Agricola, aikalaiset ja kirjakieli — nykytutkimuksen näkökulmia

Esitys aiheesta: "Agricola, aikalaiset ja kirjakieli — nykytutkimuksen näkökulmia"— Esityksen transkriptio:

1 Agricola, aikalaiset ja kirjakieli — nykytutkimuksen näkökulmia
Tanja Vaittinen Suomen kieli, Turun yliopisto

2 Esitelmän sisällys Lähtökohdat, viimeaikaista tutkimusta
Kirjakieli ja sen syntyvaiheet Mikael Agricola ja aikalaisensa Kehitteillä olevan kirjakielen ominaispiirteitä Yhteenveto

3 Miksi aina Agricola? kansallinen merkkihenkilö ”kirjakielen isä”
toimitti ensimmäisenä painoon suomenkielisiä kirjoja valtava tuotanto merkittävä henkilö jo omana aikanaan Agricolasta tiedetään jotain tutkimuksella yhä ammennettavaa Agricolasta Kuvassa Albert Edelfeltin puupiirros Agricolasta.

4 Mikael Agricolan teosten tieteellinen editio ja morfosyntaktinen tietokanta
Turun yliopistossa vuosina 2004–2007 normaali, kommentein ja selityksin varustettu tieteellinen editio paperille painetussa muodossa ”Näin luetaan” -versiot teksteistä haut sähköisessä muodossa tekstien muoto- ja lauseopilliset ominaisuudet analysoitu varta vasten räätälöidyllä morfosyntaktisella koodausjärjestelmällä mahdollistaa suoran vertailun nykysuomen muoto- ja lauserakenteen vastaaviin kohtiin

5 Mikael Agricolan sanakirja
Turun yliopistossa vuodesta 2008– noin 8000 eri sanaa, yli sanaesiintymää hyvin yleisiä sanoja (ja), mutta myös ainutkertaisia lekseemejä (huikuri 'kevytmielinen ihminen; sämpylä') hakusanoiksi kaikki suomenkielisten tekstien lekseemit sanaluokka tietoja kirjoitusasun mahdollisesta vaihtelusta frekvenssitiedot merkityksen selitys, jota havainnollistetaan lause-esimerkein sanojen etymologia

6 Agricolan juhlavuoden satoa
Agricola näkyi turuilla ja toreilla päivitettyä tietoa ja tutkimusta monilta aloilta uudet tutkimusaineistot mukaan nuoria tutkijoita monitieteisiä yhteistyöprojekteja TUCEMEMS (Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies) käsikirjoitusten tutkimus

7 Westhin koodeksi uskonpuhdistuksen alkuajan merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus laajuus 144 lehteä säilytteillä Kansalliskirjastossa sisältää täydellisen suomenkielisen kirkkokäsikirjan ja jumalanpalvelusjärjestyksen, jotka molemmat Agricolan vastaavia painettuja teoksia vanhemmat lisäksi koodeksissa suomennos saksalaisen Urbanus Rhegiuksen teoksesta Seelenn Ertzney für gesund und krancken ’Sielun lääke terveille ja sairaille’ (1529) myös erillisiä messukäyttöön soveltuvia laulutekstejä sekä suomeksi että ruotsiksi

8 Westhin koodeksin julkaisuhanke
tavoitteena analysoida ja julkaista Westhin koodeksi alkuperäiselle käsikirjoitukselle uskollisena kriittisenä versiona tekstit julkaistaan sekä alkuperäisessä muodossaan että nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan kirjoitettuina ja kommentoituina laulutekstien yhteydessä julkaistaan myös niihin liittyvät nuotit työ aloitettu digikuvaamalla koodeksi Kansalliskirjastossa kesällä 2010 tekstit analysoitu suomen kielen opetukseen integroituna tutkimushankkeena lukuvuonna 2010–2011 Turun yliopistossa professori Kaisa Häkkisen johdolla

9 Mitä kirjakieli on? kirjallisuuden kieli; suositusten mukainen kirjoitettu (ja puhuttu) kieli (Kielitoimiston sanakirjan määritelmä) yleiskieli = erikoiskielten sanastoa sisältämätön suositusten mukainen kirjoitettu ja puhuttu kieli; kirjakieli standardikieli kirjakieli vs. murteet?

