme 2007, Etelä-Karjala 2009) (myös kuntien sosiaalihuollon palvelut; sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutos) Edut: mahdollisuus radikaaliin toiminnan muutokseen, uuteen työnjakoon, rakenteellisiin muutoksiin ja palveluketjuorganisaation luomiseen

56 Kansalliset kokemukset (9)
Sosiaali- ja terveyspiiri (jatk) Haitat: alueellinen yhtenäisyys rakoillut johtaen erittäin monimutkaiseen organisaatioon, uudistuksen mittavuus vaikeuttanut toteutusta, matriisiorganisaatio epäonnistunut, palveluketjujen käyttöönotto keskeytynyt, toimintayksikkökohtainen organisaatio dominoi (Brommels ja Elonheimo, Päijät-Hämeen konsultointihankkeen kokemuksia)

57 Päätelmät Kunnassa toteutettu sosiaali- ja perusterveyden-huollon integraatio pystytty viemään läpi integroitumisen aste vaihtelee missä yhteistyö toimii, organisaatio ei juuri vaikuta Perusterveydenhuollon ja ”perustason” erikois-sairaanhoidon yhdistäminen terveydenhuolto-alueeksi (terveydenhuollon kuntayhtymäksi) on onnistunut kaikkialla hyvin toiminnalliset edut kiistattomat taloudellinen hyöty osoitettavissa tarkasteltaessa tarvevakioituja kustannuksia Sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen on osoittautunut erittäin haastavaksi

58 3. Ajankohtaiset lain- säädäntöhankket ja niiden arvioidut vaikutukset
Paras-lainsäädännön arviointi Palvelusetelilakiesitys Terveydenhuoltolain valmistelun nykyvaihe

59 Arviointitutkimus (ministeri Kiviniemelle 17.3.2009)
Paras-puitelaki (1) Arviointitutkimus (ministeri Kiviniemelle ) Uudistuminen keskittynyt kuntarakenteisiin Kunnat taloudellisen tilanteen vuoksi tuottavuushaasteiden edessä ennakoitua nopeammin Paras-uudistusta onkin syytä jatkaa

60 Paras-puitelaki (2) Arviointitutkimus (jatk.)
Rakenteista edettävä palveluiden kehittämiseen Kuntarakenteiden uudistuminen Kuntaliitos tai yhteistoiminta-alueen muodostaminen on ollut selkeä ratkaisu näkyviin ongelmiin Monimutkaisissa ongelmissa, kuten palvelutoiminnan kehittämisessä ratkaisuvaihtoehdot eivät hahmotu selkeästi On tarpeen tarkastella elinvoimaisen kunnan rakentamisen näkökulmaa sekä toiminnallisen strategian rakentamista Palvelujen tuottavuuden kehittämisestä saatavat hyödyt mitätöityvät, jos valtionohjauksessa ei onnistuta koordinoimaan kuntien velvoitteiden aiheuttamaa taakkaa.

61 Arviointitutkimus (jatk.)
Paras-puitelaki (3) Arviointitutkimus (jatk.) Kaupunkiseutujen kehittämisestä kokonaisvaltaisempaa Kaupunkiseutujen kehittämisen ohjaukseen kolme vaihtoehtoa Vapaa kehittyminen omilla valinnoilla Minimiehdot yhteistyölle määrittävä kaupunkiseutulaki

62 Paras-puitelaki (4) (VM Tiedote 33/2009)
Kaupunkiseutujen kehittämisen ohjaukseen kolme vaihtoehtoa 3. Kaupunkisopimuskäytäntö Arvioinnin perusteella sopimuskäytäntö olisi tarkoituksenmukaisin kehittämisvaihtoehto mahdollistaessaan sekä kaupunkiseutujen tahtotilan että valtion intressien huomioinnin. (VM Tiedote 33/2009)

63 Palvelusetelilainsäädäntö (1)
Riitta Säntti : Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä Tavoitteena lain voimaantulo Lain tavoitteena on: Asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden lisääminen Palvelujen saatavuuden parantaminen Kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyön lisääminen Palvelutuotannon tehostaminen Palvelutuotannon monipuolistaminen ja joustavuuden lisääminen

64 Palvelusetelilainsäädäntö (2)
Kunnat voivat itse päättää palveluseteleiden käyttöönotosta ja sen laajuudesta. Kunta hyväksyy palvelujen tuottajat ja julkaisee niistä luetteloa. Kunta päättää palveluseteleiden muodosta ja arvosta. Asiakkaan mielipide on huomioitava palveluseteleitä käytettäessä. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta, jolloin palvelu on järjestettävä muulla tavoin. Asiakkaalle on selvitettävä eri palveluvaihtoehdot ja niiden hinnat.

