Selkäydinvammat Skolioosi Rasitusastma Diabetes

Esitys aiheesta: "Selkäydinvammat Skolioosi Rasitusastma Diabetes"— Esityksen transkriptio:

1 Selkäydinvammat Skolioosi Rasitusastma Diabetes
Muut vammat Selkäydinvammat Skolioosi Rasitusastma Diabetes Tämän luennon tavoitteena on kuvailla kahta yleisimmistä liikuntavammoista (selkäydinvammat ja skolioosi), jotka voivat liittyä moniin muihin vammoihin sekä kahta yleistä terveyden heikentymää (rasitusastma ja diabetes). Astma on yleisimpiä kansantauteja Suomessa ja sitä sairastaa noin 8–10 % väestöstä. Se on myös lasten yleisin pitkäaikaissairaus ja keskimäärin Suomessa on vähintään yksi astmaa sairastava lapsi koululuokkaa kohden. Diabetes taas on yleistynyt Suomessa ja koko maailmassa nopeasti. Erityisen huolestuttavaa on tyypin 2 diabeteksen yleistyminen lasten ja nuorten keskuudessa.

2 Normaali selkäranka Tällä dialla muistellaan selkänikamia ja selkärangan perusosia.

3 Selkäydinvammat Selkäytimen hermoradat joko osittain tai kokonaan katkenneet Oireet riippuvat vaurion sijainnista selkäytimessä Paraplegia - alaraajat halvaantuneet Tetraplegia - neliraajahalvaus Syynä esim. tapaturma, kasvain tai tulehdus Vaikuttaa sekä keskushermostoon että autonomiseen hermostoon (sympaattiseen ja parasympaattiseen) Selkäydinvamman yleisin syy on tapaturman aiheuttama murtuma (esim. liikenneonnettomuus). Muita syitä ovat kasvain, synnynnäiset epämuodostumat, tulehdus ja tyrä. Suomessa arvioidaan olevan noin selkäydinvammaista henkilöä. Vamman sijainti vaikuttaa suoraan vartalon toimintatasoon kyseisen kohdan alapuolella. Osittaisessa vammassa joitakin toimintoja tai tuntemuksia on saattanut säilyä riippuen vamman laajuudesta. Tällöin voidaan tilaanteesta riippuen kuntoutuksella parantaa liikuntakykyä huomattavasti.Täydellisessä vammassa selkäranka on kokonaan vaurioitunut ja kohdan alapuolella ei ole toimintaa tai tuntemuksia. Tällöin tila on pysyvä.

4 Selkäydinvammat Halvaantumisen vaikutuksia:
Tahdonalaisen lihastoiminnan ja tuntoaistimusten häiriintyminen Lihasten tahaton supistuminen (spastisuus), kouristukset ja surkastumat Painehaavat, virtsatietulehdukset, ummetus Altistuminen äärilämpötiloille Lepo- ja harjoitussykkeen suuret vaihtelut Veren kerääntyminen alaraajoihin Tahdonalaisen lihastoiminnan häiriintyminen on halvausoireiden näkyvin piirre. Oireet riippuvat selkäytimen vaurioitumiskohdasta. Spastisuus voi haitata päivittäisiä toimia ja olla joskus myös kivuliasta. Jos spastisuus lisääntyy myöhemmin, tulee syy selvittää. Jäykistymät, kouristukset ja surkastumat voivat aiheuttaa tahattomia liikkeitä ja rajoittaa liikelaajuutta. Päivittäinen venyttely on tärkeää. Altistuminen äärilämpötiloille tulee huomioida mm. vaatetuksessa, nesteiden saannissa ja uima-altaassa vietetyn ajan pituudessa. Lepo- ja harjoitussyke voivat vaihdella suuresti, joten sykkeen tarkkailu on tärkeää. Veren kerääntymistä alaraajoihin voidaan estää esimerkiksi tukihousujen avulla. Kosketuksen, kuumuuden, kylmyyden, paineen ja kivun ilmaisimet ovat vaurioituneet, joten henkilö ei välttämättä ole tietoinen näiden alueiden muutoksista, ja häntä täytyy sen tähden valvoa tai opettaa tarkkailemaan itseään. Mukavaa, hyvin istuvaa vaatetusta tulee käyttää, jotta vaatetus ei häiritse verenkiertoa tai ole niin väljää, että tarttuisi välineisiin. Henkilökohtaisesta hygieniasta tulisi huolehtia rutiininomaisesti ihoärsytysten välttämiseksi. Makuuhaavat ovat yleisiä pyörätuolin käytön tuloksena, ja siksi niitä pitäisi yrittää välttää. Oikea istumisasento ja vartalon asennon muuttaminen säännöllisin väliajoin päivän aikana sekä mahdollisuudet tuolista poistumiseen auttavat siinä. Henkilön iho saattaa palaa auringossa hänen tietämättään tuntemuksien puuttumisen vuoksi, joten sitä täytyy valvoa. Säännöllinen vartalon tarkastaminen haavojen ja mustelmien varalta on olennaista, sillä niistä voi kehittyä vakavia infektioita. Kaikilla halvaantumisen muodoilla on merkittävä vaikutus tasapainon ja kävelyn laatuun. Halvauksen laajuudesta riippuen tarvitaan erilaisia liikkumisessa avustavia välineitä, jotka vaihtelevat yksinkertaisesta lastasta sähkökäyttöiseen pyörätuoliin.