10 Mitä vanha kirjakieli on?
kirjallisuuden kieltä vakiintumatonta ja vaihtelevaa, koska ei ollut olemassa normitettua standardikieltä nykynäkökulmasta murteellista, varsinkin lounaismurteista Kuva Agricolan Abckirian (1543?) nimiölehdestä.

11 Esimerkki Psalmista 74:17–19
Sine souitit iocaitzen Maan raiat / Suuen ia Taluen sine teet . Nin muista sis se / ette Wiholinen häueise HERRA / ia yxi hullu Canssa laittauat sinun Nimees . Ele sis anna Pedhoille sinun Mettises Sielu / ia ele nin ratki wnodha sinun Kieuhie Eleimites . [A-III-317–318] Sinä sovitit jokaitsen maan rajat, suven ja talven sinä teet. Niin muista siis se, että viholinen häväisee Herraa, ja yksi hullu kansa laittavat sinun nimees. Älä siis anna peδoille sinun mettises sieluu, ja älä niin ratki unohδa sinun köyhiä eläimitäs.

12 Kirjakielen alkuvaiheet
Missä ja milloin luotiin? Ketkä loivat? Miten ja miksi? ei ollut suomenkielistä kirjallista traditiota ei ollut suomen kielen kielioppeja eikä sanakirjoja kouluopetus vieraskielistä kansankieli vieraiden kielten malli uusia innovaatioita

13 Reformi 1533 Tukholman srk:aan suomalainen saarnaaja 1531 Messu ruotsiksi 1537 ohjeet suomenkielisistä kirkonmenoista 1529 Käsikirja ruotsiksi 1534 messu ruotsiksi myös Turussa 1529 1531 1533 1535 1537 1539 1541 1543 1545 1547 1549 1528 piispa Skytten kirjuriksi 1539 valmistui maisteriksi ja palasi Turkuun 1549 Käsikirja Messu Agricola 1529 piispan sihteeriksi 1536 Wittenbergin yliopistoon Saksaan 1531 vihittiin papiksi

14 Mikael Agricolan teokset
Abckiria 1543 (?), 1551 ja 1559 Rucouskiria Bibliasta 1544 Se Wsi Testamenti 1548 Käsikiria Castesta ia muista Christikunnan Menoista 1549 Messu eli Herran Echtolinen 1549 Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina 1549 Dauidin Psaltari 1551 Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista 1551 Ne Prophetat. Haggaj. Sacharia. Maleachi 1552 Robert Wilhelm Ekmanin näkemys nuoresta Agricolasta.

15 Ehtoollismessusta neljä vanhaa käännöstä
1. Kangasalan messukäsikirjoitus 2. Codex Westh 3. Uppsalan B 28 4. Agricolan Messu (1549) 1. ja 2. sisältävät katolisen transsubstantiaatio-opin jäänteitä , jotka poistettiin ruotsalaisesta messusta 1541 Westhin koodeksi. Valokuvannut Timo Häkkinen.

16 Kirkkokäsikirjan vanhin suomennos
Codex Westh (tekstissä kohtia, jotka käännetty ruotsalaisesta käsikirjasta ennen vuoden 1541 uudistuksia) myös Codex B 28 Agricolan painettua käsikirjaa vanhempi Westhin koodeksi. Valokuvannut Timo Häkkinen.

17 Kuka oli Westhin koodeksin tekijä?
Mathias Joannis Westh Rauman kappalainen Kuoli 1549 Mitä teki ennen tuloaan Raumalle? Lauri Pihlajamaa: oli Tukholman suomalaisen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra. Kuva Kari Tarkiaisen teoksesta Finnarnas historia i Sverige.

18 Tietoja suomalaisesta Herra Mattsista Tukholmassa 1530-luvulla
valtionarkiston tileissä mainitaan palkansaajana kirjurien ja kappalaisten joukossa 1534 raastuvanoikeuden pöytäkirjan otsikossa 1536 "Hans Larsson emot een finsk präst, H. Matts benämbd." pormestarin ja raadin arkistossa 1536 kapparahan saajana Mathias Westhin jälkeenjääneissä papereissa tieto velasta tukholmalaiselle Jöns Lillelle Lähde: Lauri Pihlajamaa, Tukholman suomalaisen seurakunnan ensimmäinen saarnaaja: Mathias Westh? − Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 100 (2010)

