Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt - tie koulutukselliseen tasa-arvoon?

Esitys aiheesta: "Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt - tie koulutukselliseen tasa-arvoon?"— Esityksen transkriptio:

1 Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt - tie koulutukselliseen tasa-arvoon?
Ellen Vogt Valtakunnallinen työpajayhdistys UVA-seminaari

2 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta vastaa opetusministeriön nuorisoyksikkö. Toiminta valtakunnallista Koulutus, kehittäminen, vaikuttaminen ja tiedonvälitys 170 jäsenorganisaatiota 2009 Kunta, kolmas sektori, osakeyhtiö 13 työntekijää (5,5 vakituista, loput projektihenkilöstöä) Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia. puheenjohtaja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto

3 Toiminnan painopisteet vuonna 2009
Sosiaalisen työllistämisen toimialan erikoisammattitutkinnon kehittämistyö -> työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Yhteisövalmennus ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Etsivä työparityö ja starttivalmennuspalvelun kuvaaminen Tilaaja-tuottaja-toimintatapa ja sen kehittäminen Erilaisen oppijuuden tunnistaminen työpajoilla ja työvälineiden kehittäminen valmentajille tunnistamisen tueksi Työammattitutkintojen, osatutkintojärjestelmän ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen

4 Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan tavoitteena on tukea jäsenorganisaatioita siten, että ne pystyvät vastaamaan toimintaympäristönsä muuttuviin haasteisiin. Nostaa esille alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kehitystarpeita ja levittää hyviä ja toimivia käytäntöjä Hankkeet vuonna 2009 Erilaiset oppijat työpajoilla –hanke ( , Ray) Palvelutori –hanke ( , Ray) Startti parempaan elämään ( , Ray) Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön ( , ESR) Onnistuvat opit – monialaisen yhteistyön juurruttamismalli nuorten tukemiseksi ( , ESR)

5 Esityksen rakenne Oikeudellinen näkökulma oppimiseen, työhön ja koulutukseen Katsaus tilastoihin Yhteiskunnallinen näkökulma yksilöllisiin tilanteisiin Sosiaalisen työllistämisen toimiala vaihtoehtoisena oppimisympäristönä Teesejä tasa-arvoiseen työllistymiseen

6 Oikeudellinen näkökulma oppimiseen, työhön ja koulutukseen

7 Työ ja koulutus ovat ihmisoikeuskysymyksiä
YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (23 artikla) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (1966) (TSS-sopimus, Suomi ratifioi 1976)  YK:n lapsen oikeuksien sopimus (28 artikla) Euroopan sosiaalinen peruskirja (Suomi ratifioi 1991) Euroopan unionin perusoikeusasiakirja (2000) ILO:n yleissopimus ja suositus vammaisten henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta ja työllistämisestä (1983, Suomi ratifioi 1985) ILO:n työelämän perusoikeuksien julistus (1998) Lissabonin strategia (2000) Euroopan neuvoston Malagan ministerikokouksen julistus (2003): ”Kohti täyttä osallistumista kansalaisena” Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma YK:n yleismaailmallinen vammaisten ihmisoikeussopimus hyväksytty (ratifiointikierroksella alkaen)

8 Lapsen oikeuksien sopimus (28 artikla)
Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta, ja toteuttaakseen tämän oikeuden asteittain ja yhtäläisesti kaikille ne erityisesti: tekevät pakolliseksi perusasteen koulutuksen, jonka tulee olla maksutta kaikkien saatavilla; tukevat erilaisten keskiasteen koulutusmuotojen kehittämistä, mukaan luettuina opinto- ja ammatinvalinnanohjaus, saattavat ne jokaisen lapsen ulottuville ja ryhtyvät tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, kuten maksuttoman opetuksen käyttöön ottamiseen ja taloudellisen tuen antamiseen sitä tarvitseville; saattavat kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin korkea-asteen koulutuksen kaikkien ulottuville heidän kykyjensä perusteella; tuovat opetukseen ja ammattikoulutukseen liittyvän tiedon ja ohjauksen kaikkien lasten saataville ja ulottuville; ryhtyvät toimenpiteisiin koulunkäynnin säännöllisyyden edistämiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi.