5 Selkäydinvammat ja liikunta
Liikunnan tarve sama kuin kenellä tahansa Sovellettuna lähes kaikki lajit mahdollisia TAVOITTEET: Lihasvoiman ja kestävyyden kehittäminen Ylävartalon riittävä voimataso Yleiskunnosta ja nivelten kunnosta huolehtiminen Tieto ja taito käyttää oikeanlaisia apuvälineitä Sosiaaliset tavoitteet Toimivat lihakset mahdollisimman vahvoiksi Uhkana toimivien lihasten yli- tai vääränlainen kuormitus Liikunta toimii monelle tärkeänä keinona palaamisessa yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi.

6 Skolioosi On selkärangan sivusuuntainen mutka, joka on C:n tai S:n muotoinen Mutkien lisäksi nikamien kiertymistä ja eteen liukumista Toiminnallinen skolioosi yleistynyt Vallitsevampi tytöillä kuin pojilla Hoitoon kuuluvat vartalon tuet, fysioterapia, selkärangan fuusio Skolioosi voi vaihdella ja edetä ajan mittaan. Kasvunpyrähdykset voivat johtaa lyhytaikaiseen nopeaan mutkan kulman pienentymiseen. Mutkat saattavat alkaa yksinkertaisena kuperana C-kirjaimena, mutta edetessään ne usein muodostavat kompensoivan kaarteen vastakkaiseen suuntaan. Tätä kutsutaan S-skolioosiksi. Syyt vaihtelevat, mutta skolioosin esiintyvyys on korkeaa lapsilla, joilla on muita liikuntavammoja kuten CP-vamma tai lihasdystrofia. Selkärangan fuusiota ei yleensä harkita ennen kuin skolioosi on edennyt useita vuosia ja saavuttanut tason, jossa elämänlaatu ja/tai keuhkojen toiminta on vaarantunut. Selkärangan fuusioon kuuluu pysyvä suoristaminen metallipuikoilla, kuten seuraavan dian röntgenkuvissa näkyy. Toimenpide on haasteellinen ja kivuttomaan liikkumiseen palaaminen voi kestää useita kuukausia. Toiminnallinen skolioosi on yleistynyt nykyaikana, sillä lapset istuvat yhä suuremman osan päivästä. Kouluissa olisikin hyvä tarkistaa lasten selät säännöllisin väliajoin (esim. terveydenhoitaja). Jopa 10 %:lla koululaisista voi esiintyä skolioosia.

7 S-skolioosi Selkärangan fuusio
Röntgenkuva S-skolioosista, jossa oikea lanne on paljon korkeammalla kuin vasen. Alkuperäinen C-kaarre näyttää olleen kuperasti oikealle.