65 Terveydenhuoltolaki (1)
Ministeri Risikko Terveydenhuoltolaissa päätettäviä asioita: Asiakas- ja potilaslähtöisyys, ml. valinnanvapauden lisääminen Terveyden edistäminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö Hoitotakuu Järjestämisvastuu ja kunnan suhde yhteistoiminta-alueeseen ja piiriin

66 Terveydenhuoltolaki (2)
Terveydenhuoltolaissa päätettäviä asioita: Alueellinen ja toiminnallinen eheys Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako Kustannusten jako ja kalliiden hoitojen tasausjärjestelmät Valtioneuvoston valtuudet kuntien ohjaamiseen Aikataulusta: Työryhmän esitys eduskunnalle keväällä 2009

67 Terveydenhuoltolaki (3)
Kansliapäällikkö Välimäki helmik. 2009 Lainvalmistelun eteneminen Lainvalmistelulle aikalisä: yhteinen sote-laki + terveydenhuoltolaki + sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen HE:n esittely kevätistuntokaudella 2010 Lait voimaan porrastetusti Terveydenhuoltolaki voimaan 2011 Sosiaalihuollon lait voimaan 2013

68 Terveydenhuoltolaki (4)
SOTE-lain sisältö (laki kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-misestä, kehittämisestä ja valvonnasta) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuita koskevat säännökset (Paras) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä hallinnollisia rakenteita koskevat säännökset Kehittämisohjelmaa koskevat säännökset (Kaste)

69 Terveydenhuoltolaki (5)
SOTE-lain sisältö... Terveydenhuoltolaki (THL) ja Sosiaalihuoltolaki (SHL) tulevat olemaan palvelujen “sisältölakeja” SOTE-laki sisältää säännökset palvelujen järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta Kotihoidonkokeilua jatketaan vuodeksi 2009 ja pysyvät lainsäädäntömuutokset valmistellaan SOTE-lain kanssa samanaikaisesti.

70 Ajankohtaisten lainsäädäntö-hankkeiden vaikutukset (1)
Paras-lainsäädäntö: Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen merkitsee, että Paras-lainsäädännön vaatimukset on täytetty Terveydenhuoltolain sisältö vielä avoin ei kuitenkaan ole ristiriidassa Paras-lainsäädännön kanssa tuskin edellyttää Kouvolalta merkittävämpää sopeutumista - jättää Kouvolalle vapaat kädet

71 Ajankohtaisten lainsäädäntö- hankkeiden vaikutukset (2)
Terveydenhuoltolain sisältö vielä avoin (jatk.) Mikäli sairaanhoitopiirin väestöpohjaraja nostetaan asukkaaseen, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri on Liitettävä HUS:iin tai Yhdistettävä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon piirit (huom. EKSOTE) Tällöin Pohjois-Kymenlaaksoon perusteltua muodostaa terveydenhuoltoalue

72 Ajankohtaisten lainsäädäntö-hankkeiden vaikutukset (3)
Palvelusetelilaki mahdollistaa ”valinnan-vapausmallin” käytön Kouvolassa – kunnan päätettävissä Voi koskea vain perusterveydenhuoltoa tai sen yksittäisiä palveluja – on vaihtoehto sopimusohjaukselle Kouvolan väestöpohja huomioon ottaen mielekästä soveltaa lähinnä sosiaali- ja vanhustenpalvelujen alueella

73 Viitteet (1) Anderson RA, McDaniel RR. Managing health care organizations: where professionalism meets complexity science. Health Care Manage Rev 2000;25(1):83-92. Bergman S-E, Dahlbäck U, Persson G. Bakom strukturbesluten. Stockholm: Landstingsförbundet, 1998. Brommels M, Øvretveit J, Tolf S, Gustafsson H. Future scan for Swedish National Strategy. Stockholm: Karolinska Institutet, Medical Management Centre, 2008. Brommels M, Björkgren M, Linna M, Elonheimo O. Samassa veneessä: Salon alueen terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt. Helsinki: Health Services Management Oy, 2001. Feachem RGA, Sekhri NK, White KL. Getting more for their dollar: a comparison of the NHS with California’s Kaiser Permanente. BMJ 2002:324: Ham C, York N, Sutch S, Shaw R. Hospital bed utilisation in the NHS, Kaiser Permanente, and the US Medicare programme: analysis of routine data. BMJ 2003;327: Ham C. Lost in translation? Health systems in the US and the UK. Soc Pol Admin 2005;39:

74 Viitteet (2) Ham C. Commissioning in the English NHS: the case for integration. London: Nuffield Trust, 2007. Ham C. The right kind of competition? J Health Serv Res Policy 2007;12:54-5. Junnila M-L. Toimiiko terveydenhuoltoalue? Tutkimus Mäntän seudun terveydenhuoltoalueen perustamisen tausoista ja vaikutuksista. Tutkimuksia 175. Helsinki: Stakes, 2008. Miles R, Snow C. Causes of failure in network organisations. California Manegement Review 1992;34:53-72. Porter ME, Teisberg EO. How physicians can change the future of health care. JAMA 2007;297: Rehnberg C, Janlöv N, Khan J. Lägesrapport – Vårdval Stockholm. Utvecklingen av kostnader, vårdutnyttjande och produktivitet under första halvåret Stockholm: Centrum för folkhälsa, 2008. Salamon LM. The tools of government: a guide to the new governance. New York: Oxford University Press, 2002. Smith J, Mays N, Dixon J et al. A review of the effective-ness of primary care-led commissioning in the UK NHS. London: Health Foundation, 2004.

75 Muu taustakirjallisuus
Brommels M, Elonheimo O, Kekomäki M. Epäsuoralla ohjauksella suoraan toimintaan. Asiantuntijaehdotus. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon omistaja-ohjauksen kehittäminen, toiminnan organisointi ja palvelujen rahoitus. Helsinki: Health Services Management Oy, Elonheimo O, Brommels M, Kekomäki M. Vähemmällä voimalla lisää vääntöä. Asiantuntijaehdotus. Päijät-Hämeen terveydenhuoltopiirin palvelujen järjestäminen. Helsinki: Health Services Management Oy, 2005. Aloitussivulle