Taidevakasta kulttuurin siemeniä

Esitys aiheesta: "Taidevakasta kulttuurin siemeniä"— Esityksen transkriptio:

1 Taidevakasta kulttuurin siemeniä
Taiteilija koulussa -toiminnan pilotti Heinävedellä Otto Kotilaisen koulussa keväällä 2013

2 Taidevakka -pilotti Kevään 2013 aikana Heinävedellä Otto Kotilaisen koulussa kehitettiin luokkalaisille suunnattua taiteilija koulussa -toimintaa osana Versoverkko Etelä-Savoon -hanketta. Taidevakka-idean äitinä, suunnittelijana ja käytännön toteutuksen organisoijana koulussa toimi luokanopettaja Eija Leskinen. Pilotin työryhmä: luokanopettaja Eija Leskinen rehtori Aki Tölli lastentarhanopettaja Niina Hiitola sivistysjohtaja Maarika Kasonen varhaiskasvatusjohtaja Paula Ukkonen koordinaattori Mervi Riikonen kulttuurituottaja Terhi Siippainen

3 Tavoitteet Otto Kotilaisen koulu luo yhteistyökuvioita paikallisten ja lähialueen taiteilijoiden kanssa Opettajat saavat taidekasvatuskoulutusta koulussa järjestettävien taiteilijavierailujen yhteydessä Samalla oppilaat saavat monipuolisia taidekokemuksia ja kokeilevat eri taiteilijoiden johdolla taiteen tekemistä.

4 Sisältö Kevään kuukausille suunniteltiin omat teemat.
Taiteilijat vierailivat koululla vähintään kahtena päivänä kuukaudessa ja oppilailla oli mahdollisuus taidetyöskentelyyn yhdellä tai kahdella oppitunnilla. Pilottikevään alussa luokanopettaja Eija Leskinen esitteli Taidevakan koko koulun väelle ja informoi myös vanhempia tulevasta taidetyöskentelystä Hankkeesta informoitiin opettajia ja ohjaajia opettajainkokouksissa ja opettajan huoneen infotaululla. Jokaisen taiteilijan kanssa sovittiin erikseen taidetyöskentelypäivät, tarvikkeet ja toteutustapa. Pilotti oli suunnattu ensisijaisesti Otto Kotilaisen koulun esikoululle ja luokalle opettajineen ja avustajineen. Lisäksi siihen saivat osallistua myös muut opettajat ja 1-6 luokat. Osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen. Jokainen opettaja sai päättää, mihin pajoihin hänen luokkansa osallistuu.

5 Kuukausiteemat Tammikuu: Nukketeatteri Helmikuu: Keramiikka
Värivarjoteatteri (tarinan kirjoittaminen, värikalvojen maalaus, tarinan esittäminen ja videointi). Ohjaajana taidekasvattaja Mervi Riikonen ja artenomiopiskelija Mari Kervinen Lastenkulttuurikeskus Versosta. Helmikuu: Keramiikka Norppasaliin tehdään koko koulun oppilaiden ja henkilökunnan yhteinen savesta toteutettu norppa-aiheinen seinäreliefi yhteistyössä keramiikkataiteilija Karin Keitelin kanssa. Maaliskuu: Romutaide Artenomiopiskelija Mari Kervinen johdattaa koulun väen romutaiteen saloihin. "Toisen romu voi olla toisen aarre". Huhtikuu: Korutaide Tuulia Kasosen korutaidetyöpajoilla tehdään kierrätysmateriaaleista koruja lahjaksi tai itselle iloksi. Toukokuu: Kuvataide Lapset suunnittelevat ja toteuttavat koulun välituntialueen pihamaalaukset taiteilija Jaana Lönnroosin johdolla.