8 Rasitusastman määritelmä
‘Rasitusastmaa kuvaa akuutti, nopeasti palautuva keuhkoahtaumakohtaus, jonka aiheuttaa ilmateiden lämmön ja kosteuden menetyksen sekä ilmateiden kurojalihaksen tai pitkittäisten välittäjäaineiden vapautumisen yhdistelmä.’ (Flanagan, P. 2003) Määritelmä koettaa selittää piilevän sairauden fysiologiaa – lämmön ja kosteuden poistuminen ilmateistä aiheuttaa (kurojalihaksen ja keuhkoputken laajentajan) välittäjäaineiden vapautumisen, mikä johtaa ilmeteiden kaventumiseen. Rasitusastman suurimmasta syystä keskustellaan edelleen. Lisäksi korostetaan oireiden akuuttia alkamista ja mahdollista nopeaa palautumista erityisesti, jos käytetään beta-agonistista lääkitystä. Rasitusastma on yksi astman muodoista, jossa oireilu johtuu pääosin rasituksesta. Suomessa puhutaan enemmän ”rasitusoireesta” kuin rasitusastmasta, sillä lähes jokainen astmaatikko voi saada myös rasitusastmaoireita. Astma määritellään lyhyesti limakalvojen tulehdussairaudeksi, johon kuuluu keuhkoputken ahtautuminen. Lisätietoja astmasta löytyy mm. Allergia- ja Astmaliiton sivuilta:

9 Oireet Yskä, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, lisääntynyt limaneritys, toistuvat keuhkoputken tulehdukset Saattaa ilmetä kuntoilun aikana, mutta pääosin sen jälkeen. Oireet ovat pahimmillaan 5-20 minuuttia kuntoilun jälkeen. Myöhäisen vaiheen reaktio saattaa ilmetä 6-12 tuntia kuntoilujakson jälkeen Oireet ovat samanlaisia kuin muissakin astman muodoissa, mutta kuntoilun aikana tila saattaa ilmetä aerobisen kunnon puutteena. Yllämainitut oireet saattavat ilmetä kuntoilun aikana, mutta yleensä vakavampi keuhkojen toiminnan heikentyminen ilmenee kuntoilun jälkeen. Myöhäisen vaiheen reaktion on huomattu esiintyvän erityisesti allergisessa astmassa, mutta sen esiintymisestä rasitusastmassa on vain vähän todisteita.

10 Astman hallinta 1. Keuhkojen toiminnan objektiivinen mittaaminen
2. Lääkitys: helpottajat (sininen) ja estäjät (punainen, ruskea, keltainen) 3. Ympäristötekijät 4. Oppilaiden opastus Yllä listataan rasitusastman hallinnan pääkeinoja lapsilla. Omien keuhkojensa uloshengityksen huippuvirtauksen tai FEV1-lukemien tunteminen kertoo henkilölle, missä tilassa hänen ilmatiensä ovat tiettynä ajankohtana. Tämä auttaa myös henkilökohtaisen astmanhallintaohjelman kehittämisessä. Oman astmalääkityksensä tarkoituksen ja toiminnan ymmärtäminen saattaa osoittautua kriittiseksi vakavien, mahdollisesti hengenvaarallisten astmakohtausten hallinnassa ja hoidossa. Helpottava lääkitys (inhaloitava), joka tehoaa minuuteissa sisältää yleensä salbutamolia ja on yleensä väriltään sinistä. Pidempikestoinen estäjälääkitys (inhaloitava), joka on yleensä kortikosteroidipohjainen, on yleensä ruskeaa tai punaista väriltään. Ei-steroidista tulehdusta estävää lääkitystä on myös saatavilla, se on yleensä väriltään keltaista, vihreää tai oranssia. Ympäristötekijöillä voi olla suuri vaikutus perustasolla piilevään astman ja rasitusastmaan. Kuntoilu vastaleikatulla ruohoalueella, pölyisessä salissa, kylmässä tai saastuneessa ilmassa ovat vain muutamia esimerkkejä niistä tekijöistä, jotka saattavat pahentaa astman oireita. Tieto näistä hallittavista asioista saattaa merkittävästi vähentää rasitusastman vaikutusta osallistumiseen ja urheilusuorituksiin.

