MUISTIOIREINEN KOTONA – MITEN ARKI JÄRJESTYY?

Esitys aiheesta: "MUISTIOIREINEN KOTONA – MITEN ARKI JÄRJESTYY?"— Esityksen transkriptio:

1 MUISTIOIREINEN KOTONA – MITEN ARKI JÄRJESTYY?
Aila Pikkarainen THM, toimintaterapian lehtori, gerontologi Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Hämeenlinna Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö

2 Esityksen teemat Vanhuus minussa ja vanhuus meissä?
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Esityksen teemat Vanhuus minussa ja vanhuus meissä? Muistioireinen, muistisairas, dementiapotilas, dementikko vai ihminen? Toimintakyky – mitä ihmettä? Tila, paikka, asunto vai koti? Asuminen – vai asuttaminen? Touhuamista, tekemistä vai toimintaa? Laadukkaan kotihoidon haasteet: merkityksellinen arki Hämeenlinna

3 Onnistuneesti vanheneva yhteiskunta? Onnistuneesti vanheneva yksilö?
Olemme tilanteessa, jossa tiedämme jo kaiken hinnan, mutta emme enää minkään arvoa. Onnistuneesti vanheneva yhteiskunta? VAI Onnistuneesti vanheneva yksilö?

4 Hyvän vanhuspolitiikan peruspilarit
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Hyvän vanhuspolitiikan peruspilarit Toimiva asuminen Riittävä taloudellinen toimeentulo Tarkoituksen-mukaiset palvelut Asumisesta, rakentamisesta ja talotekniikasta monet ammatit ja tieteen alat ovat olleet kiinnostuneita jo vuosikymmeniä. Arkkitehtuuri kiinnostuksen kohteena on ollut mm. rakentamisen tekniikka, mahdollisuudet, esteettisyys, taiteellisuus, kokeilutoiminta jne. Tosiasia on myös se, että arkkitehtien työllistyminen on ollut hankalaa yhteiskunnan taloudellisen tilanteen eri vaiheissa. Hyvä esimerkki arkkitehtuurin roolista on vuosittaiset asuntomessut: sinne ikään kuin kerätään se design, joka harvoin on yksitäisen asiakkaan rakentamisen mahdollisuuksien rajoissa. Messuilla voidaan kuitenkin nostaa esille erityisryhmien tarpeita, mutta senkin usein tapahtuu arkkitehtien kiinnostuksen kohteista ja innovaatioista käsin, harvoin asiakkaan tarvetta altruistisesti ajatellen. Kotitaloustiede ja mm. työtehoseura on ollut kiinnostunut kodin tehtävistä ja miten niihin toimintoihin asumista tulisi suunnitella. EU-rahoitteinen Elderathome –hanke toteutettiin vuosina ja tavoitteena oli ikäihmisten kotona asumisen edellytyksien rakentaminen. Mukana Suomen lisäksi oli Espanja, Tanska ja Alankomaat. Menetelmän avulla suunnittelija ja ikäihminen voivat käydä yhdessä läpi asumista ja siihen tarvittavia muutostöitä itsenäisen asumisen edistämiseksi. Gerontologiassa on nostettu esille viime aikoina, että ikääntyvien lääketieteen tulisi olla ns. toimintakyvyn lääketiedettä, eikä perinteistä erikoisalojen lääketiedettä. Toisaalta gerontologiassa Ruotsissa mm. on nostettu esille ympäristögerontologia, jota Suomessa ei ainakaan minun tietääkseni ole juurikana nostettu esille. Osallisuus yhteisön toimintaan Hämeenlinna

5 Onnistuneesti vanheneva yksilö ja yhteiskunta
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Onnistuneesti vanheneva yksilö ja yhteiskunta Ikääntynyt, vanha ihminen, kansalainen Hänen verkostonsa ja läheisensä Hänen lähiyhteisönsä ja alueensa sekä sen tuottamat palvelut ja päätöksenteko Ikääntynyt, harmaantuva Suomi sekä sen arvot ja toimintaperiaatteet Hämeenlinna