9 Euroopan unionin perusoikeusasiakirja
Oikeus koulutukseen (II-74 artikla) Jokaisella on oikeus koulutukseen ja oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennys-koulutusta. Tähän oikeuteen kuuluu mahdollisuus saada maksutta oppivelvollisuuteen perustuvaa opetusta. Vapautta perustaa oppilaitoksia demokratian peri-aatteita kunnioittaen sekä vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen omien uskonnollisten, aatteellisten ja kasvatuksellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus kunnioitetaan kyseisen vapauden ja kyseisen oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti.

10 Oikeudellinen perusta - yksilön perusoikeudet
Suomen Perustuslaki 6 § Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto 10 § Yksityiselämän suoja 16 § Oikeus perusopetukseen, muuhun koulutukseen ja itsensä kehittämiseen 18 § Oikeus toimeentuloon, työhön, elinkeinovapaus 19 § Oikeus sosiaaliturvaan, riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja huolenpitoon 21 § Oikeus oikeusturvaan 22 § Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen

11 Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto
Perustuslaki 2. luku 6.1 ja 6.2 § Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslaki (2004) 5 § Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen 6 § Syrjinnän kielto

12 Sivistykselliset perusoikeudet 16 §
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

13 Myös työ on perusoikeus Suomen perustuslain 2. luku 18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

14 Katsaus tilastoihin

15 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 1950-2007                        

16 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön osuudet ikäryhmittäin 2007

17 Kuvio 1. 30-49-vuotiaiden naisten ja miesten koulutustaso 2007
Kuvio vuotiaiden naisten ja miesten koulutustaso Prosenttia       Lähde: Henkilötilastot. Tilastokeskus.

18 Perusasteen jälkeisen tutkinnon
suorittanut väestö koulutusalan ja sukupuolen mukaan 2007

19 Oppisopimuskoulutuksesta
Oppisopimuskoulutuksessa 63 300 osallistujaa vuonna 2007 Tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui opiskelijaa kalenterivuoden 2007 aikana. Opiskelijoita oli 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoista 43 prosenttia opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin, 33 prosenttia ammattitutkintoihin ja 24 prosenttia erikoisammattitutkintoihin valmistavissa koulutuksissa. Opiskelijoista naisia 48 %, miehiä 52 % Uusia opiskelijoita oli Koko tutkinnon suoritti opiskelijaa. 32 prosenttia ammatillisia perustutkintoja 40 prosenttia ammattitutkintoja 28 prosenttia erikoisammattitutkintoja Tutkinnon suorittaneista 55 % naisia, 45 % miehiä Lähde: Tilastokeskus

20 Jatko-opintoihin sijoittuminen
Vuoden 2007 peruskoulun 9. luokan päättäneistä jatkoi opiskelua samana vuonna 94 prosenttia, ylioppilaista 43 prosenttia Peruskoulun päättäneitä oli 65 200, kuusi sataa vähemmän kuin vuotta aiemmin. 50% (naisista 60 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia) jatkoi opintoja lukiossa. 41 % (naisista 32 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia) jatkoi opintoja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 10. luokalle siirtyi kaksi prosenttia. Opiskelua ei jatkanut 6,5 % (n nuorta) peruskoulun päättäneistä. 1,7 % ei hakenut yhteishaussa (n nuorta) Uusia ylioppilaita oli 33 400, kolme sataa enemmän kuin edellisenä vuonna. Yliopistokoulutukseen 20 prosenttia, ammattikorkeakoulukoulutuksen 19 prosenttia toisen asteen ammatillisen koulutuksen 4 prosenttia. yli puolet, 57 prosenttia (n nuorta), ei jatkanut opiskelua valmistumisvuonna. Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