6 Tammikuu: Värivarjoteatteri
FM Mervi Riikosen kehittämässä värivarjoteatterissa piirretyt ja maalatut piirtoheitinkalvot heijastetaan suurelle varjokankaalle lavastukseksi. Lapsen oma varjo toimii näyttelijänä. Tarvikkeet: piirtoheitinkalvot, siveltimet, piirtoheitin, iso valkoinen kangas, lasimaalit sekä tarvittaessa muuta esitystarpeistoa, varjonukkeja, soittimia, musiikkia ja videokamera Luokissa valittiin tai kirjoitettiin ja harjoiteltiin ennen Taidevakka-päiviä lyhyt tarina (n. 5 min) ja maalattiin värikalvoja lasimaaleilla. Esitykset toteutettiin ja videoitiin salissa. Oppilaat katsoivat videot omissa luokissaan ja arvioivat esityksiä: mitä niistä voi oppia, kuinka he onnistuivat ja miten esitystä voisi kehittää eteenpäin. Prosessi oli tärkeämpi kuin valmis lopputulos. Menetelmä otettiin käyttöön myös esikoululaisten perheillassa ja kolmasluokkalaisten joulujuhlassa.

7 Helmikuu: Norppa-reliefi
Eija Leskisen, keraamikko Karin Keitelin ja rehtori Aki Töllin ideoima yhteisöllinen taideteos Norppa-aiheella Jokainen koulun oppilas, opettaja, avustaja ja henkilökunnan jäsen osallistui Karin Keitelin ohjaamaan savityöpajaan. Kaikki tekivät 15 cm x 15 cm savilaatan. Savilaadut ja kuva-aiheet vaihtelivat luokka-asteittain; kasvikuvia, kädenjälkiä, eläinten jälkiä, kalliomaalauksia, vettä, kalliota ja norppaan tulevia paloja. Oppilaat tutustuivat luokissa omaan aiheeseensa ja suunnittelivat oman laattansa. Savipajat toimivat kuukauden ajan koulun Pajassa ja noin 10 oppilaan ryhmät kävivät työskentelemässä 30 minuutin ajan. Työskentelyvaiheessa suunnitelma toteutettiin erilaisin muotoilupuikoin ja luonnonmateriaalein. Savilaatat kuivatettiin ja poltettiin Karin Keitelin polttouunissa, koottiin lattialle ja liimattiin Norppasalin seinälle. Norppareliefi kerää edelleen kiinnostusta niin koulun väen kuin siellä vierailevien henkilöiden silmissä. Karinin kanssa taiteilijayhteistyö on jatkunut koulun kerhotoiminnan puitteissa. Keramiikkakerhoon ilmoittautuikin ennätysmäärä oppilaita.

8 Helmikuu: Norppa-reliefi
Teos paljastettiin Koulussa oppilaat pysähtyvät yhä päivittäin katsomaan omaa laattaansa ja etsimään toisten tekemiä laattoja.

9 Maaliskuu: Romutaide Ohjaustoiminnan artenomiksi opiskeleva Mari Kervinen toteutti koululaisille luokittain tunnin pituiset romupajat, joissa tehtiin ripustimesta taideteos. Tarvikkeet: ripustimia, lankoja, kankaita, sukkia, kierrätysmateriaaleja ja pieniä esineitä, yleisliimaa ja alustat Ennakkovalmistelut: Jokainen sai tuoda kotoa ripustimen ja kierrätysmateriaalia. Lisäksi Mari toi mukanaan kankaita, nauhoja, matonkuteita jne. Oppilas sai käyttää teokseensa kaikkea mahdollista kierrätysmateriaalia ja lopuksi työt koottiin taidenäyttelyksi luokkiin. Jokainen oppilas sai esitellä oman teoksensa. Oppilaista taidetyöskentely oli mukavaa. Ripustimista valmistui taideteoksia, koru- ja muistilapputelineitä, mobileita ja tuulikelloja. Marin kanssa yhteistyö jatkuu koulun kerhotoiminnan puitteissa.