19 Näyte Westhin koodeksista
− − Haruoin aijattelema me sen oikean tuleuaisen elämen, eli meidhen rumilisen cuoleman- na pælle, Caickæin ensin coska sen io pitæy ta- pactuman, ia colema on vxen edhes, nin mö æskein ruppiamme meiten valmistaman, Caiki tämen caldaiset on yxi vißi merki sihen että mö sangen heikodt ia kiusamattomat vskosa olemma, Jonga pælle iumalai henens armac[-] tackon AMEN

20 Onko vanhimmassa kirjallisuudessa ”viipurilais-tukholmalainen” kerrostuma?
sekä Agricolalla että muussa vanhimmassa kirjallisuudessa itäisiä aineksia Agricola valitsi tietoisesti varsinaissuomalaiset murteet kirjakielen pohjaksi murteiden sekoittuminen tapahtuu tyypillisesti kaupungeissa, mutta Turun seudun murteissa ei itäisiä aineksia Tukholmassa ei omaa suomalaista murrepohjaa vanhimmissa käsikirjoituksissa tietyt murrepiirteet painottuvat enemmän kuin Agricolan teoksissa

21 Myös Agricolan kielessä itäisiä aineksia
potentiaalimuodot: Herra, lienenkö minä se? refleksiivimuodot: hän käännäksen; ja hän käänsiin vaimoon päin meidät, teidät, heidät luo; sekä karitiivijohdin -ttuus: kuolemattuus, kunniattuus

22 Myös Sebastian Münsterin kielennäytteessä (1544) itäisiä piirteitä

23 Agricolan valinta Tässä nyt sinulle ompi, rakas kristilinen lukija ja hyvä suomalainen, hämäläinen, karjalainen, eli kuka Herran Jesusen ystävä sinä olla mahdat, sen Uuden testamentin kirjat suomenkielille ulostulkitut puolittain greekkain, puolittain latinan, saksain ja ruotsin kirjoista – – Nyt että tämän maan kieli oli ennen näitä aikoja juuri vähä ja lähes ei mitäkään kirjoisa eli pokstaavisa pruukattu taikka harjoitettu. Kuva Agricolan Uuden testamentin toisesta alkupuheesta.

24 Nyt viimein, vaikka näissä kansoisa ovat moninaiset kielet eli puheen tavat, niin, että kuki näistä maakunnist jotakin murtaa toisen maankielistä, kuitenkin että tämä koko hiippakunta Suomen maaksi kutsutaan, joka ompi niinkuin muiden äitei. Sillä että hän ensin tuli kristituksi, ja tässä Turussa ompi maakunnan emäkirkko ja piispan stuoli ja istuin. Sentähden ompi tässä P. Uuden testamentin kirjoissa suomenkieli enimiten pruukattu. Ja myös hädän tähden, koska tarve on anonut, ovat myös muiden kielet, puheet ja sanat tähän sisälotetut.

25 Kääntäjän murheet Sinun Waattes ouat sula Mirrham / Aloes ia Kezia [A-III-275-Ps-45:9] "Mitä se kesia onopi, en minä tiedä. Muutomat sen kasiaksi kutsuvat. Se mahtaa olla yksi juuri kuin hyvästi hajaapi ja vaatteet hyvästi haisemaan saattaa." 1992 Vaatteesi tuoksuvat mirhalta, aaloelta ja kassialta.

26 Vieraat vaikutteet artikkelien käyttö NInquin se VANHA TESTAMENTI yxi Ramattu ombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / passiivi ia he castettin henelde Jordanis Johannes kastoi heidät Jordanissa yhdysverbit alaslyödä ’kukistaa’ Sille ette hen ombi laupias / wiele hen nyt meiden pälen armachta / ia alaslöpi meiden synnit / ia heittepi ne caiki Meren pohiaan .

27 Innovaatioita, lipsahduksia?
heikkomielistyä ’käydä epäuskoiseksi’, epätietää ’olla tietämätön’, korvapuustella ’lyödä korville’ kuolemisuus, kuulemisuus, vastoinkäymisyys aamunkoittous, muistous, mielennouteus ylenkatsotus, kirotus, kutsutus, rikotus, ryövätys vrt. asettaa > asetus, lähettää > lähetys

28 Missä, milloin, millaista, ketkä?
eri paikoissa (Wittenberg, Turku, Viipuri, Tukholma) 1530-luvulta alkaen, yksittäisiä tekstejä 1540-luvulla painettuja kirjoja, laajoja tekstejä Agricola Mathias Westh? muita nimeltä tuntemattomia kääntäjiä vaihtelevaa, vakiintumatonta, vierasvaikutteista