21 Koulutussektoreittainen läpäisyaste eri tarkasteluaikaväleillä vuoden 2006 loppuun mennessä                                                                                 

22 Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen koulutussektoreittain lukuvuonna 2006/2007
Keskeytti opinnot omassa koulutus- sektorissaan % Vaihtoi koulutussektoria % Keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen % Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 4,2 2,1 2,0 Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 10,2 1,0 9,2 Ammattikorkeakoulukoulutus 9,0 2,3 6,8 Yliopistokoulutus 5,6 0,8 4,8 Yhteensä 7,3 1,5 5,8

23 Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2000/ /2007

24 Nuorisotyöttömyys Euroopan korkeimpia
Lähde: Helsingin Sanomat

25 Taulukko 1. 15-24-vuotiaiden nuorten toiminta vuoden 2005 lopussa
Pääasiallinen toiminta vuoden 2005 lopussa 15-24-vuotiaat yhteensä joista oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon joista ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa Päätoiminen opiskelija tutkintoon johtavassa koulutuksessa 350 670 91 881 Työssäkäyvä opiskelija tutkintoon johtavassa koulutuksessa 98 899 73 385 25 514 Työssä 119 840 95 804 24 036 Työtön alle 52 viikkoa 31 040 21 657 9 383 Työtön, 52 viikkoa < 699 520 179 Varusmies-/siviilipalvelu 16 893 14 290 2 603 Eläkeläinen 4 368 748 3 620 Päivä-/äitiysrahalla kotona 9 660 4 621 5 039 Muu sosiaaliturvatuki, ei toimeentulotuki 2 439 1 616 823 Muu toiminta 20 370 6 069 14 301 654 878 310 591 344 287

26 Nuorten yhteiskuntatakuu vakavasti uhattuna
Astui voimaan vuoden 2005 alussa. Koskee julkisen työvoimapalvelulain ’nuorta’ (17-24 v. ) Jokaiselle vuotiaalle nuorelle pitäisi tarjota Työttömäksi ilmoittautuvalle työnhakusuunnitelma viimeistään, kun työttömyys kestänyt 1 kk Suunnitelmaa tarkennetaan, jos työttömyys jatkunut yhtäjaksoisesti 3 kk -> sovitaan, mitä yhteiskuntatakuun palveluja tarjotaan. 3 kk työttömyyden jälkeen ’palveluntarjoamispakko’ työnhakukoulutus, ammatillinen tai valmentava koulutus, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, starttiraha tai tukityö. Koulutustakuun tavoite: Vuonna 2008 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä nuorista aloittaa lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusasteen lisäopetuksessa

27 Erityisopetukseen siirrettyjen ja osa-aikaista erityisopetusta saavien
peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista

28 Yhteiskunnallinen näkökulma yksilöllisiin tilanteisiin

29 Voimmeko jatkaa näin? Nuorten yhteiskuntatakuu ei toteudu
Nuorten koulutustakuu ei toteudu Ulkopuolisuuden ilmiöt ovat lisääntymässä ja monimuotoistumassa Erityispalvelujen kasvava tarve Huoltosuhteen kestämättömyys Työelämän sietämättömyys Koulutuksen epätasa-arvoisuus

30 Ulkopuolisuuden kuusi ulottuvuutta
Sosiaalinen ulkopuolisuus Koulutuksellinen ulkopuolisuus Työelämän ulkopuolisuus Oikeudellinen ulkopuolisuus Terveydellinen ulkopuolisuus Taloudellinen ulkopuolisuus -> tartuttava heti, kun havaitsee ulkopuolisuuteen viittaavia tekijöitä!

31 Mitä tarkoittaa yhteiskunnan kannalta?
Nykyinen tilanne taloudellisesti kestämätön Yhtäaikainen työvoimapula ja rakenteellinen (nyt myös erittäin nopeasti kasvanut) työttömyys Sosiaaliturvan joustamattomuus ja yhteensopimattomuus osatyökykyisyyden hyödyntämiseksi Koulutusjärjestelmän joustamattomuus ja jäykkyys erilaisen oppijuuden hyödyntämiseksi Tarvitaan yhteisiä toimia ja yhteistyötä Työssäoloajan pidentämiseksi Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Vammaisten työllisyysasteen voimakkaaksi kasvattamiseksi Työssä olevien ammatillisen osaamisen kasvattamiseksi Pysyvän rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi Työelämän kehittämistä työssä selviytymistä paremmin tukevaksi Osaamisen ja erilaisten oppimisympäristöjen kehittämistä ja niiden tunnustamista ja tunnistamista

32 Sosiaalisen työllistämisen toimiala vaihtoehtoisena oppimisympäristönä

33

34 Työpajan perustehtävä
Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Työpajassa elämäntilanteen kartoittaminen on kokonaisvaltaista ja toimenpiteet kunkin valmentautujan tarpeisiin räätälöityjä Yhteisöllistä tekemällä oppimista Työ- ja toimintakyvyn arviointi, arjen- ja elämänhallinnan tukemiseen liittyvä ohjaus ja tuki, työ- ja yksilövalmennus, työhönvalmennus, ryhmävalmennus, palveluohjaus, perus- ja ammattiopintojen suorittaminen

35 Sosiaalisen työllistämisen toimialan muutos 1/2
Palveluntuottajien ja -järjestäjien monimuotoistuminen ja lukumäärän kasvu Erityisesti monipalvelutuottajat Yksityiset valmennuspalvelujen tuottajat (työhönvalmennus) Oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset Työllistämispolitiikasta aktivointipolitiikkaan Mukaan aktivointitoimenpiteet Kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatukiuudistus Perinteinen työllistäminen vähentynyt SHL työllistäminen/työtoiminta Työhallinto tukityö/työllistämispalvelut, enemmän erilaisia ohjaavia palveluja Palkkatukien painopiste avoimilla työmarkkinoilla Niitä palveluja tuotetaan, joita ostetaan Perinteisestä kunnallisesta työllistämistoiminnasta työhallintoyhteistyöhön

36 Työllistämispalveluiden asiakkaat 31.12.2006
Osuus työllistämispalveluiden piirissä olevista asiakkaista (%) Työsuhteinen työllistäminen 25 21 23 Työtoiminta (ml. avotyötoiminta) 69 57 37 Muu kuntouttava ja valmentava toiminta* 6 22 40 Eri vuosien luvut eivät täysin vertailukelpoisia! Samaan aikaan työllistämispalveluiden volyymin kasvu… ja 2003 –luvuissa ei ole mukana työpajoja –vuoden luvuissa mukana myös varsinaiset sosiaaliset yritykset * Kuntouttava työtoiminta, MT-työhönvalmennus, työharjoittelu ja työelämävalmennus jne. Lähteet: Ylipaavalniemi (2007): Sosiaalisen työllistämisen toimialan tila ja tulevaisuus (julkaisematon), Ylipaavalniemi (2005): Erityistyöllistämisen yksiköt heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. STM:n selvityksiä 2005:27, Ylipaavalniemi (2001): Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus. STM:n selvityksiä 2001:6.