10 Huhtikuu: Korutaide Huhtikuussa koru- ja kivialan artenomi Tuulia Kasonen piti kierrätysmateriaali-korupajoja. Tarvikkeet: Nauhaa, paperimassaa, sähköjohdonpätkiä, pihdit, liimaa, akryylimaalia, siveltimiä, pistaasipähkinän kuoria, simpukan kuoria, pääsiäismunista saatuja, nukkekodin tai barbien esineitä ja kaikenlaisia pieniä kierrätysmateriaaleja Eka-, toka- ja kolmasluokkalaiset tekivät paperimassahelmiä, maalasivat pistaasipähkinöitä ja simpukankuoria akryylimaalilla ja katkoivat sähköjohdon pätkiä korun koristeeksi. Paja kesti kolme tuntia. Neljäs ja viidesluokkalaiset tekivät koruja pääsiäismunista saaduista esineistä, nukkekodin tai barbien esineistä ja kaikenlaisista pienistä materiaaleista. Heidän työpajansa kestivät kuusi tuntia. Oppilaat kokivat erilaisen taidetyöskentelyn mukavaksi. Yksi oppaista kiitti Tuuliaa siitä, että Tuulia tuli ohjaamaan heille jotakin ihan uutta ja erilaista. Valmiit korut olivat täysin uniikkeja, pääosin korva- ja kaulakoruja ja annettiin äitienpäivälahjaksi, pidettiin itse tai lahjoitettiin esimerkiksi pikkusiskolle.

11 Toukokuu: Pihamaalaukset
Kaikki luokat tekivät väriehdotuksia kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Jaana Lönnroosin suunnittelemiin aurinkokellon ja Hanoin torni -pelin pohjiin. Oppilaat saivat suunnitella, ehdottaa ja piirtää myös muita koulun pihalle tulevia peli- ja leikkialueita. Opettajat Maarit Repo-Leppänen, Eija Leskinen, rehtori Aki Tölli ja taiteilija Jaana Lönnroos tekivät lasten ehdotusten pohjalta koko piha-alueelle suunnitelmaluonnoksen eri toimintapisteistä. Toukokuussa Jaana Lönnroos ohjasi pihamaalauspajaa. Oppilaskunta toteutti maalaukset kahtena päivänä. Oppilaita maalaustouhuissa oli luokilta. Tarvikkeet: Suunnittelupaperit, puuvärit, ulkomaalit, pensselit, jätesäkit suojavaatteiksi, ”rönttävaatteet”, alueen suojaamiseen merkkikartioita, katuharjoja, taululiitua, vesiastia, käsipaperia, keppi ja narua harpiksi. Hanoin torni–peliä on käytetty välitunneilla ja oppitunneilla Oppilaat ovat heittäneet tarkkuutta värialueisiin, laskeneet pisteitä tai muodostaneet kirjaimista sanoja. Kuviossa on liikuttu erilaisin tavoin ja pelattu pelejä. Pihamaalauksia jatkettiin syksyllä kuvataidekerhossa ja kuvataidetunneilla. Maalaustöitä jatketaan keväällä 2014.

12 Kokemuksia Koko koulun väki oppi uutta ja sai vaihtelua arkiseen opiskeluun. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva osallistuminen oli hyvä ratkaisu. Kaikille tarjottiin mahdollisuus, mutta jokainen opettaja arvioi sen, sopiiko taideteema heidän luokkansa toimintaan. 2. – 5.-luokat osallistuivat kaikkiin viiteen taidepajaan. Aikataulujen sovittamisessa ja siinä pysymisessä oli välillä haasteita. Tiedotusta ja järjestelyitä hoidettiin opettajahuoneen seinän infotaulun ja opettajakokouksien kautta. Organisointi vaati aikaa, mutta antoi myös uusia kokemuksia. Toivomme, että lapset oppivat ymmärtämään taiteellisen työn merkitystä ja arvostamaan taiteilijoiden työtä. Koulussa näkyvät ja kotiin tuodut tuotokset vaikuttavat myös vanhempien taidenäkemyksiin. Lehtijutut toivat paikkakunnan taiteilijoita esille ja tietoisuus oman kunnan taiteilijoista ja taidealoista lisääntyi. Toivomme, että voimme jatkossakin kutsua lisää taiteilijoita koulumme taidetoimintaa virkistämään ja antamaan oppilaille monipuolisia taidekokemuksia.

13 Taidevakasta kulttuurin siemeniä…