11 Vaikutukset liikunnanopetukseen
Korosta liikunnan merkitystä sairauden hoidossa Hengityksen harjoittaminen tärkeää Lihaskunnon ylläpito ja kehittäminen Astma ei estä kovaakaan harjoittelua Lähes kaikki lajit soveltuvat astmaatikolle Tee ero hengästymisen ja hengenahdistuksen välille Liikunta on yhtä tärkeää kuin säännöllinen lääkitys, sillä suorituskyvyn nousu vähentää oireita. Hengityksen harjoittamiseen ja kunnon kohottamiseen hyviä lajeja ovat esimerkiksi uinti, hiihto ja jooga. Liikunta tulee aloittaa rauhallisesti kevyemmillä lajeilla. Lihaskunnon ylläpito ja kehittäminen tukee ryhtiä ja parantaa vartalo- ja hengityslihasten voimaa. Astma ei ole este kovalle harjoittelulle. Oikein hoidettuna urheileminen onnistuu aivan maailman huipulla asti. Liikunnanopettaja voi olla erittäin merkittävä henkilö pienille lapsille. Jos hän rohkaisee lasta hallitsemaan ja tuntemaan astmansa, on hyvä mahdollisuus, että niin käy. Opettaja voi myös hallita liikuntatuntia, tunnin ympäristöä ja jos tarpeen, estää lapsen harjoittelu. On saatu joitakin todisteita siitä, että rasitusastman oireita voidaan hallita ilman lääkitystä. Käyttämällä lyhyitä harjoitusjaksoja tai lämmittelemällä intervalleina ennen peliä tai treeniä viimeistä liikuntajaksoa seuraavan rasitusastman vakavuus vähenee huomattavasti. Tätä kutsutaan palautumisajaksi ja se tukee tapauskohtaisia todisteita siitä, että astman oireet vähenevät ajoittaisen harjoittelua edeltävän lämmittelyn jälkeen. Yksi mahdollinen syy tähän on se, että toistetut liikuntajaksot vähentävät lopulta keuhkoputkien kurojalihaksen välittäjäaineiden määrää ja rasitusastman laukaisijoita.

12 Astmaystävällinen liikuntatunti
Tarvittava lääkitys tunnin alussa Lämmittely (palautumisaika) Taitojen painottaminen Aktiviteetit vaihtelevalla intensiteetillä Ota ympäristötekijät huomioon (kylmyys, pöly, voimakkaat hajut) Liikunnasta palautuminen Jotkut yksinkertaiset suunnitteluvaiheet vähentävät rasitusastman riskiä suuresti. Kuten aiemmin pohdittiin, lämmitteleminen antaa palautumisaikaa myöhemmin tunnin aikana. Jatkuvan juoksemisen vähentäminen tunnin alussa pienentää keuhkoihin menevän ilman voimakkuutta ja täten lämmön ja kosteuden tarvetta, ja vähentää rasitusastman mahdollisuutta. Korvaa juokseminen taitoihin perustuvammalla jaksoittaisella lämmittelyaktiviteetilla. Talvella ulkona liikuttaessa sopiva pakkasraja astmaatikolle on noin -10 C astetta. Hengityksen suojana voidaan käyttää liinaa tai kasvomaskia, jossa on lämpökenno.

13 Diabetes Veren sokeriarvojen kohoaminen paaston tai ruokailun jälkeen, insuliinivajaus ja/tai lisääntynyt insuliinieritys sekä glukoosi-, rasva ja proteiiniaineenvaihdunnan poikkeavuudet Verensokeri pysyvästi yli 7,0 mmol/l (normaalin yläraja 6,0 mmol/l) Oireita: jano, väsymys, laihtuminen, lisääntynyt virtsamäärä Diabetes edistää muiden komplikaatioiden syntymistä – hermosairaudet, munuaistauti, korkea verenpaine, sydänlihastulehdus, verkkokalvon tulehdus, verenpaine, jalkojen haavaumat. Tietoa diabeteksesta löydät mm. Diabetesliiton sivuilta:

14 Nuoruustyypin diabetes, tyyppi 1
Puhkeaa lapsena tai nuorena Insuliinin eritys puuttuu Tarvitaan päivittäiset insuliinipistokset Ruoan ja liikunnan yhteensovittaminen Tavoite vähentää liitännäissairauksien syntymistä Liikunnan vaikutukset Lihasten verenkierto paranee Kehon rasvakudos vähenee Maksan sokerituotto alenee Glukoosin kuljettajaproteiinin ja solujen insuliinireseptorien aktiivisuus lisääntyy Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 450 lasta. Kuitenkin jako tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen on kaventunut, sillä aikuistyypin diabetes on yleistynyt huolestuttavasti yhä nuoremmilla. Merkittävin tekijä on lihavuuden lisääntyminen.

15 Diabetes Aikuistyypin diabetes, tyyppi 2 Liikunnan vaikutukset
Yleisin diabeteksen muoto, usein oireeton Insuliinin eritys puutteellista Taustalla lihavuus, liikunnan puute, perinnöllisyys Voidaan ehkäistä painonhallinnalla, liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja tupakoimattomuudella Mahdollisia komplikaatioita: sydäninfarkti, aivohalvaus Liikunnan vaikutukset Ehkäisee 2 tyypin diabetesta Päivittäinen kävely, työmatkaliikunta ja fyysinen työ vähentävät sairastumisen riskiä Aikuistyypin diabetes on diabeteksen yleisin muoto ja liittyy pääosin aikuisiin, mutta nopeasti lisääntyvän lasten liikalihavuuden myötä yhä useammilla nuorilla on diagnosoitu tämä diabetesmuoto. Tämä diabetes aiheutuu perinnöllisten tekijöiden, insuliiniresistanssin ja vähentyneen B-solujen toiminnan yhteisvaikutuksesta. Aikuistyypin diabetesta sairastavat eivät ole aina tai täysin insuliinista riippuvaisia, eikä taudilla ole yhtä monia tai yhtä vakavia muotoja kuin ykköstyypin diabeteksella. Kolmannen tyypin diabetestakin, raskausdiabetesta, esiintyy, vaikkakin harvoin. Tauti ilmenee vain 2%:lla naisista ja siihen kuuluu raskauden aikainen glukoosi-intoleranssi. Tila palautuu yleensä normaaliksi synnytyksen jälkeen.

16 Hypoglykemia Korkea insuliinitaso, matala verensokeri
Muutokset käytöksessä, rauhaton, ärtyisä, keskittymiskyvytön Oireet: jano, päänsärky, nopea sydämensyke, hikoilu, kiihtynyt hengitys Oireet vähenevät nopeasti syömällä glukoositabletin tai keksin, tai juomalla mehua Hoitamatta jääneenä saattaa johtaa koomaan tai kuolemaan Jos verensokeri pääsee liian alhaiseksi, on nopeasti syötävä tai juotava jotain hiilihydraattipitoista ruokaa. Diabeetikolla olisi hyvä olla aina mukana jotain nopeasti ja helposti nautittavaa hiilihydraattipitoista syömistä/juomista hypoglykemian varalta. Jos verensokeriarvot ovat matalalla, oppilaan tulisi ottaa välipalaa ja odottaa, että arvot nousevat ennen urheilun aloittamista, sillä silloin hypoglykemian riski on korkealla. Jos verensokeriarvot ovat liian korkealla, myös korkeiden ketonien mahdollisuus on suuri, ja verensokeriarvot tulisi madaltaa normaalille tasolle ennen harjoittelua. Kuntoilu myöhään illalla ja liian pitkään aterioiden jälkeen lisää hypoglykemian riskiä. Liikunnan jälkeinen hypoglykemia voi ilmetä 5-15 tuntia harjoittelun jälkeen, joten harjoittelu peräkkäisinä päivinä voi olla kontraindikoitunutta.

