Punainen Tampere – Punaiset museot?

Esitys aiheesta: "Punainen Tampere – Punaiset museot?"— Esityksen transkriptio:

1 Punainen Tampere – Punaiset museot?
Miinu Mäkelä, Tampereen yliopisto / Jyväskylän yliopisto

2 Näyttelyiden yhteiskunnallinen kantaaottavuus Tampereella 1996-2006
Tampereen museot: näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi Tampereen taidemuseo: tutkija Tapani Pennanen ja amanuenssi Tapio Suominen Tampereen nykytaiteen museo: kuvataideintendetti Sirpa Joenniemi Lenin museo: museonjohtaja Aimo Minkkinen Työväen keskusmuseo: museonjohtaja Kalle Kallio ja näyttelypäällikkö Ulla Jaskari

3 yhteiskunnallinen kantaaottavuus: kommentoi sitä ajankohtaa, jolloin näyttely on esillä – suora kommentointi vs. implisiittinen kommentointi Haastateltavat kokivat, että yhteiskunnallisuus voi olla melkein mitä vain, joka menee yksilötason ulkopuolelle. Taide- tai museomaailmaan liittyvä ei ole yhteiskunnallista. Menneisyyteen jäävää ei mielletty yhteiskunnalliseksi muissa kuin Lenin-museossa ja Työväen keskusmuseossa. esimerkki: Fabergé

4 Tampereen museot (Vapriikki)
pyritty luomaan yhteiskunnallisia vetoja nykypäivään – ”Museo saa ja sen pitää ottaa kantaa, mutta kantaaottavuus pitää perustella ja tehdä näkyväksi” henkilökunnalla pääosin historiatieteen ja yhteiskunnallisten aineiden koulutus ongelmia: kansatieteen ja antropologian romanttinen perinne sekä yhteistyö kokoelmien haltijoiden kanssa

5 noin 60 näyttelyä, joista 1/3 yhteiskunnallisesti kantaaottavia
vähemmistöt, mamut, alkuperäiskansat, lapset, naisen asema kulutuskulttuurin kritiikki, sosialismin kaatuminen, globalisaation ongelmat maankäytön suunnittelu, kaupunkisuunnittelu, valta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kuva: M. Luhtala, Vapriikin kuva-arkisto Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

6 Tampereen taidemuseo järjestää paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä näyttelyitä ja näin edistää taidekasvatusta ja yleistä taiteen tuntemusta sekä laajentaa asiakkaiden yleissivistystä ja antaa elämän laatua kohottavia elämyksiä ja virikkeitä Perustettu 1931 ei yhteiskunnallisesti aktiivista perinnettä Kuva: Tampereen taidemuseo

7 kaupunkisuunnittelu, asukasosallistuvuus, ympäristönsuojelu
Noin 50 näyttelyä, joista 1/4 yhteiskunnallisesti kantaaottavia, voimakas lisäys 2000-luvun puolessa välissä kaupunkisuunnittelu, asukasosallistuvuus, ympäristönsuojelu vähemmistöt, lapsuus ja nuoruus Seksuaalisuus, sukupuolten välinen epätasa-arvoisuus, naiseus väkivalta, terrorismi, katastrofit, valta Kuva: Tampereen taidemuseo Kuva: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo

8 Tampereen nykytaiteen museo
toiminta alkanut 1966 Tampereen kaupungin yleisen taidekokoelman ja siihen sisältyvien julkisten veistosten ja muistomerkkien hoito sekä museon oman kokoelman hoito ja kartuttaminen järjestää mahdollisuuksien mukaan näyttelyitä (1993–1999 ei omaa näyttelytilaa) sekä valmistelee ja toimeenpanee kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan taidehankintapäätökset taideteosten sijoituspalvelut, nykyään taidetta halutaan kaupunkitilaan myös teknisellä puolella