6 Minä olen kärsivällisesti vuoroani odottava vanhus
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Vanhuus on minussa Minä olen kärsivällisesti vuoroani odottava vanhus Jos elät kauan, tulet vanhaksi Minä, vanhus en ole irrallinen asia tai erityisongelma Jos käsittelet minua neutraalisti, yleisellä tasolla, koen tulevani hylätyksi Hämeenlinna

7 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Vanhustyön peruslähtökohtana on oman vanhenemisen ymmärtäminen, käsittely ja hyväksyminen. (Lindqvist 2002) Hämeenlinna

8 (B) Vanhan ihmisen arvostava huomioon ottaminen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö (B) Vanhan ihmisen arvostava huomioon ottaminen Voi toteutua vasta sitten, kun hänen kanssaan elävät ihmiset ovat oppineet jäsentämään omaa elämäänsä ja sen mahdollisia kriisejä. (Koskinen 1997) Hämeenlinna

9 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
(C) Vanhenemisen arvokkuus riippuu erityisen paljon siitä, millä tavalla onnistutaan ratkaisemaan heikkona olemisen ongelma. (Vikström 2001) Hämeenlinna

10 Vanhuspalvelujen taustalla vaikuttavat näkemykseni
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Vanhuspalvelujen taustalla vaikuttavat näkemykseni käsitys elämästä käsitys ihmisestä ja hänen ainutlaatuisuudestaan käsitys tiedosta ja sen soveltamisesta käsitys omasta itsestä/persoonasta ja omasta ammattitaidosta käsitys omasta oppimisesta ja omista voimavaroista sekä vaikuttamismahdollisuuksista Hämeenlinna

11 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Vanhus Jaksamisen ja itseensä uskomisen minimiedellytys on, että pystyy uskomaan hyvän mahdolliseksi – toive siitä, että voisi mielessään jollakin tavalla yhdistää itsensä kuvittelemaansa hyvään - nähdä itsensä sen osana Elääkseen ihminen tarvitsee kykyä toivoa ja kykyä luottaa johonkin. (Saarenheimo 2003) Hämeenlinna

12 Koettu, subjektiivinen ikä Toimintakykyinen ikä
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Ikääntyminen Kronologinen ikä Biologinen ikä Sosiaalinen ikä Kulttuurinen ikä Koettu, subjektiivinen ikä Toimintakykyinen ikä Dementoitunut ihminen käyttäytyy kuin pahainen murrosikäinen, pelokas kuopus tai petetty ystävä? Hämeenlinna

13 Ikä Elämänkaari Dementoiva sairaus
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Elämänkaaren aikana rakentunut toiminnallinen identiteetti: minuus ja näkemys itsestä Kuka, ketkä tai mikä auttaa asiakasta tekemään tästä elämän loppukaaresta loogisen hänen toiminnallisen identiteettinsä kannalta? Elämänkaari Dementoiva sairaus Ikä Hämeenlinna

14 Martta Ikä Elämäntyyli Elämänkokemukset Diagnoosit
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Martta Ikä Elämäntyyli Elämänkokemukset Diagnoosit Historiallinen ja kulttuurinen aikakausi Hämeenlinna

15 PALVELULUPAUS Palvelu- tarpeen ilmaantumi- nen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Palvelu- tarpeen ilmaantumi- nen PALVELULUPAUS Joka tapauksessa: yksiköt muuttuvat, yhteiskunta muuttuu, palvelut muuttuvat – mitä on se palvelulupaus, jota asiakas odottaa tai mitä asiantuntija hänelle tarjoaa? Mitä tarpeen takana voi olla: fyysinen kipu, voiman puute, häpeä, pelko, elinikäinen yksinäisyys (esim. omaishoitajien hakiessa apua) Hämeenlinna

16 toimintakulttuurinsa.
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Yhteinen neuvottelu- tilanne Asiakas tuo tilanteeseen oikeutensa, pelkonsa, toiveensa, odotuksensa, vihansa, pettymyksensä, oman historiansa ja kokemuksensa sekä oman toimintakulttuurinsa. Työntekijä tuo tilanteeseen omat kokemuksensa, koulutuksensa, arvonsa, asenteensa, taustayhteisöjensä toimintakulttuurin Kun asiakas määrittää tarpeitaan, hän on asiantuntijan areenalla: hän on heti heikommassa asemassa. Hän joutuu puhumaan kieltä, tulkitsemaan kuulemaansa ja tekemään liian vaikeita arviointeja itsestään (esim. onko tilanteesi muuttunut?) HUOM: asiakas ilmaiseen kokemiaan tilanteita, tunteita ja kokonaisuuksia arjestaan = työntekijä kääntää nämä työ- ja tehtävälistoiksi mielessään. Toisaalta asiakas voi odottaa tietyytjä töitä tai tehtäviä itselleen – vaikka hänen tarpeensa olisikin vaikka yksinäisyyden/epätoivon mammuttitunne. Hämeenlinna

17 Asiakas vs. asiantuntija
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Asiakas vs. asiantuntija Lääkitys, apuväline Ystäväpalvelu Päiväkeskus, kuntosali Asiakkaan kuvaama tarve, tilanne, tunne tms. Kotiapu, siivous, ruokapalvelu Tuliko asiakas autetuksi? Muut palvelut Hämeenlinna

18 arviointia, järjestämistä,
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Palvelutarpeen kokonaisuus Teknistä palveluiden arviointia, järjestämistä, sopimista. Henkilöiden välistä vuorovaikutusta, luottamusta ja aitoutta Asiakkaat arvioivat saamiaan palveluja esim. rahana, taloudellisena etuna toimintoina, tehtävinä tunteina, vuorovaikutuksena arvostuksena, palkkiona oikeutena, korvauksena aikana, paikkana yhdenvertaisuutena muihin häpeänä, huonommuutena, luokitteluna positiivisena vai negatiivisena? ”Totena olemista” Hämeenlinna

19 Dementoituvan ihmisen maailman ymmärtäminen?
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Dementoituvan ihmisen maailman ymmärtäminen? Hetkeen tarttuminen Hollilla oleminen Pieni on kaunista Hänelle totena oleminen Tilanteiden, ympäristön ja oman läsnäolon kautta Hämeenlinna

20 Dementiatyön lähtökohdat
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Dementiatyön lähtökohdat (a) Arjen / elämän merkityksellisyys (b) Arjen toimintakyky (c) Hyvinvoinnin mahdollisuudet Hämeenlinna

21 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Elämän merkityksen ydin pohjautuu kysymykseen: Kuka minä olen? Työntekijän kysymys tulee olla: Kuka on tämä ihminen? Hämeenlinna

22 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Merkityksellinen elämä ja merkityksellinen arki – mitä me siitä tiedämme? Hämeenlinna

23 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Ikääntyneen henkilön merkityksellinen elämä (lähde: soveltaen Saarenheimo 2003) Toivon ylläpitäminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen pitävät yllä elämänhalua Jonkin, itselle tärkeän ja merkityksellisen projektin suunnitteleminen ja ylläpitäminen (esim. synnyinseudulla käyminen, muistojen tallentaminen lapsille, vierailu ystävän luona jne.) Sitoutuminen johonkin pieneenkin suunnitelmaan ja suuntautuminen sen toteuttamiseen antaa arkeen energiaa, iloa ja toivoa Hämeenlinna

24 Merkityksellisyyden syntyminen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Merkityksellisyyden syntyminen Elämän tarkoituksen kokeminen on aina yhteydessä ympäristöön: iäkäs henkilö kokee itsensä ja elämänsä tarkoituksen aina suhteessa aikaan ja paikkaan – se syntyy päivittäin uudelleen (tilannekohtaisuus) – eli siitä neuvotellaan aina uudelleen Erityisen vaikeaa se on niille vanhuksille, jotka elävät pakollisessa joutilaisuudessa, toiminnallisessa tyhjiössä tai täydellisessä riippuvaisuudessa toisista (vrt. laitosvanhukset tai kotona asuvat paljon kotiapua saavat vanhukset) Hämeenlinna

25 Merkityksellisyyden syntyminen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Merkityksellisyyden syntyminen Elämän merkityksellisyys syntyy myös aina vuorovaikutuksessa: se ei synny yksittäisen vanhuksen tai edes kahden vanhuksen mielessä vaan siinä, miten ympäröivä yhteiskunta sitä tulkitsee ja kuvaa vrt. aktiivinen, kotoa ulospäin suuntautuva henkilö ja hänen kokemuksensa TAI laitosvanhuksen mahdollisuudet olla vuorovaikutuksessa ulkopuolisen maailman kanssa (eli mitä hänelle tarjotaan vuoteen kokoiseen tilaan) Hämeenlinna

26 Merkityksellisyyden syntyminen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Merkityksellisyyden syntyminen Ikääntymisen psyykkiset ongelmat: mielekkäiden sosiaalisten roolien ja tehtävien puuttuminen aiheuttaa oman identiteetin/minuuden hapertumista Esim. masentuneisuuteen liittyy elämän sisällyksettömyys, elämän virrasta poisjääminen, kokemus, ettei ole otetta omaan elämään (vrt. itsemääräämisen puuttuminen). Hämeenlinna

27 Hyvän elämän ja hyvinvoinnin edellytykset (Stanley & Cheek 2003)
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Hyvän elämän ja hyvinvoinnin edellytykset (Stanley & Cheek 2003) Näkemys/kokemus itsestä ja menneestä eletystä elämästä on pääosin tasapainoinen Vuorovaikutussuhteet itselle merkityksellisiin ihmisiin ovat tyydyttävät Tunne itsemääräämisoikeudesta, autonomiasta Oman elämän ja elämän ympäristöjen hallinnan tunne Elämän tarkoituksen ja merkityksen tunne Tunne jatkuvasta kehittymisen mahdollisuudesta yksilönä – minuus/yksilöllisyys. Hämeenlinna

28 Selviytymisen tunnetta ja iloa tuottavat tekijät (Kauppinen, 1997)
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Selviytymisen tunnetta ja iloa tuottavat tekijät (Kauppinen, 1997) Kotiaskareiden tekeminen Itsestä huolehtiminen Harrastukset Ulkoilumahdollisuudet ja luonto HUOM: 15% kotipalvelun henkilöstöstä käytti aikaa virkistystoimintaan vanhusasiakkaiden kanssa (harrastustoiminnan tai muiden ihmisten tapaaminen) Hämeenlinna

29 elämänhallinnan tunne kognitiivinen suorituskyky
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Tekijät, jotka ovat yhteydessä iäkkään henkilön hyvinvointiin (Ikivihreät / Jyväskylä) sosiaaliset suhteet elämänhallinnan tunne kognitiivinen suorituskyky fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen taloudellinen tilanne asumisolot vapaa-ajan viettotavat aiemmat elämänkokemukset ja näiden yhteisvaikutukset Hämeenlinna

30 Iäkkään henkilön hyvä elämänlaatu muodostuu mm.
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Iäkkään henkilön hyvä elämänlaatu muodostuu mm. tarpeellisuuden tunteesta mielekkäästä tekemisestä tasapainoisesta mielialasta yhteenkuuluvuudesta turvallisuuden tunteesta Hämeenlinna

31 YMPÄRISTÖ ELI KONTEKSTI
MERKITYKSELLINEN YMPÄRISTÖ ELI KONTEKSTI Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö LAAJA KÄSITYS TOIMINTAKYVYSTÄ TARJOTTU TOIMINTA YKSILÖLLINEN MERKITYKSELLINEN ARKI Hämeenlinna

32 (A) Kansainvälinen näkemys toiminnasta: ICF-luokituksen osa-alueet
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö (A) Kansainvälinen näkemys toiminnasta: ICF-luokituksen osa-alueet Lääketieteellinen terveydentila (Häiriö tai tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät (Stakes .2004) Hämeenlinna

33 Tahdonalaisen toiminnan syntyminen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö (B) Geropsykologinen / neuropsykologinen lähestymistapa toimintaan Tahdonalaisen toiminnan syntyminen Orientaatio aikaan ja paikkaan sekä mielikuva halutusta toiminnasta Päätöksenteko ja tarkkaavaisuuden ylläpitäminen Motorinen suorittaminen Toiminnan arviointi Hämeenlinna

34 Toiminnan moniulotteisuus ja -tasoisuus
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö (C) Sosiaaligerontologinen lähestymistapa toimintaan Toiminnan moniulotteisuus ja -tasoisuus Kykeneekö Martta tekemään? Haluaako Martta tehdä? Osaako Martta tehdä? Täytyykö Martan tehdä? Voiko Martta tehdä? Jyrkämä 2003 Hämeenlinna