37 Sosiaalisen työllistämisen toimialan muutos 2/2
Tilaaja-tuottaja –toimintatapa EU:n vaikutukset, palvelujen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus Palvelu- ja kuntarakenneuudistus Yksityiset palveluntuottajat, kilpailutus Laatuajattelu, kokonaistaloudellinen kannattavuus Hyvinvointipalvelujen murros -> toimialan ’vastuun’ lisääntyminen erilaisten palvelujen tuottajana Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen -> paikkaa osaltaan kunnallisen sosiaalityön aukkoja (päihde-, mielenterveyspalvelut) Kouluyhteistyö Oppisopimus Välityömarkkinakeskustelu ja uusi ESR-kausi

38 Asiakaskunnan muutos Asiakasvolyymin lisääntyminen
työttömät asiakkaat suurin ryhmä, heistä suurimpana joukkona nuoret päihde- ja mt –kuntoutujat erilaiset oppijat maahanmuuttajat Asiakaskunnan ongelmien koettu vaikeutuminen Lähes kaikissa selvityksissä ja henkilöstön puheessa esillä ’väärät asiakkaat väärissä palveluissa’???? Uuden laman vaikutukset?

39 Työntekijöiden työn sisältöjen muutos
Työn kuormittavuuden ja tavoitteiden kasvu Tilaaja-tuottaja –malli vaatii tuloksia, läpivirtaavuutta jne. Asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisen haasteet Työtehtävien järjestämiseen ja tuotantoon sekä palvelujen tuotteistamiseen liittyvät haasteet Työn vaativuuteen liittyvien osaamistarpeiden kasvu ’Pitää olla yhtä aikaa pappi, sosiaalityöntekijä, insinööri ja äiti’ Uusien ammattiryhmien ja työnkuvien kehittyminen Työ- ja yksilövalmentajat, koulutustason nousu Avoimille työmarkkinoille ohjaus ja työnantajayhteistyö, työhönvalmentajat, työnetsijät, urasuunnittelijat, oppilasvalmentajat jne. Opetussuunnitelmien purkaminen / oppisopimus, pajakoulut Henkilöstön kokema työn muutoksista nouseva tarve täydennyskoulutukselle ja työssä jaksamisen tukemiselle Koulutustason ja osaamisen kasvu

40 Teesejä tasa-arvoiseen työllistymiseen 1/2
Työ ja koulutus ovat Jokaisen ihmisoikeuksia Jokaisen perusoikeuksia Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo täytyy taata Riittävä yksilöllinen tuki ja valinnan mahdollisuudet Ympäristöön kohdistetut toimenpiteet Jokaiselle hänen kykyjensä ja taipumustensa mukaan Elämänlaatu ja itsemääräämisoikeus Vapaus valita Täysi osallistumisoikeus ja osallisuus

41 Teesejä tasa-arvoiseen työllistymiseen 1/2
Ei kouluttautumista tutkintoa varten! Tutkinnon saavuttaminen ei ole vaihtoehto työllistymiselle! Ei työllistymistä ja työllistymispalvelua millä ehdoilla hyvänsä! Elämänhallinnan lisääntyminen ja kuntoutuminen EI ole selitys ja vaihtoehto työllistymättä jäämiselle Toimenpiteen tulee tuottaa tulos siihen osallistuvalle Ei koulutusta ja työllistymisen tukemista ilman kiinteää yhteyttä työelämään ja ympäröiviin työmarkkinoihin ’Joulukorttien laminointi’… Koulutusalat Aktivointipolitiikasta vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen tuella kohti uudenlaista motivointipolitiikkaa Sanktioista osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen

42 Työllistämis- ja kuntoutuspalvelujärjestelmän nykyinen toiminta
Työllistämistoiminta Sosiaalinen yritys Työhallinto Ammatillinen- ja perusopetus Työvoimapoliittinen koulutus Tuettu työllistyminen Siirtymätyö AVOIMET TYÖMARKKINAT AMMATILLINEN KOULUTUS Nuorisotoimi? Oppisopimus Kuntouttava ja valmentava toiminta KELA Palkkatukityö Työharjoittelu Työelämävalmennus Työkokeilu Vakuutus- ja työeläkelaitokset Sosiaalitoimi Työtoiminta Opetustoimi Opetustoimi Vates-säätiö, Pauliina Lampinen ja Ellen Vogt. 2006, mukaeltu Vogt 2008