17 Verensokerin hallinta
Tavoitellut verensokeriarvot tarkistetaan useita kertoja päivässä Insuliinia pistetään ihonalaisesti eri kohtiin kehossa Yleensä pistetään ennen aterioita, erityisesti ennen aamiaista Ruoan saannin ja kuntoilun hallinta on hyvin tärkeää Tämä koskee erityisesti tyypin 1 diabeteksen valvontaa, sillä erityyppistä, nopeasti tai hitaasti vaikuttavaa insuliinia tulee ottaa säännöllisesti päivän aikana. Tavoitellut verensokeriarvot ovat mg/dl ennen ruokailua ja mg/dl aterian jälkeen, mg/dl muina aikoina. Oppilaat yleensä mittaavat arvoja itse käyttäen pientä glukometria, joka mittaa pienellä neulalla pistetyn verinäytteen. Yleisiä insuliininpistokohtia ovat yläreidet, takamus ja alavatsa. Päätavoite on saada johdonmukaiset annokset ja pistoajankohdat, joten rutiinin seuraaminen on olennaista. Ruokavalioon liittyen monet asiat ovat äärimmäisen tärkeitä: säännölliset mutta pienet ateriat, korkean glykeemisen indeksin ruokien välttäminen, monipuolisten hiilihydraattien syöminen. Pidä glukoositabletti tai mehua lähettyvillä sokerin laskun varalta, tasapainota ruoan saantia kuntoilun määrällä.

18 Liikunnan hyödyt Erittäin tärkeää diabeteksen hallinnassa (erityisesti tyypin 2) Parantaa verensokerin kontrollia ja insuliiniherkkyyttä Vähentää kehon rasvaa Vähentää stressiä Liikunnan oltava säännöllistä ja kohtuu kuormittavaa (väh. 3 krt viikossa) Parantunut verensokerin hallinta ja herkkyys johtaa päivittäin tarvittavan insuliiniannoksen määrän vähentymiseen. Myös painonpudotus lisää insuliiniherkkyyttä. Monet diabeteksen toissijaisista vaikutuksista aiheutuvat rajoittuneesta veren virtauksesta kehossa. Parantunut kardiovaskulaarijärjestelmä vähentää diabeteksen negatiivisia vaikutuksia, jotka ovat: ääreishermosairaus, kaihi, ennenaikainen sepelvaltimotauti, aivoverisuonitauti ja ääreisverenkierron sairaus. Stressi saattaa häiritä insuliinitoimintaa ja täten sairauden hallintaa lisäämällä ketoneja, vapaita rasvahappoja ja virtsantuotantoa.

19 Vaikutukset liikunnanopetukseen
Opettajan tulee tietää oppilaan diabetes Opettajan on oltava tietoinen harjoittelun vaaroista (esim. hypoglykemiasta) Liikunnan, ruoan ja lääkityksen sovittaminen Verensokeri mitataan ennen liikuntatuntia: Yli 15 mmol/l, insuliiniannos ja harjoituksen siirtäminen Alle 6 mmol/l, hiilihydraattia ennen liikuntaa Pitkä liikuntasuoritus, hiilihydraattia liikunnan aikana + vähennetään pitkävaikutteista insuliinia

20 Lähteet ACSM (2003) Exercise Management for Persons with Chronic Diseases and Disabilities. Human Kinetics. 2. painos. Bird, S. ja Sanham, R. (1995). Exercise and Asthma: A survey of awareness amongst asthmatic children. The Bulletin of Physical Educ. Vol No. 3, 1995, s. 53–63. Durstine L. (2002) ACSM's exercise management for persons with chronic diseases and disabilities. Human Kinetics Goldberg, B. (1995) Sports and exercise for children with chronic health conditions. Human Kinetics. Lockette, K. F. (1994) Title Conditioning with physical disabilities. Human Kinetics.

21 Lähteet Miller, P. D. (1995) Fitness programming and physical disability. Human Kinetics. Rintala, P. (2007) Lasten erityistarpeet liikunnanopetuksessa. Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012): Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. Sherrill C. (2004) Adapted physical activity, recreation and sport : crossdisciplinary and lifespan. London: Boston: McGraw-Hill. 6. painos. Virant, F.S. (1992). Exercise induced bronchopasm: epidemiology, pathophysiology and therapy. Med. Sci Sports Exerc., Vol. 24, No. 8, s. 851–855, 1992.