9 noin 40 näyttelyä, joista reilu 1/3 yhteiskunnallisesti kantaaottavia
lapset, maahanmuuttajat, vähäosaiset, vähemmistöt kaupunkisuunnittelu, julkinen tila, ympäristön suojelu, ruohonjuuritason ongelmien esiin nostaminen arjen sankaruus, kiire, ikääntyminen, äitiys, yhteisvastuu, yksinäisyys, syrjäytyneisyys, perhesuhteet, perheväkivalta, avioerot, mieheys yksilön oikeus erilaisuuteen, eriarvoisuus, yhteiskunnan moraali, median maailmankuva, kenellä on vastuu hyvästä elämästä

10 Kuva: Tampereen nykytaiteen museo
Kuva: Pieter van der Ree, Tampereen nykytaiteen museo

11 Lenin-museo avattu 1946 kerää, esittelee ja tutkii Leninin elämään ja toimintaan sekä Venäjän / Neuvostoliiton historiaan liittyvää aineistoa, erityisesti suhteita Suomeen ja suomalaisiin omistaa Suomi-Venäjä seura; tavoitteena on myös tehdä Venäjää ymmärretyksi suomalaisille Kuva: Lenin-museo

12 ”Kaikki näyttelyt ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia, jo museon olemassaolo on kannanotto.”
museo antaa näyttelyille yhteiskunnallisen latauksen, esim. valokuvat 80-luvun Itä-Berliinistä myös näyttelyiden oheistuotteet, lehti- ja TV-jutut sekä internet ovat tapoja tuoda esiin tärkeitä aiheita venäläisen kulttuurin esittelykin jossain määrin yhteiskunnallista, maahanmuuttajat

13 naiset, lapset, vähemmistöt, vähäosaiset, siirtolaisuus
noin 80 näyttelyä, joista noin ½ selkeästi yhteiskunnallisesti kantaaottavia naiset, lapset, vähemmistöt, vähäosaiset, siirtolaisuus vallankumous, suhde sosialismiin, henkilöpalvonta, agitaatio, äänioikeus Karjala, suomensukuisten kansojen yhteistyö 90-luvun muutokset Venäjällä kulutusyhteiskunnan kritiikki, työelämän muutos, nyky-yhteiskunnan tarvitsemat uudistukset Kuva: Lenin-museo

14 Työväen keskusmuseo (Werstas)
omistaja Työväen keskusmuseoyhdistys, jonka jäseninä on työväenperinteen ja työn historian vaalimisesta kiinnostuneita yhteisöjä, mm. opetusministeriö, museovirasto ja Tampereen kaupunki työväenperinne, työn historia ja sosiaalihistoria ”Mikään inhimillinen ei ole vierasta, ote on aina kriittinen.” kävijätutkimuksessa 2006 todettiin, että 17 % vastanneista piti museota vasemmistolaisena

15 Noin 100 näyttelyä, joista noin ½ selkeästi yhteiskunnallisesti kantaaottavia
vähäosaiset, syrjäytyneet, naisten asema, pakolaiset, seksuaalivähemmistöt nuorten poliittinen toiminta, valta, sosiaaliturva ammattiyhdistystoiminta, ammattityö, työttömyys, työsuojelu, osuustoiminta, työntekijän asema työmarkkinoilla, työn muutos kulutuskritiikki, halpatuontituotteiden etiikka arki poliittiset vangit, sosialismin hajoaminen, suhde kansalaissotaan, suhde sosialismiin rakennussuojelu, kaupunkisuunnittelu sankaruus, media

16 Yhteenvetoa yhteiskunnallisuuden määrittelyssä ero Lenin-museon ja Werstaan sekä muiden museoiden välillä; problematisointi ja kokemus museon yhteiskunnallisesta tehtävästä suora vs. implisiittinen kaikilla museoilla myös merkkivuosinäyttelyitä, yhteistyökuvioiden tuomia näyttelyitä ja ”muiden tilojen puutteessa” huolittuja näyttelyitä

17 Kuva: Vapriikin kuva-arkisto
vähemmistöt, vähäosaiset, maahanmuuttajat, naiset, lapset, kulutuskulttuurin kritiikki, sosialismin kaatuminen, globalisaation ongelmat, kaupunkisuunnittelu, valta, vaikuttaminen, yhteiskunnan vaatimat muutokset, moraali työ ja sen muutokset