35 A. Yksilö B. Ympäristö C. Toiminta
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö A+B+C Ihmisen toiminnallinen suoriutuminen = tietty ihminen tekee tiettyä toimintaa tietyssä ympäristössä A+B: Tietty ihminen tietyssä ympäristössä D: Toimintaterapian näkemys toimintaan A. Yksilö B. Ympäristö C. Toiminta B+C: Tietty ympäristö tarjoaa tiettyä toimintaa A+C: Tietty ihminen tekee tiettyä toimintaa Hämeenlinna

36 Dementoituvan henkilön käyttäytymisen logiikka
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Dementoituvan henkilön käyttäytymisen logiikka C. Asuin- ja elinympäristöt A. Henkilö B.Arjen toiminta Mistä käyttäytyminen johtuu = prosessi? Hämeenlinna

37 Merkityksellinen ympäristö dementoituvalle henkilölle
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Merkityksellinen ympäristö dementoituvalle henkilölle A. Henkilö C. Asuin- ja elinympäristöt B. Arjen toiminta Henkilö tekee toimintaa luontevasti ja oma-aloitteisesti ilman ohjausta: aloittaa tiskaamisen kun tiskit on esillä. Hämeenlinna

38 Merkityksellisen toiminnan antamat mahdollisuudet
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Merkityksellisen toiminnan antamat mahdollisuudet A. Henkilö C. Asuin- ja elinympäristöt B.Arjen toiminta Henkilö seuraa toimintaa ulkoisesti passiivisesti: kokee sekundääriskokemuksena toiminnan merkityksen. Hämeenlinna

39 Merkityksetön toiminta merkityksettömässä ympäristössä?
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Merkityksetön toiminta merkityksettömässä ympäristössä? A. Henkilö C. Asuin- ja elinympäristöt B.Arjen toiminta Työntekijät järjestävät toimintaa dementiayksikössä, joka ei ole millään tavalla asiakkaalle merkityksellistä Hämeenlinna

40 Martalle mahdollistetut roolit ja tehtävät
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Martalle mahdollistetut roolit ja tehtävät Toiminta on Martalle tuttua ja merkityksellistä Toiminta antaa Martalle onnistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuden Toiminta vahvistaa Martan omaa minää Toiminta on riittävän haasteellista ja tavoitteellista Martalle ei rajata tiettyä tehtävä- tai roolirepertuaaria Hämeenlinna

41 Ympäristön erilaiset dimensiot
Y k s i l ö l l i n e n y m p ä r i s t ö Maantieteellinen ympäristö Kulttuurinen ympäristö Poliittinen ympäristö Institutionaalinen ympäristö T e m p o r a a l i n e n y m p ä r i s t ö Sosiaalinen ympäristö Fyysinen ympäristö Pikkarainen 2007

42 Tila, paikka, asunto vai koti?
Hämeenlinna Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö

43 Työntekijän vai asiakkaan
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Tila Tyhjä tila Objektiivisuus Yhdenvertaisuus Persoonattomuus Mitattavuus Ennakoitavuus Hallittavuus Luotettavuus Työntekijän vai asiakkaan kannalta? Hämeenlinna

44 Paikka Tietyssä tilassa tai ympäristössä vrt. lempi paikka
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Paikka Tietyssä tilassa tai ympäristössä vrt. lempi paikka Ulkoisesti tunnistettavissa Ainutlaatuinen Ajallisesti ja historiallisesti tunnistettava Yksilöllinen ja/tai yhteisöllinen Sisältää tiettyjä tehtäviä, toimintoja tai rooleja Hämeenlinna

45 Käsitys kodista (Pirkko Lahti)
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Käsitys kodista (Pirkko Lahti) merkitsee itsetunnon jatketta merkitsee oman persoonan jatketta paikkaa, jossa voi ilmentää itseään ja olla oma itsensä – suoja tai turva hallittava ja ymmärrettävissä sekä ennakoitavissa oleva alue – edustaa jotain pysyvää helpottaa arkista elämää – ei vaadi liikaa, vaan antaa lepoa lähiasumisen tyyssija – ihmissuhteiden paikka ei saa olla liian kliininen Hämeenlinna

46 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Koti Sisältää tietyssä tilassa ja paikassa olevia tapahtumia, kokemuksia, muistoja ja niistä syntyneitä yksilöllisiä merkityksiä Tila eletään kodiksi – eli vaatii toimintoja, tehtäviä, rooleja ja aikaa Koti on ymmärrettävä, hallittava, hyväksytty ja sisäistetty paikka Sisältää monia ympäristön eri ulottuvuuksia Hämeenlinna

47 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Muistomme kotiutuvat, ankkuroituvat johonkin tilaan tai paikkaan – se voi olla konkreettinen paikka, mutta myös mielen maisema, kulloisenkin elämänvaiheen ”koti”. (Anni Vilkko, Gaston Bachelard) Hämeenlinna

48 Kotona asuminen? (Anni Vilkko)
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Kotona asuminen? (Anni Vilkko) = konkreettista kotona asumisen järjestämistä – pysyvät toimintatavat ja käytänteet = oleminen ja kokeminen itsestä = elämänhistoriallista asettumista ja juurtumista, merkitystä = ei vain asunto tai tila, vaan eletty, koettu ja muistettu, merkityksiä sisältävä paikka = iän myötä kodin sisäpuolelle sisältyy enemmän ja enemmän arkea ja juhlaa – vanhuudessa kodin ja ulkomaailman raja korostuu – koti on keskiö, josta tehdään asioita ja josta katsotaan muuta maailmaa Hämeenlinna

49 Ikääntyneiden ihmisten subjektiiviset kodin merkitykset mm.
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Ikääntyneiden ihmisten subjektiiviset kodin merkitykset mm. Oikeutena Itsemääräämisen ja turvallisuuden tuottajana Vanhenemisen alustana ja peilinä Yksityisyyden ylläpitäjänä Statuksena Taloudellisena toimeentulona Taakkana Vastakohtana laitokselle, yhteisölle Identiteetin, tunteiden ilmaisemisen paikkana Kuulumisena omaan sukupolveen Kuuluminen historialliseen, kulttuuriseen aikaan Hämeenlinna

50 Edistäminen ? ASUMINEN OMASSA KODISSA: Ikääntyneiden ihmisten asumisen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö ASUMINEN OMASSA KODISSA: Ikääntyneiden ihmisten asumisen keston myönteisiä piirteitä Edistäminen ? Ikääntynyt ihminen saa kokemuksen omasta pätevyydestään ja selviytymisestään, jolloin hänen kontrollin tunteensa elämästä lisääntyy ja toiminta arjessa jatkuu Pysyvyys Ennustettavuus Varmuus Yksiselitteisyys Järjestys Jatkuvuus Hämeenlinna Soveltaen Rowland 1977

51 SIIRTYMISVAIHEIDEN HAASTEET
Ikääntyneen henkilön koti elämänkokemuksineen, muistoineen ja merkityksineen Ikääntyneen henkilön uusi asunto, palvelutalo tai laitos. Vahvistuva, siirtyvä vai käyttämättä jäävä toimintakyky? Toimintakyky tutussa ympäristössä vanhoilla taidoilla ja rutiineilla Toimintakyky vieraassa ympäristössä: uudet taidot ja uudet rutiinit?

52 Todentuva toimintakyky suhteessa ympäristön eri tekijöihin
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö + Au t onomi suus - Koti Todentuva toimintakyky suhteessa ympäristön eri tekijöihin Asunto Paikka Tila Yksilöllisyys Hämeenlinna Pikkarainen 2007

53 Tuttu, tiettyjä toimintoja Objektiivinen, neutraali tila
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Henkilökunnan päämäärä vs. asiakkaan näkemys Kodin rakentumisen tasot Dementiakodin tasot Hyvää oloa ja yksilöllisyyttä luova koti + Perustarpeet hoitava paikka Turvallinen ja valvottu tila Muistoja, merkityksiä sisältävä koti Tuttu, tiettyjä toimintoja sisältävä paikka Objektiivinen, neutraali tila Hämeenlinna Pikkarainen 2006

