Miten melun haitat ja melu vähenevät Suomessa

Miten melun haitat ja melu vähenevät Suomessa
Jukka Starck, Professori, FT Osastonjohtaja Fysiikan osasto Tallinna

Melu Epätoivottava tai terveydelle haitallinen melu (WHO)
Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Meluongelman laajuus Lähes 200 000 altistuu työssä
150 ammattia joissa kuulovammoja 900 kuulovammaa/vuosi Impulssimelu yleistä eniten vammoja aiheuttavissa ammateissa vapaa-aikana vuosittain varusmiespalvelussa Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Melutyöntekijät (re 85 dB)
Vuosi N Osuus työvoimasta Kuulovammoja 1980 17 % 1500 1990 15 % 1620 1997 13 % 970 1999 1000 2003 14 % 900 Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Melumittausten jakautuminen % 1970 luvulla (n=12000) ja 1995-2000 (1500)
Toimiala yli 85 dB yli 100 dB Kaivannais Teollisuus Rakennus Kauppa Yhteiskunn pal Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Työolojen muutokset 30 V Tekniikan ja tuotantomenetelmien kehittyminen sekä rakennemuutokset Asenteiden muutokset ja motivaatio Lainsäädännön vaatimukset Tiedon taso ja saatavuus Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Tuotantomenetelmien muutokset
Käsityö vähentynyt syntyy omasta työstä kiinteät työpisteet altistusaika = käyttöaika Prosessiteollisuuden osuus kasvanut automatisoitu lähde voi olla kaukana liikkumista kohdealueella muuten valvomossa Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

ISO 1999-1990 malli Mallissa mukana Ikä A- painotettu ekvivalenttitaso
Sukupuoli Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Esimerkki ISO1999 Leq = 100 dB(A)

Kuulovammaan syntyyn vaikuttavat tekijät

Toiminta- ja raja-arvojen merkitys
Lukuarvo Merkitys asetuksessa /direktiivissä 2003/10/EY Viitekehys ISO , EN 458 75 dB(A) Ei määritelty Ei merkitystä kuuloon, alaraja kuulonsuojaimen sisäpuolen melulle (hyvä valinta) 80 dB(A) /135 dB(C) peak Alempi toiminta- arvo -oikeus ennaltaehkäisevään kuulontarkastukseen ja hyvin istuviin kuulonsuojaimiin Ei muutosta kuuloon puhealueella, yläraja kuulonsuojaimen sisäpuolen melulle (hyvä valinta) 85 dB(A) /137 dB(C) peak Ylempi toiminta-arvo, - laadittava meluntorjuntaohjelma kulonsuojaimet käyttöön merkittävä meluisat alueet 5 % kuulovammoja, kuulon- suojaus riittämätön, jos korvaan pääsevä on yli tämän tason melutaso 87 dB(A)/140 dB(C) peak, suojainten vaikutus mukana Raja-arvo, jota ei saa ylittää 8 % altistuneista saa kuulovammoja Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Altistus arvioitava ja tarvittaessa mitattava
Meludirektiivi 2003/10/EY Altistus arvioitava ja tarvittaessa mitattava pätevästi, sopivin laittein ja menetelmin mittausepävarmuudet huomioiden Altistuksen vähentäminen riskit eliminoidaan lähteellä tekniset ja organisatoriset keinot Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Meluntorjunnan toteutusmalli
Suunnittelu; esikäynti, mittauksia, tavoitemäärittelyt Melu- ja akustiikkakartoitus; kysely, melulähteet, rakennusakustiikka Meluntorjuntasuunnittelu; äänilähteet, ääneneteneminen, työntekijän suojaus, tekninen suunnittelu Toteutus; rakenteiden suunnittelu ja toteutus, tarkistukset ja tarkennukset suunnitteluun, budjetointi Todentaminen; tutkitaan torjuntatoimenpiteiden vaikutukset, mahdollisten jatkotoimenpiteiden määrittely Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Meluntorjunta esimerkkejä
Reunankäsittelykoneen kotelointi; alkutilanne dB, saavutettu vaimennus dB, altistustaso 85 dB Katkaisukoneen kotelointi: 92 dB  74 dB Pintakäsittelyosaston meluntorjunta; vaimennus 22 dB Hiekkapuhaltimen kotelointi; 93 dB --> 84 dB Väliseinän tiivistys toimistossa; 8 dB Avotoimiston akustointi; puhemelu vaimeni 6-8 dB Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Tuottavuus - meluntorjunnan takaisinmaksuaika Esimerkki
Lähtötilanne 100 henkilön toimisto, 1000 m2, palkkakulut euroa / vuosi / hlö Toimistossa valitetaan puheäänten kuulumisesta ja keskittymisvaikeuksista. Selvitys Itsearvioitu työajanmenetys on 8 % kokonaistyöajasta (30 min/päivä) STI-arvoksi mitattiin 0.80 työpisteiden välillä eli puhe erottuu hyvin taustamelu on alhainen (38 dBA) ja akustointi on puutteellinen Toimenpiteet Katon ja seinien lisäakustointi, peittoäänijärjestelmä 44 dBA ja seinäkkeiden korotus Mallin mukaan STI laskee tasolle 0.50 eli puheen häirintä laskee merkittävästi Kokonaiskustannukset olivat 50 € /m2 eli € (500 €/hlö) Vaikutukset Kun työteho paranee 1 %, säästöä tulee €/vuosi. Investoinnin takaisinmaksuaika on tällöin 14 kk Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Kuulonsuojaimet Testaus EN 352- sarja Valinta ja käyttö EN 458
vaimennus ominaisuudet eri tyyppisille suojaimille Valinta ja käyttö EN 458 sisäpuolisen melualtistustason arviointi Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Vaimennus laboratoriossa ja työpaikalla