54 Martan ohjaaminen ja auttaminen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Martan ohjaaminen ja auttaminen Ohjaaja rakentaa Martan kanssa yhdessä toiminnan mielikuvaa ja päämäärää Ohjaaja auttaa Marttaa orientoitumaan ja pitämään yllä tarkkaavaisuutta Ohjaaja auttaa tekemään toimintaa vaihe vaiheelta Ohjaaja jäsentää ja/tai rajaa toimintaa Ohjaaja antaa aikaa ja muuttaa toiminnan tempoa/rytmiä Ohjaaja auttaa Marttaa ilmaisemaan tunteitaan Ohjaaja auttaa Marttaa arvioimaan omaa toimintaansa Ohjaaja muuttaa toimintaympäristöä Ohjaaja lainaa oman toivonsa Martalle Ohjaaja ”ei hylkää” Marttaa Hämeenlinna

55 Oma persoona asiakastyön työvälineenä
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Oma persoona asiakastyön työvälineenä Erityisesti tehtävät, jotka perustuvat suoraan vuorovaikutukseen toisen ihmisen kanssa, vaativat oman persoonan hyvää tuntemista. Työntekijän persoona on elävä peili ja ikkuna asiakkaan maailmaan. Työntekijä voi edustaa asiakkaalle toivoa, elämänuskoa ja selviytymismahdollisuutta. Erityisesti työntekijällä tulee olla kyky integroida hyvää ja pahaa toisiinsa: tietoisuus hyvästä pitää yllä lämpöä ja elämänuskoa – ja tietoisuus pahasta pitää yllä rajallisuuden kokemusta ja nöyryyttä. Hämeenlinna Martti Lindqvist 2002

56 Työntekijän epärytmi! Ohjaamisen tempo toimintoihin virittäytyminen
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Ohjaamisen tempo toimintoihin virittäytyminen toimintojen porrastaminen toimintojen rytmittäminen toiminnan jälkeen ”jarrutusvaihe” toiminnan muisteleminen Työntekijän epärytmi! Hämeenlinna

57 Ikääntyneen kansalaisen oikeus omaan kotiin?
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Ikääntyneen kansalaisen oikeus omaan kotiin? Tavoitteena on ikääntyneiden asuminen omassa kodissaan – mutta millä ehdoilla? Kodittaminen on osa kotihoitotyötä eli kodin merkitystä pidetään yllä Ympäristö tarkoittaa myös lähiympäristöä: pihat, kulkuväylät, levähdyspaikat, palvelut, oikeus raittiiseen ilmaan ja eri vuodenaikojen kokemiseen Aging in place? Hämeenlinna

58 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Hyvä hetki Ei pelkästään hyvä elämä, eikä edes hyvä päivä, vaan vaikka aluksi hyvä hetki Hollilla oleminen Hetkeen tarttuminen Hämeenlinna

59 Miten otat nämä huomioon dementia- asiakkaan kohdalla?
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Arjen kysymyksiä, joita työntekijän on selvitettävä asiakkaastaan itselleen jollakin tavalla… Mikä on ilahduttanut sinua tänään? Mistä saat iloa ja hyvää oloa arkeesi? Onko sinulle joku, jolle voit osoittaa kiintymystä, läheisyyttä? Onko sinulla joku, jolta saat läheisyyttä? Mikä sinua askarruttaa, mietityttää tai pelottaa tänään? Miten otat nämä huomioon dementia- asiakkaan kohdalla? Hämeenlinna

60 Kerrottu elämä ei kutistu Tarina saa merkityksensä vasta lopussa
Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö Muista Kerrottu elämä ei kutistu Tarina saa merkityksensä vasta lopussa Hollilla oleminen Hetkeen tarttuminen Ei pelkästään hyvä elämä, eikä edes hyvä päivä, vaan aluksi edes hyvä hetki. Hämeenlinna

61 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
Eettisesti on tärkeää tunnustaa vanhusten arvo, kunnioittaa heidän elämäntyötään ja kokemustaan, hyvästellä heidän mukanaan historiaan siirtyvä aikakausi ja hakea sovintoa sieltä, missä on ollut hylkäämistä, hyväksikäyttöä, loukkaamista ja nöyryyttämistä. (Martti Lindqvist, 2002) Hämeenlinna

62 Sosiaali- ja terveysala, kehittämisyksikkö
HOUSING ENABLER – Fyysisen ympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä Nordic Housing Enabler -hanke – links – Finnish Helpdesk Hämeenlinna