Käyttöasteen merkitys

Kuulonsuojainten käyttöaste
Ei koskaan käyttäjät Aina käyttäjät For a closer look the development of the usage rate was drawn as a function of time. From the lower picture it can be seen, that the use of HPDs started in the late 1970ies and reached the final levels very soon. The percentage of always users is highest among forest workers and lowest among papermill workers. Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Kuulonsuojainten käyttöaste ja kommunikaatiotarve

Työn muuttuminen fyysisestä kommunikointia edellyttäväksi teollisuusmaissa (Joore 2001)
10 20 30 40 50 60 70 80 90 1900 1950 2000 Physical Communication Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Kuulovammaiset Suomen työelämässä
Kokonaismäärä Melun aiheuttamia Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Kuulonsuojainten käyttäjät kommunikointia vaativissa töissä
Voimakas melualtistus Alhainen melualtistus Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Vapaa-ajan melulähteitä
Korvalappustereot (LAeq <110 dB) Soittaminen (LAeq up 105 dB) Discot, konsertit (110 dB) Ampuminen (huipputasot dB) Moottoriurheilu (LAeq >90 dB) Lumikelkat (LAeq > 90 dB) Moottorisahat ( dB) Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Eri melulähteiden merkitys eri ikäkausina
20 30 40 50 60 80 100 120 Työmelu altistus suojainten kanssa musiikkimelun vaikutus Melualtistus kun suojainten vaikutusta ei huomioida Meluaitistus ( dB(A)) Age 10 14 16 18 22 24 26 28 32 ampumamelu Ampumamelu (dB) The problem of total noise exposure can be illustrated with the following example. A shipyard worker starts working at the age of 20 years. He is exposed at work to 98 dB(A) impulsive noise. He uses HPDs with a nominal attenuation of 24 dB. He attends weekly discos and concerts with a mean sound pressure level of 98 dB(A) for 6 h. He starts visiting the discos at the age of 15 and stops at the age of 30. His hobby is hunting. Annually he shoots 30 shots on average in the forest without HPDs and 100 shots of target shooting with HPDs. Based on these figures the cumulative exposure is calculated from concerts and discos, the true work exposure with its accuracy, and the estimated work exposure without use of HPDs. If the use of HPDs is omitted the considerable overestimate of exposure is obtained. Even with the poorest use of HPDs, the free-time exposure is the dominant exposure. The logarithm of the number of shots without HPDs is also given in the present figure. Unfortenately there is no generally accepted way to combine steady-state noise and shooting noise. Still the number of shots presented here is large enough to be a cause of notable hearing loss. Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Yhteenveto Voimakkaat altistumiset teollisuudessa selvästi vähentyneet
Muun kuin työperäisen altistumisen osuus kasvussa ja se voi olla merkittäväkin Yhtenäinen työasu lisää suojainten käyttöä Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Meludirektiivi 2003/10/EY Työnantajan on riskien arvioinnissa otettava erityisesti huomioon seuraavat seikat: a) altistuksen taso, tyyppi ja kesto, mukaan lukien altistus impulssimelulle b) direktiivissä säädetyt altistuksen raja-arvot ja altistuksen toiminta-arvot c) vaikutukset erityisen alttiisiin riskiryhmiin kuuluvien työtekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen d) sikäli kuin se teknisesti on mahdollista, työntekijöiden turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka aiheutuvat melun ja työhön liittyvien ototoksisten aineiden sekä melun ja tärinän yhteisvaikutuksesta e) yhtäältä melun ja toisaalta varomerkkien tai muiden onnettomuusriskien vähentämiseksi tarkkailtavien äänien yhteisvaikutuksesta työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen aiheutuvat välilliset vaikutukset Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Kuulovammaan vaikuttavia tekijöitä
Tärinä; VWF- oireen ja kuulovamman välillä selvä yhteys Korvamyrkylliset kemikaalit; styreenin ja tolueenin kanssa additiivinen vaikutus Kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä tupakointi ja särkylääkkeiden käyttö selittävät % kuulonalenemasta Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Melun, verenpaineen ja kolesterolin vaikutus kuuloon 4 kHz:N taajuudella
14 15 13,5 18,3 17,2 22,6 24,7 26,2 5 10 20 25 30 4 kHz E-C-S- E-C+S- E-C-S+ E-C+S+ E+C-S- E+C+S- E+C-S+ E+C+S+ KUULO (dB) Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

1 riskitekijä =Significant difference at 95 % level

2 riskitekijää =Significant difference at 95 % level

Vähintään 3 riskitekijää
No significant changes Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Yhteenveto Riskinarviointi tehostuu
Tarvitaan kokonaisvaltaista riskinarviointia muu altistuminen ja yhteisvaikutukset herkyyttä lisäävät tekijät suojainten huomioonottaminen tapaturmariskin huomioiminen (43 % tapaturmista melu ja meluvamma mukana) Vapaa-ajan melun merkitys Turhan altistuksen välttäminen Meluntorjuntaan löytyy keinoja Tavoitteena hyvä akustisesti toimiva työympäristö Kuulonsuojainten oikea valinta ja käyttö kommunikaatio ja kuulovamma NoiseScan – meluvamman riskinhallinta yritysten käyttöön Jukka Starck / Työterveyslaitos / /

Miten melun haitat ja melu vähenevät Suomessa

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Miten melun haitat ja melu vähenevät Suomessa"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Miten melun haitat ja melu vähenevät Suomessa

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Miten melun haitat ja melu vähenevät Suomessa"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute